1 / 25

Arviointitehtävä

Arviointitehtävä. Miten näyttötutkintojärjestelmä (kolmikanta ja tutkintotoimikunnat) kykenevät ottamaan huomioon työelämän tarpeet ja millaisia kehittämistarpeita on olemassa?

shelby-fry
Download Presentation

Arviointitehtävä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Arviointitehtävä • Miten näyttötutkintojärjestelmä (kolmikanta ja tutkintotoimikunnat) kykenevät ottamaan huomioon työelämän tarpeet ja millaisia kehittämistarpeita on olemassa? • Mitkä tekijät (lainsäädäntö, rahoitus-järjestelmä, valmistava koulutus, ohjaus) vaikuttavat järjestelmän tuloksellisuuteen?

  2. Näyttötutkintotilaisuuksiin osallis-tuneet ja tutkinnon suorittaneet 2005

  3. Vuonna 2000 valmistavassa koulutuksessa opiskelleet ja ennen vuottta 2005 tutkinnon suorittaneet

  4. Aikuisten ammatillisten tutkintojen 2000-2004 suorit-taneiden työttömyysaste vuoden 2004 lopussa

  5. Ammatillisen koulutuksen typologia oppilaitos työvoimapoliiittinen täsmäkoulutus koulutusammatti lisäkoulutus erityinen yleinen tehtäväkohtainen oppisopimuskoulutus duaalikoulutus yritys

  6. KOULUTUKSEN JA TYÖN VASTAAVUUS (PERINTEINEN KÄSITYS) TYÖTEHTÄVÄT TUOTANNONALA TYÖAMMATTI TUTKINTO KOULUTUSAMMATTI KOULUTUSALA

  7. Oppimista tukeva työpaikka: • korkeat muutosvaatimukset • vastaa kysyntään ja odotuksiin • työhön kuuluu työnjohdollisia tehtäviä • laajat kontaktit ammatissa • tehokas palaute • johto tukee oppimista • osaamisesta palkitaan

  8. Näyttötutkintojärjestelmän toimivuus Näyttötutkintojärjestelmän toimivuus Koulutusala erinomaisesti/hyvin Luonnonvara 69% Tekniikka ja liikenne 82% Kauppa ja hallinto 82% Marata 81% Sosiaali ja terveys 92% Kulttuuri 81% Humanistinen ja opetus 88% Koulutusala erinomaisesti/hyvin Luonnonvara 69% Tekniikka ja liikenne 82% Kauppa ja hallinto 82% Marata 81% Sosiaali ja terveys 92% Kulttuuri 81% Humanistinen ja opetus 88%

  9. Tutkinnon perusteissa vaatimukset mitoitettu Koulutusala erinomaisesti/hyvin Luonnonvara 56% Tekniikka ja liikenne 53% Kauppa ja hallinto 55% Marata 60% Sosiaali ja terveys 59% Kulttuuri 58% Humanistinen ja opetus 55%

  10. Miten hyvin näytön suorittaneiden osaa-minen vastaa työelämän vaatimuksia? Kolutusala erinomaisesti/hyvin Luonnonvara 74% Tekniikka ja liikenne 81% Kauppa ja hallinto 86% Marata 90% Sosiaali ja terveys 89% Kulttuuri 86% Humanistinen ja opetus 96%

  11. Käsitesekamelska henkilökohtaistaminen henkilökohtainen näyttösuuunitelma henkilökohtaistamissuunnnitelma näyttö näyttöaineisto Henkilökohtainen näyttö näyttötilaisuus Hops Tops Hensu työssä oppimisen suunnitelma osaamiskartoitus näyttösuunnitelma tutkinto tutkinnon osa tutkintovastaava tutkintotilaisuus näyttöympäristö tiops kolmikanta arvionti portfolio arviointikeskustelu ohjaaja arviointipöytäkirja näyttötutkinto

  12. Henkilökohtaistamisen ongelmat • Voimavarojen puute 211 p • Lähtötason määrittelyn vaikeus 85 p • Sitoutumattomuus 71 p • Aikatauluongelmat 57 p • Toimintatapojen vaihtelu 41 p • Järjestelmän joustamattomuuus 33 p

  13. Miksi näyttöihin ei osallistuta? • Epävarmuus omasta osaamisesta 153 p • Motiivin/motivaation puute 128 p • Henkilökohtaiset syyt 107 p • Koulutuksen keskeyttäminen 84 p • Työhön ja ajankäyttöön liittyvät syyt 76 p • Ohjauksen/koulutuksen laatuongelmat 50 p • Näyttö liian haastava 47 p

  14. Järjestelmän heikkoudet (järjestäjät)

  15. Järjestelmän heikkoudet (toimikunnat)

  16. Järjestelmän vahvuudet (koulutuksen järjestäjät)

  17. Järjestelmän vahvuudet (tutkintotoimikunnat)

  18. Rahoitusjärjestelmän toimivuus

  19. Johtopäätöksiä järjestelmästä (1) • Järjestelmä väistämättä konservatiivinen • Tutkintorakenne ja jatko-opintokelpoisuus epälooginen → vrt. asemointityöryhmä • OPS:n osa 1:n tavoitteita vaikea saavuttaa ilman valmistavaa koulutusta • Terminologia ja ammattitaidon näkeminen teknisinä kvalifikaatioina kaventaa lain tarkoitusta • Perustutkinnon arvostelun viesti työnantajille: työmarkkinakelpoisuus ilman osaamista • Järjestelmä hidas reagoimaan muutoksiin

  20. Johtopäätöksiä järjestelmästä (2) • Työsuhteiden epävakaus, pitkät työttömyyskaudet, maahanmuuttajat: miten järjestelmä reagoi? • Mikä on pienyrityksen monitoimijan koulutustarve? • Uudelleen koulutettavat, täydennyskoulutettavat, jatkokoulutettavat, peruskoulutettavat: miten sama malli ja logiikka ottaa huomioon erilaiset tarpeet (ammatilliset siirtymät ja ammatinvaihdot yleisiä) • Miten onnistuu henkilöstökoulutuksen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen yhteensovittaminen? • Tutkintotavoitteisuusko kiveen hakattu?

  21. Johtopäätöksiä kyselystä (1) Valtiovallalta odotetaan pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista aikuiskoulutuspolitiikkaa ja tutkintojärjestelmän kehittämistä. Erityisesti on otettava huomioon osaamisen nopeasti uusiutuvat ajantasaistamistarpeet, mitä tutkintokeskeinen järjestelmä ei riittävästi ota huomioon. Rahoitusjärjestelmä tukee oppilaitoskeskeistä toimintaa, mikä vaikeuttaa työelämälähtöisyyden ja hankkimistavasta riippumattoman osaamisen tavoitteiden saavuttamista. Vaihtoehtona on osan rahoituksesta suuntaaminen työelämän organisaatiolle. Näyttöjen järjestämisessä kustannusten vaihtelu koulutusaloittain tulisi ottaa huomioon rahoituksessa ja näyttöjen rahoitus tulisi erottaa valmistavan koulutuksen rahoituksesta. Rahoitusjärjestelmää tulisi yksinkertaistaa, mutta silti ottaa huomioon rahoituksessa erityisopetuksen ja maahanmuuttajien koulutuksen tarpeet. Osaavien arvioijien tarve on jatkuva. On systematisoitava tapa, jolla heitä koulutetaan ja rekrytoidaan. Samoin on parannettava edellytyksiä työelämästä tulevien arvioijien toimintaan.

  22. Johtopäätöksiä kyselystä (2) ¤ Tutkintotoimikuntien edellytyksiä seurata käytännössä tutkinnon suorittamisprosessia on parannettava. Työelämän nopean muutosprosessin näkökulmasta siihen voisi liittyä myös selkeä velvoite. ¤ Järjestelmän byrokraattisuutta ja raskautta on syytä vähentää esimerkiksi toimivaltasuhteiden uudelleen määrittelyllä, dokumentaatiotarvetta vähentämällä ja päällekkäisiä toimintoja purkamalla. ¤ Tutkinnon perusteiden kehittämistyön on oltava joustavaa ja nopeammin kuin nyt reagoivaa. ¤ Eri ministeriöiden ja virastojen yhteistyössä on tehostamisen varaa. ¤ Eri osapuolten yhteistyötä ja toistensa ymmärtämistä on lisättävä. ¤ Toimikuntien toiminnan yhdenmukaistamiseen ja johdonmukaistamiseen eri koulutusalojen sisällä ja niiden välillä on kiinnitettävä huomiota.

  23. Johtopäätöksiä kyselystä (3) Koulutuksen järjestäjien on syytä yhteistyöllä edistää hyvien käytäntöjen leviämistä. Kouluttajat ovat vielä usein kiinni oppilaitoskeskeisessä ajattelussa ja mallissa, josta on vapauduttava, jotta näyttötutkintojärjestelmän tavoitteet voidaan saavuttaa. Tiivistelmä Järjestelmä ei enää toimi talkoohengellä, työelämän edustajien vastuuntunnon ja partiohengen varassa. Ovatko koko tutkinnon suorittamatta jättäminen ja valmistavan koulutuksen keskeisyys ongelmia, jotka pitää ratkaista tavalla tai toisella?

More Related