Energiaa harakoille?

1. Energiaa harakoille? Lauri Myllyvirta energiakampanjoitsija

2. EU:n energiapaketti • Päästötavoite • Uusiutuvien tavoite • Päästökaupan jatko

3. Päästövähennystarve • Balin kokouksessa voitto EU:lle: 2 asteen vaatimat päästövähennykset otettiin neuvottelujen pohjaksi

4. Eri maiden vähennystarve

5. Mitä tarkoittaa EU:lle? • Teollisuusmaiden 25-40 % päästövähennys tarkoittanee EU:lle 30-45 % • WWF ajaa 45 % tavoitetta • 15 %-yksikköä päästövähennyshankkeilla EU:n ulkopuolella

6. EU:n tavoitteet 2020 eri malleissa (EcoFys)

7. Suomen tavoite eri malleissa (Ecofys)

8. EU:n päätökset • Kevään EU-huippukokouksessa sitouduttiin 30 % vähennykseen osana kansainvälistä sopimusta • 20 % vähennys tarkoitettiin osoittamaan EU:n sitoutumista ja antamaan suuntaa kotimaisille toimille • Tarkoituksena "jättää neuvotteluvaraa" • Ei perustu tieteeseen • Ei missään nimessa riitä 2 asteen alla pysymiseen • Huom! 20 %  30 % tarkoittaa kaksinkertaista päästövähennystä vv. 2010-2020

9. Energiapaketti. • Komissio jakaa jäsenmaiden kesken 20 % tavoitetta, johon sisältyvät päästövähennyshankkeet EU:n ulkopuolella • N. 10 % vähennys kotimaassa vuosina 2010-2020 • Jakoperusteena BKT • Tavoitteeseen sisältyy automaattinen uudelleenjako heti kun kansainvälinen sopimus syntyy

10. Päästökauppa- ja ei-päästökauppasektorin suhde Päästövähennykset Päästökaupan ulkopuoliset sektorit Päästökauppa- sektori • Kansalliset tavoitteet • Ohjataan lähinnä kotimaisin toimin • Kansallisista päästötavoitteista luovutaan • Ohjaus EU:n ja kansallisella tasolla

12. Rakennusten merkitys ilmastolle • 40 % energiasta • 25 % päästöistä (Suomessa n. 30 %) • Uusiutuvan energian osuus lämmityksessä kolmannes, kaukolämmön tuotannossa vain 15 %  päästöjen vähentäminen suuri haaste • Käyttöikä jopa sata vuotta • Nyt tehdyt ratkaisut sitovat päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta kauas tulevaisuuteen • Muutoksella kiire

13. Asunto on monille elämän merkittävin hankinta • Taloudellisesti • Ilmaston kannalta (päästöt 40 vuoden aikana jopa 300 t)

15. Nykytilanne Suomessa

18. Suomi jäljessä Rakennusmääräykset

19. Katon eristepaksuus Lähde: Eurima

20. Seinien eristepaksuus Lähde: Eurima

21. Huolestuttavia trendejä • Kotitalouksien ja palveluiden sähkönkulutus kasvaa yli 2 % vuodessa, Ruotsissa laskenut 2 % vuodessa • Vastaa puolesta sähkönkulutuksen kasvusta • Helsinki Euroopan löyhimmin rakennettu suuri kaupunki

22. Suuret rakennusfirmat • YIT, Lemminkäinen, Skanska… • Rakentavat lähes poikkeuksetta minimitason mukaan eli energiaa tuhlaavasti • Vain ikkunat tapauskohtaisesti parempia • Skanskalla tavoitteet energian kulutukselle • Suuret sijoittajat (ATT, VVO…) alkaneet kiinnittää huomiota, ei näy vielä rakennusliikkeiden mukaan kentällä

23. Talotehtaat • Kannustalo, Jukka-talo, Vaajatalot, Planiatalot, Kontiotuote, Finndomo… • Monet markkinoivat mielikuvilla energiatehokkuudesta, kaikki eivät edes mainitse asiaa • Väitteille yleensä hatarat perusteet, täsmällistä tietoa verkkosivuilla ja myyjillä niukalti

26. Matalaenergiatalo ei myy? • Mm. Jukka-talolla, Kastellilla ja Planialla tarjolla vähemmän kuluttavia taloja • Jukka-talo nousee parhaaksi • Halukkuus maksaa pieni lisähinta energiatehokkuudesta vähäistä: markkinaosuus muutamia prosentteja • Tuijotetaan vain ostohintaa, lainaajat eivät huomioi • Välittäjät eivät voi ulosmitata energiaparannusten kustannuksia

29. (40 vuoden aikana)

31. Korjausrakentaminen • Rakennuskanta vanhenee, korjausrakentaminen lisääntyy nopeasti • Peruskorjauksen yhteydessä mahdollisuus suuriin energiansäästöihin

33. Korjausrakentaminen • Mahdollisuudet jäävät yleensä käyttämättä. Puutetta: • Valtion ohjauksesta • Tiedosta • Rahoituksesta

34. Energiatodistus • Pakollinen yli kuuden asunnon asuinrakennuksille 2008 alusta • Antaa tietoa rakennuksen energian-kulutuksesta

35. Energiatodistus • Jätettiin vapaaehtoiseksi omakotitaloille ja alle 7 asunnon rakennuksille • Luokittelu löysä  siunaa tehottomuuden ennemmin kuin kannustaa tehokkuuteen

36. Rakennusten energiankulutuksen skenaariot

37. Kolme skenaariota • Nykykehitys jatkuu • Varovainen säästö • Optimaalinen säästö

38. Nykykehitys jatkuu • Rakentamismääräyksiä kiristetään vain rakennusyhtiöiden vapaaehtoisten parannusten tahdissa • Energiatodistus ei ohjaa matalaenergiarakentamiseen • Energia-avustuksia riittää rajoitetusti energiatehokkuuden parantamiseen • Korjausrakentamista paljon, mutta säästöt pieniä

40. Varovainen säästö • Rakennusmääräyksiä kiristetään 40 prosentilla • Energia-avustukset kaksinkertaistetaan ja vähintään puolet kohdennetaan säästöön

42. Optimaalinen säästö • Rakennusmääräyksiä kiristetään asteittain 60-70 % • Peruskorjausten yhteydessä velvoite energiaparannuksiin kaikille rakennuksille • Energia-avustukset mitoitetaan riittäviksi kaikille kohteille: 100-150 milj. € vuodessa (nyt <20 milj. € + korjausavustukset 50 milj. €) • Voimakas tutkimus- ja kehitystoiminta, erityisesti korjausrakentaminen ja kaupallistaminen

44. Mitä tarkoittaa ilmastopäästöille? • Oletetaan uusiutuvan energian käytön kasvu kansallisten tavoitteiden mukaisesti

47. Energiatehokkuus & Helsingin kivihiili