1 / 18

3. Hajuaisti

3. Hajuaisti. Aistiva elin hajuepiteeli nenäontelon takaosassa. Hajuepiteelin reseptorit erikoistuneet kukin omaan molekyyliinsä (toimivat avain-lukko –periaatteella). Ihmisen genomista 9% osallistuu hajureseptorien valmistamiseen!

sandro
Download Presentation

3. Hajuaisti

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. 3. Hajuaisti Aistiva elin hajuepiteeli nenäontelon takaosassa. Hajuepiteelin reseptorit erikoistuneet kukin omaan molekyyliinsä (toimivat avain-lukko –periaatteella). Ihmisen genomista 9% osallistuu hajureseptorien valmistamiseen! Ihminen kykenee haistamaan vähintään 11 000 hajua – paljonko tiedostamattomia hajuja tämän lisäksi? Hajuaisti täydentää makuaistia.

  2. Kuva kulkee: • Sarveiskalvon ja kammionesteen läpi linssiin. • Sädelihas säätää linssin muotoa (= valon taittumista). • Sädelihas supistuneena → linssi pyöreä → taittaa valon lähelle. • Sädelihas rentoutuneena → linssi pitkulainen → taittaa valon kauas. • Lasiaisnesteen läpi verkkokalvolle. • Verkkokalvolla ensin hermosolukerroksen läpi (väärinpäin suunniteltu?), sitten näkösolut. 4. Näköaisti

  3. Sauvasolut aistivat valon määrän (mustavalkoisena) • Mitä enemmän näköpurppuraa eli rodopsiiniahajoaa fotonien vaikutuksesta, sitä enemmän lähtee hermoimpulsseja. • Kolmentyyppiset, eri aallonpituuksille (Red GreenBlue = RGB) herkistyneet tappisolut aistivat värit. • Pigmenttikerros pysäyttää valon ja heijastaa sitä takaisin aistinsoluille. • Jokaisesta näkösolusta lähtevät hermot yhdistyvät näköhermoksi, jotka takaraivon näköalueelle. 4. Näköaisti

  4. Vasta aivojen näköalueella aistimus. Assosiaatioalueet yrittävät korjata näkövirheitä – siitä optiset illuusiot. 4. Näköaisti

  5. Illuusioita

  6. Taittovirheet • Nuoruusiän likitaitteisuus (myopia) johtuu yleensä liian pitkästä silmämunasta. • Nuoruusiän kaukotaitteisuus (hypermetropia) johtuu liian lyhyestä silmämunasta, ns. ikänäkö sädelihaksen väsymisestä. • Hajataitteisuudessa (astigmatismi) sarveiskalvo ohjaa valonsäteet eri kulmissa kohti verkkokalvoa.

  7. Kyynelneste • Basaalikyynel • Erittyy jatkuvasti • Kosteuttaa silmää • Sisältää lipidejä ja voitelevaa glykoproteiinia, musiinia (sama kuin syljessä) • Itkukyynel • Sisältää paljon stressihormoneja • Refleksikyynel • Viimassa, sipulia kuoriessa jne. • Lähes vettä

  8. 5. Kuuloaisti • Ääni • Ilmassa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. • Korva muuttaa taajuudeltaan 20 – 20 000 Hz olevat aallot hermoimpulsseiksi. • Matalia aallonpituuksia (20-80 Hz) aistivat myös tuntoaistinsolut ja lihasten reseptorit.

  9. Ääni kulkee Korvalehti kerää äänet. Värähtely kulkee korvakäytävää pitkin tärykalvoon. Tärykalvon värähtely siirtyy kuuloluihin: vasara (malleus) → alasin (incus) → jalustin (stapeus) → värähtelyn voimakkuus 14-kertaiseksi. Jalustin väristää simpukan (cochlea) eteisikkunaa. Ääni kulkee simpukan kärkeen eteiskäytävää ja takaisin kuulokäytävää. Kuulokäytävän tyvilevy värisee. Tyvilevyn päällä olevien kuuloreseptorisolujen sukakarvat osuvat katekalvoon ja ärtyvät → hermoimpulssi lähtee. Impulssi aistitaan aivojen kuulokeskuksessa (ohimolohkossa). Simpukan ikkuna vaimentaa värähtelyn.

  10. Kuulemiseen osallistuvat simpukan osat = Cortin elin. • Matalat taajuudet taajuudet aistitaan lähellä simpukan kärkeä (tyvilevy leveä) ja korkeat lähellä simpukan ikkunaa (tyvilevy kapea). A

  11. 6. Asento-, liike- ja tasapainoaisti • Näitä aistivat: 1) näköaisti, 2) lihasten ja nivelten tuntoreseptorit ja 3) korvan kaarikäytävien hyytelökeot. Miksi karusellissa pyörimisen jälkeen huippaa?

More Related