Feministinen tieteenkritiikki

1. Feministinen tieteenkritiikki P1 Naistutkimuksen perusteet SL1, Taru Leppänen

2. Kysymyksiä Millainen on tiedon, tieteen ja tieteen tekemisen sukupuoli? Miten sukupuoli ilmenee tiedeorganisaatioissa ja tieteen tekemisessä? Kuinka tieteen miesvaltaisuus on vaikuttanut siihen, mitä tutkitaan, miten tutkitaan ja mitä jätetään tutkimatta? Kuinka tieteen miesvaltaisuus on vaikuttanut tutkimusta ohjaaviin käsityksiin tiedosta, siitä mitä tieto on? -Tiede, tieto ja sukupuoli. Toim. Liisa Husu ja Kristina Rolin.)

3. Tehtävä pareittain Miten feministinen tieteenkritiikki on vaikuttanut omaan pääaineeseesi? Miten se voisi muuttaa oman tieteenalasi näkemystä tiedosta ja tietämisestä? Miten oma tieteenalasi sukupuolittuu?

4. Naiset yliopistossa Ensimmäiset tutkijanaiset yliopistoihin Suomessa n. 140 vuotta sitten Oikeus yo-tutkintoon ja opiskeluun yo:issa 1870 Oikeus suorittaa tutkinto 1882 Tohtorin tutkinto mahdollinen 1895 Yliopistovirat avattiin naisille 1916

5. Tieteen ja sukupuolen tutkimus Has Feminism Changed Science? (1999), Londa Schiebinger: Tutkijanaisia koskeva tutkimus Sukupuolta tieteen organisaatioissa ja kulttuurissa koskeva tutkimus Sukupuolta tieteen sisällössä tarkasteleva tutkimus Tiedon käsitteen ja sukupuolen tutkimus (Husu & Rolin 2005)

6. Sokea pilkku tieteen näkökentässä ”Tiedettä voidaan luonnehtia tavaksi hahmottaa maailmaa, mutta naiset ovat pitkään olleet sokea pilkku tieteen näkökentässä.” Veronica Stolte-Heiskanen teoksessa Women in Science - Token Women or Gender Equality (1991). 

7. Tasa-arvoinen yliopisto? Sukupuolineutraalit tiedeorganisaatiot Syrjintä kielletty lainsäädännöllä Yliopistojen tasa-arvotoimikunnat ja tasa-arvosuunnitelmat Naiset tieteen huippupaikoilla Naiset yliopistoja valtaamassa?

8. Ongelmia Miesten ja naisten alat Naiset kohtaavat yhä edelleen akateemisessa maailmassa syrjintää

9. Naisten syrjinnän muotoja akateemisessa maailmassa Perhe-elämän velvoitteiden sukupuolittuneisuus Naisten eristyneisyys Naisten näkymättömyys Naisten työn ja kykyjen vähättely ”musta aukko” Naisten epävarmuus Miesopiskelijoiden suosiminen

10. Naiset Turun yliopiston henkilökunnassa 55% henkilöstöstä naisia Toimistohenkilökunnasta 97% Huolto- ja kiinteistöhenkilökunta 19% Opetushenkilökunnasta 39,5% Professoreista 19% -> mitä korkeampi asema hierarkiassa, sitä vähemmän naisia

11. Naiset ja äly Naisten älykkyyttä on epäilty kautta aikojen Naisten älyllisiä kykyjä on pidetty rajallisina Norjan lääkärilehti 1892: ”aivot ja munasarjat eivät voi toimia yhtäaikaisesti, mikäli halutaan pitää yllä hermotasapainoa. Jos tätä kaikesta huolimatta yritetään, munasarjat herkimpinä eliminä kärsivät ensin.”

12. Kadonneita tiedenaisia etsimässä Naiset tieteentekijöinä luostareissa, perheobservatorioissa, tieteellisissä työpajoissa Yliopistot olivat alkujaan lähes aina naisilta suljettuja laitoksia

13. Naiset tieteentekijöinä Esiäitien tutkimus muuttanut näkemystä naisista tieteentekijöinä Valtavirran tieteenhistoria jätti naiset huomiotta

14. Feministisen tieteenkritiikin teemoja tutkimusmenetelmien avoimuus ja läpinäkyvyys tieteenperinteen kritiikki tutkijan paikantuminen -> sukupuoli ja sukupuolittuminen

15. Tutkimusmenetelmien avoimuus tieteelliset käytännöt eivät ole puhtaan "objektiivisia", vaan tietäminen ja tieto ovat aina paikantuneita ei ole olemassa lopullista ja kattavaa tietoa Tutkimuksen tekemisen tavat tulee tehdä läpinäkyviksi (metodit, käsitteet, tutkimuksen taustaoletukset) Lähde: Kristiina-instituutin verkkosivut

16. Tieteen kritiikki tieteen historian maskuliinisuus ja mieskeskeisyys: miesten asettamat tiedonintressit nainen näyttäytyy perinteisessä tiedemaailmassa tutkimuskohteena, ei aktiivisena tiedon subjektina länsimaisen tieteen sisäinen epätasa-arvo. Se mitä pidetään "hyvänä tieteenä" on ollut vakaassa asemassa olevien miesten määrittelemää - tiede ollut myös luokkatietoista Lähde: Kristiina-instituutin verkkosivut

17. Subjekti ja objekti -kritiikki tieteen subjekti ja objekti rakentunut perinteisesti dikotomiseksi eli tiedon aktiivinen tekijä (subjekti) on hallitsevassa asemassa suhteessa tiedon kohteeseen (objektiin) tiede on valloittamista: empiirisen maailman, objektin haltuun ottamista tiedettä tekevä subjekti on "objektiivinen tietäjä", hän luo universaalia, paikantumatonta ja "ruumiitonta" tietoa tiede ei ole arvovapaata, vaan maskuliiniset arvot ja taustaoletukset rakentavat dikotomioita Lähde: Kristiina-instituutin verkkosivut

18. Dikotomiat - kahtiajaot subjekti/objekti -dikotomian ajatellaan tuottavan länsimaisessa tieteessä ilmeneviä muita dikotomioita, jotka ovat sukupuolittuneita: järki/ruumis järki/tunne kulttuuri/luonto aktiivinen/passiivinen korkeakulttuuri/populaarikulttuuri tietäjä-subjekti/tiedon kohde-objekti Lähde: Kristiina-instituutin verkkosivut

19. Subjekti/objekti –suhteen sukupuolittuminen ”Mies on saanut tehtävän antaa luontoäidin lapsille nimet. Tiedemies havainnoi luontoäitiä antamiensa nimien perusteella ja itse valitsemistaan lähtökohdista ja näkökulmista.” -Ernest Schachtel Metamorphosis (1959), s. 202

20. Paikantuminen ”objektiivisuus” syntyy paikantuneesta tiedosta ”ei-mistään” tuotettu tieto vahvistaa hegemonisia valta-asetelmia: maskuliinisuutta, heteroseksuaalisuutta, valkoisuutta) Kontekstisidonnaista ja muuttuvaa itserefleksiivisyys

21. Tutkijan tehtäviä Avata omia poliittisia ja affektiivisia kiinnikkeitä Selvittää, missä kontekstissa tietoa tuotetaan Purkaa hegemonisia valta-asetelmia

22. Feministisen tieteenkritiikin aikaansaannoksia Uusien kohteiden tuominen tutkimuksen piiriin: esim. yksityinen, arkipäivä, naiset Klassisten tiedeideaalien (esim. objektiivisuus, rationaalisuus) kritiikki

23. Luonnontieteiden sukupuolittuneisuus Hallitsemis- ja alistamismetaforat: sukupuolitettu metaforiikka Evelyn Fox Keller: Tieteen sisarpuoli 1985 Francis Bacon: vertaa luontoa naiseen, jonka salat tiedemies paljastaa ja jota hän aviomiehen lailla hallitsee.

24. Tieteen sukupuolittuneisuus Tietävän subjektin sukupuolittuneisuus käsitteiden ja käsitejärjestelmien sukupuolittuneisuus teorioiden sukupuolittuneisuus tieteellisten instituutioiden sukupuolittuneet rakenteet ja käytänteet tutkijoiden sukupuoli

25. Feministinen epistemologia Tieto-oppi Tiedon tuotannon sukupuolittuminen Tiedon tuotantoa ohjaavat sukupuolittuneet dikotomiat: järki/tunne, mieli/ruumis, objektiivinen/subjektiivinen, abstrakti/konkreettinen

26. Sandra Harding: Feministisiä tieto-oppeja (The Science Question in Feminism1986) Feministinen empirismi Feministinen standpoint-teoria Postmoderni feminismi

27. Oppimistehtävä Miten feministinen tieteenkritiikki on vaikuttanut omaan pääaineeseesi? Miten se voisi muuttaa oman tieteenalasi näkemystä tiedosta ja tietämisestä? Miten oma tieteenalasi sukupuolittuu?