Työ- ja elinkeinoministeriö

1. Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR-arviointien Tilannekatsaus Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen seurantakomitean kokous 18.12.2012

2. EAKR-arvioinnitvuosina 2011 - 2013 • Ramboll Management Consulting Oy on toteuttanutvuosina 2011 – 2013 EAKR-arviointejakolmessateemassa • Teema 1: EAKR-toimenpideohjelmienhallintojärjestelmäntoimivuudenarviointi • Teema 2: EAKR-rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisee • Teema 3: EAKR-rahoituksenmerkitysalueellistenosaamisympäristöjenkehittämisessäsekäosaamista, innovaatiotoimintaajaverkottumistamittaavienindikaattoreidenkehittäminen • Arvioinnitovatkeskittyneeterityisiinteemoihinjatyölle on ollutluonteenomaistahakeayksityiskohtaistatietoarajatuistakysymyksistä

3. Teema 2: EAKR-RAHOITUKSEN VAIKUTUS ALUEIDEN YRITYSTOIMINNAN UUDISTUMISEEN, VERKOTTUMISEEN JA KANSAINVÄLISEN KILPAILUKYVYN PARANTAMISEEN

4. Arvioinnin painopiste • Arviointisuunnitelman mukaisesti painopisteenä on ollut tarkastella EAKR-ohjelman avulla yritystasolla syntyneitä tuloksia ja vaikutuksia. • Tiedonkeruumenetelmänä on ollut yli 80 henkilökohtaista yrityshaastattelua. • Väliraportin tavoitteena on ollut tuottaa ohjelman vastuuhenkilöille aikaisempia arviointivuosia tarkempaa kuvausta yrityskohtaisista vaikutus-dynamiikoista eli toisin sanoen siitä, mitä lisäarvoa EAKR-hanketuet ovat yrityksille tuottaneet.

5. Arvioinnin painopiste • Keväällä 2012 esitetyssä raportissa haettiin tiedonkeruun kokonaisjoukon (80 yritystä) ja 20 minitapaustutkimuksen kautta vastauksia seuraaviin kysymyksiin: • Tuottaa kokonaiskuvaa rahoitetusta kehittämistoiminnasta – millaista kehittämistoimintaa yrityksissä on käytännössä toteutettu? • Välittömät tulokset – mitä muutoksia kehittämisrahoituksella on saatu liiketoiminnan kehittymisessä aikaan? • Välilliset lyhyen aikavälin vaikutukset – mitä vaikutuksia kehittämisrahoituksella on ollut yritysten kilpailukyvylle ja tuloksellisuudelle? • Keväällä raportoitua ja esiteltyä työtä on täydennetty syksyllä 2012 viidellä uudella minitapaustutkimuksella. Tapaustutkimusten kohteena olleet yritykset ovat saaneet Finnveran kautta pääomasijoitusta

6. Kehittämisavustusten additionaliteetti (80 haastateltua yritystä, ei pääomasijoitukset)

7. Tutkituista yrityksistä 81 % ilmoitti, että kehittämisavustuksella on ollut vaikutuksia yrityksen liiketoimintaosaamisen kasvuun. • Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat seuraaville osa-alueille: • Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen • Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen • Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvä osaaminen • Yrityksen johtamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen

8. Pääomasijoitustenmyöntäminen • Tavoitteena tehdä sijoituksia 44 yritykseen vuoden 2015 loppuun mennesää (tällä hetkellä noin 20 yritystä) • Kohteena toiminnan alkuvaiheessa olevat pienet, innovaatiiviset ja lähinnä teknologiapainotteiset yritykset. Yritysten toiminta vielä suurelta osin keskittynyttä tuotekehitykseen ja myynnin käynnistämiseen • Keskimääräinen pääomasijoitus on 250 000 – 300 000 euroa • 85 % hakemuksista ei johda sijoitukseen. Pääomasijoituksen myöntämisen kriteerit ovat seuraavat: • Yrityksellä pitää olla olemassa kaupallistettava tuote • Tuotteen tulee olla innovatiivinen • Yrityksen pitää pyrkiä kansainvälisille markkinoille

9. PääomasijoitustenmerkitysYrityksille (5 tapauskuvausta) • Finnvera on valinnut kohdeyritykset satunnaisesti siten, että muodostuu maantieteellisesti jokseenkin edustava otos • Sijoitustentekemistä on kulunutvastaallevuosi tai noinvuodenverran. Merkittäviävaikutuksiayritystenliiketoiminnankehityksessäeitästäsyystävoidahavainnoida • Pääomasijoituksilla voidaan kuitenkin havaita olleen merkittäviä myönteisiä vaikutuksia yritysten tuotekehitykseen. Sijoitukset ovat mahdollistaneet tuotannolliset investoinnit sekä panostukset markkinointiin ja myyntiin KV –markkinoille • Sijoituksilla on myös ollut positiivinen vaikutus yritysten muuhun varainhankintaan – rahoitusratkaisujen toteutuminen on voinut edellyttää oman pääoman vahvistumista • Osayrityksistäesittikritiikkiä, minkämukaanpääomarahoituksenhakeminenolityöläsjahidasprosessi. Osayrityksistätaaspitihyödyllisenäsitä, että he ovatsaaneetFinnveranedustajanhallitukseensa

10. Vaikutusdynamiikan kuvaus (pääomasijoitukset)

11. Teema 3: EAKR-rahoituksenmerkitysalueellistenosaamisympäristöjenkehittämisessäsekäosaamista, innovaatiotoimintaajaverkottumistamittaavienindikaattoreidenkehittäminen

12. FokuksessaerityisestiToimintalinja 2 Toimintalinja 2 keskeiset tavoitteet ovat: • Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen innovaatiotoiminnan aktivointi • Innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen • Verkottumisen edistäminen Osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen painottuu seuraaviin tekijöihin: • Huippuosaamisen kehittymisentukeminen • Tuotekehitystoiminnan ja soveltavan tutkimuksen edistäminen ja hyödyntäminen • Teknologian siirron ja uusien ideoiden hyödyntämisen edistäminen • Tuotantoprosessien ja teknologioiden kehittäminen • Innovaatiotoimijoiden (koulutus, tutkimus, ja yritykset) yhteistyöverkostojen ja oppimisympäristöjen kehittäminen • Innovaatiokeskittyminen tukeminen ja toimintojen kokoaminen • Välittäjäorganisaatioiden toiminnan ja palveluiden kehittäminen ja uudistaminen • Kansainvälistymisen tukeminen (markkinat, verkostot ja tutkimus) • Toiminnassapainottuvatsektorit tai toimijatahot: • Pk-yritysteninnovaatiotoiminnankehittäminen • Julkisensektorininnovaatiotoiminnankehittäminen • Palvelusektorinkehittäminen • Uusiutuviinenergialähteisiinliittyväkehittäminen • ICT:nparempihyödyntämineneritoiminnoissajaerisektoreilla • Alueidenerityisolosuhteitahyödyntävättoimialatjateknologiat

13. Arviointiteemansisältö Raportoituerillisessäraportissakeväällä 2012 • Analyysiprojektienloppuraporteista • Maakuntakohtaisethanke-, innovaatio- jaosaamisprofiilit • Verkostoanalyysi (Kaupunkitutkimus TA Oy) • Hanketoimintaakuvaavattapaustutkimukset • Verkostoanalyysinkehitäminen • Indikaattoreidenkehittäminen Raportoitusyksyllä 2012 • Syksyn 2012 työssäkeskeisessäroolissa on ollutindikaattorityöjamuissakintyövaiheissa on otettukantaahankkeidentuloksellisuudenseurantaan

14. Arvioinninjatkovuonna 2013 • Yhdistetäännyterillisenäolevatraportit • Päivitetäänjakehitetäänedelleenanalyysiamaakuntakohtaisistahanketiedoistasekäpäättyneidenhankkeidenloppuraporteista • Tarjotaanarviointitietoatulevanohjelmakaudenvalmisteluntueksiolemallakäytettävissäosallistumaanohjelmienvalmisteluunliittyviintilaisuuksiin

15. HanketoimintaakuvaavatTapaustutkimukset

16. Tapaustutkimustentarkoitusjatoteutus • Tapaustutkimustenkauttakuvataantoimintalinja 2:seen liittyvienhankkeidenerilaisiavaikutuslogiikoitahakemallavastaustakysymykseen: Millainenhanketoimintasynnyttääminkäkinlaisiatuloksia? • Samallatarkoituksena on olluttarjotatukeaindikaattorienkehittämistyölle. Tapaustutkimustenyhteydessä on ollutmahdollistakäydäläpihanketoimijoidennäkemyksiätulostenseurannasta • Isoosatyötä on ollutpäättyneidenhankkeidenluokittelusenmukaan, mitenhankkeetovattoimineetjaminkätyylisiätuloksianiiden on voituolettaatavoitelleen (280 päättynyttähanketta) • Luokittelunperusteella on tehtytapaustutkimustenvalinta, jonkajälkeen on haastateltuyhtähanketoimijaasekäkäytyläpihankehakemusjaloppuraportti

17. Hankkeiden luokittelu

18. HavaintojaHankkeidentuloksista • Esillevoidaannostaalaajakirjoerilaisiatuloksia: • Osahankkeista on hyvinsuoraviivaisia(esim. selkeitäinvestointeja) ja ne vaikuttavathyvinselkeästiesimerkiksiomanalueenosaamisympäristönkehittymiseen • Osaamisympäristöjenkehittämisenkannaltauseathankkeetvaikuttavatperustelluiltaja ne pohjautuvatalueillapitkäjänteisestitehtyyntyöhön • Seurantaindikaattoreillamitattuna (esim. uudettyöpaikat) pärjääväthyvinsellaisethankkeet, joidentoimintakohdistuusuoraanyrityksiin tai yrityksillejärjestettäviinpalveluihin (esim. yrityshautomopalveluidenkehittäminen) • Hankkeidentuloksinaalueidenyrityksille on tarjottuuusiapalveluitajakehitettypalvelumalleja. Hankkeissa on tehtyaktiivisestialueellisestayhteistyötäjayhteistyönlisääntyminenmainitaanuseintoiminnantuloksena • Pysyviätuloksianähdäänsyntyneenhankkeista, jotkaauttavatkehittämäänhanketyötätekevänorganisaationosaamista • Monissahankkeissajatkonäkymätkuitenkinepävarmojahankerahoituksenpäättyessä

19. HanketoiminnanTulostenjavaikutustenseurannasta • Hanketoimijatsuhtautuvatvarauksellisestiseurantaindikaattoreihin, kutenuudettyöpaikatjauudetyritykset. Hankkeidenmerkitystä on vaikeatunnistaajahanketoimijatpuhuisivatmieluumminesim. myötävaikutuksesta • Osallistuvienyritystenlukumäärääpidetäänhyvänäindikaattorina. Senkehityskertootoiminnanhoukuttelevuudestajakysynnästä • Yritystenosaltavoidaanseurataesim. niiden T&K-osaamisenkehittymistä (esim. kykysaadaTekes -rahaa) • Hanketoimijattoivovatsäännöllisestikerättävääpalautettaesim. osallistuviltayrityksiltä(osallistujienpalautenähdäänkeskeisenäonnistumisenmittarina). Palautevoitehdäseurantatiedostahankekohtaisempaa • Hankkeiden onnistuminen voidaan tarkastella myös sen kautta, miten ne kehittävät ja tukevat alueen olemassa olevaa osaamisympäristöä tai palveluntarjontaa. Hanketoiminnan merkitys rakentuu alueen kehittämistyön fokuksen kautta

20. Indikaattorienkehittämistyö

21. Indikaattorityöntavoitteet • On toivottu, ettävaikutavuudenanalysointiinjaseuraamiseenkiinnitettäisiinenemmänhuomiota. Seurantajärjestelmässäei ole hankkeidenvarsinaisiatuotoksiajatuloksiamittaaviaindikaattoreita • OsaTeema 3:sen arvioinninpanoksesta on käytettyindikaattorijärjestelmänpohtimiseenjasiihenliittyvienehdotustentekemiseen • Indikaattorityönyhteydessä on tutustuttuerilaisiinseurantamalleihinjakehikoihinsekäpohdittuuudenlaisiaseurantaindikaattoreita • Indikaattorityöntoivotaantukevantulevanohjelmakaudenvalmisteluajavuonna 2013 tehtävässäarvioinnintulostenjalkauttamistyössäindikaattorijärjestelmiinliittyvilläkysymyksillä on keskeinenrooli • Työstä on vastannut Ramboll Management Consulting Oy:n Kimmo Viljamaa (kimmo.viljamaa@r-m.com)

22. Lähtökohtia:Viideskoheesioraportti - suosituksia • Koheesiopolitiikantulosuuntautuneisuudenparantaminen, jonkalähtökohdanmuodostavatraportinmukaanerityisestiennakkoonasetettavatselkeätjamitattavissaolevattavoitteetjatulosindikaattorit • Indikaattoreistajatavoitteistaolisisovittavaohjelma-asiakirjoistakäytävässäkeskustelussa • Lisäksijokaisessatoimintaohjelmassaolisioltavamuutamiarahastokohtaisiaperusindikaattoreita, jotkaliittyvätEurooppa 2020 –strategiaan • Kehittämistoiminnanjatkuvaluonteiseenseurantaanarviointiprosessienohessa • indikaattoreitajasovittuihintavoitteisiinetenemistäkoskevienajanmukaistenjatäydellistentietojenantaminenolisinykyistäkeskeisemmässäroolissamuunmuassavuosikertomuksissa.

23. Lähtökohtia:Komissionehdotuksia • Komissioehdottaavahvempaatulosfokusta • Tällävoidaanvarmistaa, ettäkoheesiopolitiikanohjelmilla on selkeätoimintalogiikkaja ne ovattulossuuntautuneita • Nykyisetlaajatvaikuttavuusmittaritliianetäälläitsetoiminnasta • Käytännössätämätarkoittaaettäohjelmissa on tarvetta • Kuvatakunkinpainopisteenvaikutuslogiikkajamäärittääsiihenliittyvättuotos- jatulosindikaattorit • Raportoidaentistäyksityiskohtaisemminindikaattoreidenkehitystä • Tämäedellyttää • Milläindikaattoreillamitataanohjelmantavoitteisiinliittyviäkeskeisiäkehityksenosa-alueita • Mitkäovattiedonlähteetjatiedonkeruumenetelmät?

24. Erilaisiaindikaattorityyppejä • Erityyppisiäindikaattoreita: • Panos- ja/tai resurssi-indikaattorittuottavat tietoa esim. rahallisista ja inhimillisistä panostuksista, joita ohjelman toimeenpanossa on käytetty • Tuotosindikaattorit antavat informaatiota ohjelman ja hankkeiden sisältämän toiminnan tuotoksista. Tuotokseksi voidaan laskea kaikki se, mitä ohjelmaan uhratuilla panoksilla on saatu aikaiseksi. • Tulosindikaattoritkuvaavat aikaansaatua muutosta suhteessa ohjelmalle tai painopisteelle asetettuihin tavoitteisiin. Ne ovat vahvasti sidoksissa tavoitteenasetantaan sekä ohjelman interventiologiikkaan. • Vaikuttavuusindikaattorit kuvaavat yleensä ohjelman tai politiikkakokonaisuuden vaikutusta ja/tai kontribuutiota tiettyyn muutokseen. Oleellinen ero tulosindikaattoreihin on se että vaikuttavuusindikaattorit kohdistuvat laajempiin muutoksiin.

25. PohdintaaTulosindikaattoreista • Ohjelmassajokaisenpainopisteenosaltatulisimääritellä se sosioekonominenilmiö, johon on tarkoitusvaikuttaa – “tulos” • Tähänmuutokseenliittyväyksi tai enintäänmuutamapainopistekohtainentulosindikaattori • Pääosintilastoindikaattoreita • Joissakin (muttaeikaikissa) tapauksissatulosindikaattoreille on mahdollistaasettaamyöstavoitetaso • Tulosindikaattoreidenkäytöstä: • muutostulosindikaattorissa = intervention kontribuutio + muidentekijöidenkontribuutio • Intervention (ohjelmanja/tai hankkeiden ) kontribuutionosuuttaarvioidaanlaadullisinmenetelminosanaarviointia

26. Vaikutusketjuthanketyönvälineenä • Vaikutusketjujenjavälitavoitteidentunnistaminen • Mitäjakenenresursseja? • Milläkeinoillajatoimenpiteillätavoitteisiin on tarkoituspäästä? • Mitätuloksiatarvitaanmatkallakohtivaikuttavuustavoitteita? • Vaikutusketjutovatkarkeantasonoletuksiasiitä, millaisialyhyenaikavälinvälittömiävaikutuksiasekäpidemmäntähtäimenvaikutuksiatoimenpiteillä on pyrittysaavuttamaan

27. Tavoitteet, osatavoittet ja mittarit - esimerkki PROJEKTI OHJELMA Tavoite 1: Energiate-hokkuuden lisääminen Päätavoite: Energiansääs-töpotentiaalin kartoitus kunnan X tiloissa Tulokset: Julkisen energia-tehokkuus-konseptin kehittäminen Osatavoite 1: julkisten tilojen energiatehokkuuden lisääminen Tulos mittari:Kiinteistöjenenergia-kulutuksenväheneminen Ohjelman tavoitteet Tavoitteet: energiasäästö-potentiaalinkartoitus- ja mittaus-palvelujenkehittäminen Tuotokset: Julkisten tilojen energiatehok-kuusstrategia. Energiansäästö-suunnitelma ja ohjeistus Esitettytoiminta: Julkistentilojenperuskorjaushankkeet, joissaenergiatehokkuusyhtenäkohteena Tuotos mittari: Toteutetut energiatehok-kuushankkeet Tavoite 2: Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen

28. Joitakin haasteita • Kontribuutiohaaste:Yksittäisethankkeetuseinosalaajempaakokonaisuutta, jossakehitysriippuvainen mm. suhdanne- jarakennekehityksestäsekämuistaviranomaistoimenpiteistä • Vaikutusmekanismihaaste:osakehittämistoimenpiteistäkohdistuutoimintaympäristönkehittämiseen, missähankkeidenvaikutusmekanismisuhteessalopullisiintavoitteisiin on välillinen • Tavoitehaaste: monetmaakuntaohjelmantavoitteistaovathyvinlaajojajayleisiä, eikäniihinpääsemiseenliittyvääpolkua ole selkeästimääritelty • Aikajännehaaste:Erityisestivaikuttavuusindikaattoreidenosaltahaasteen se, ettämonetvaikutuksetnäkyvätvastaviiveellä

29. Huomioitaseurantajärjestelmästätulevaaohjelmakauttavarten (1) • Hankeraportointi • Nykyisetraportiteivät ole seurannanjaarvioinninkannaltatarkoituksenmukaisia • Eivätkuvaaselkeästivaikutuslogiikkaa (mikälopullinentavoite) • Eiyleensäriittävästiseurantatietoahankkeentuloksistajahankkeeseenosallistuneidentoimijoidenpalautteesta (relevanssi, tuloksellisuus) • Kehittämisehdotuksia: • Vaatimusselkeämmästävaikutuslogiikanjaseurantajärjestelmänkuvauksesta • Mitenhankkeen on tarkoitustuottaapainopisteenmukaisiavaikutuksiasuoraanjavälillisesti, lyhyelläjapitkälläaikavälillä • Mikä on vaikutusketju • Mitentoimintaajatuloksia on tarkoitusmitatajamitentietoakerätäänhankkeenaikana • Loppuraporttivoisitätensuoraanpeilatahakemuksessakuvattujaasioita (Tavoitteet, toiminta, tuotoksetjatuloksetjanäihinliittyvätmittarit)

30. Huomioitaseurantajärjestelmästätulevaaohjelmakauttasilmälläpitäen (2) • Seurantajärjestelmä • Seurantajärjestelmään voisi lisätä tuotosmittareita raportointiin • Haasteena hankkeiden erilaisuus (kukin hanke raportoi vain heille relevantit tiedot) • Tulosmittareiden määrittäminen ja keruu • Kullekin painopisteelle soveliaimpien tulosmittareiden arviointi ja valinta vuorovaikutteisena prosessina • Tiedonkeruun suunnittelu (osa mittareista ei valmiina, vaikka tiedot saatavana) • Arviointi- ja seurantatiedon hyödyntäminen • Indikaattoritiedon integrointi osaksi ohjelmien ja toimenpiteiden valmisteluprosessia (mikä toimii – mikä ei, missä ollaan jäljessä – missä ei)

31. Ajatuksiaindikaattorityönkehittämisestä • Indikaattoreidenensisijainentavoite on • tuottaainformaatiotaohjelmansekäerityisestihankkeidenetenemisestä (toiminta, tuotokset) ja • onnistumisesta (tulokset, tavoitteidentoteutuminen) • Indikaattorityönpääpainokannattaisi olla hankekohtaisenseurantajärjestelmänsuunnittelussajaohjeistuksessa • Mitenhankesuunnitelmissakuvataanvaikutuslogiikka (logiikkaviitekehys tai muuvastaava tapa) • Mitenhankesuunnitelmassakuvataanhankkeenseuranta (tavoitteet, mittarit, tideonkeruu) • Indikaattoritpitäisinähdäensisijaisestiprojektijohtamisenvälineenä

32. Palautettajalisätietoja Antti Eronen antti.eronen@r-m.com Kimmo Viljamaa Kimmo.viljamaa@r-m.com