Helpottavaa ruotsia

1. Helpottavaa ruotsia Yhteisiä sanoja yhteisissä ympyröissä

2. Miten sanat ovat muuttuneet siirtyessään kielirajan yli Sanan loppuun on hyvin usein lisätty ”i”. Esim. en sal  sali kanel  kaneli ett papper  paperi en ratt  ratti en bar  baari en pall  palli

3. Sanan alussa olevista kahdesta konsonantista tippuu usein toinen pois. Esim. en knapp nappi ett glas lasi skura kuurata en slant lantti en kvart vartti ett stall talli

4. Pehmeät konsonantit muuttuvat usein koviksi. Esim. g  k ; en gata katu, en lag laki, enmugg muki b  p ; en bulle pulla, en bänk  penkki, en bank pankki d  t; en dans tanssi, sand  santa, diska tiskata, en lada  lato

5. Jos ruotsin sanassa on ”å” se on suomen sanassa • usein pitkä ”aa”. • Esim. • å  aa ; kål  kaali • ett skåp  kaappi • ett mål  maali • plåster  laastari • påve  paavi • en påle  paalu

6. Kun ruotsin ”o” äännetään [u] kuten sanassa ”ros” on suomessa usein u/ou/uo. Esim. o  u/uo/ou ; en ros  ruusu stor  suuri en stol  tuoli en skola  koulu en domare  tuomari en bom  puomi

7. Kun ruotsin sanan ”u” säilyy, se ei äänny kuten ruotsin [u], vaan kuten suomen u. Esim. kula  kuula lur  luuri tur  tuuri en mur  muuri fuska  fuskata

8. Ruotsin “ä” ja “e” voi olla “ä” tai “e”, mutta suomen ääntämissäännöillä. Esim. ä/e  ä/e ; en plätta  lettu en läkare  lääkäri en källare kellari en kärra  kärry en herre  herra en säng  sänky