(2012)

1. (2012)

2. OHEISMATERIAALIN TARKOITUS • Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue- ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin (2011). http://www.minna.fi/web/guest/valtavirtaistaminen_julkishallinnossa • Oppaassa kuvataan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen työvaiheet sekä annetaan konkreettisia esimerkkejä sen käynnistämisestä ja toteuttamisesta. • Oheismateriaali on tarkoitettu käytettäväksi: • - johdantona oppaaseen • - apuna oppaan esittelyyn • koulutusmateriaalina oppaan kohdeorganisaatioissa • viranhaltijoiden itseopiskeluaineistona • Opas ja oheismateriaali on tuotettu ESR-rahoitteisessa Valtavirtaistaminen käytäntöön -hankkeessa (2010–2012).

3. KOHTEENA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO TOIMINNOISSA JA PALVELUISSA Oppaan ja oheismateriaalin kohteena on tasa-arvolain mukaisesti sukupuolten tasa-arvo. Materiaali ei koske yhdenvertaisuuslain mukaista yhdenvertaisuutta eli ei samanarvoisuutta esim. iän, etnisen taustan, vamman tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Materiaalissa käsitellään tasa-arvoa toiminnoissa ja palveluissa eli toiminnallista tasa-arvoa. Kohteena ei ole henkilöstöpoliittinen tasa-arvo, esimerkiksi ei organisaatioiden sukupuolijako, palkat tai rekrytointi.

4. TAULUKKO 1. Toiminnallinen ja henkilöstöpoliittinen tasa-arvo organisaatiossa. (Tanhua 2011)

5. TAULUKKO 2. Velvoitteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen valtionhallinnossa ja kunnissa. (Tanhua, Mustakallio ja Säkäjärvi 2011)

6. TASA-ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA Sukupuolten erilaisten tarpeiden huomioonottaminen palveluissa ja toiminnoissa parantaa niiden asiakaslähtöisyyttä. Kun palveluja suunnitellaan ottamalla huomioon sukupuolten osin erilaiset tarpeet, palvelut saadaan vastaamaan paremmin eri käyttäjäryhmien tarpeita ja palvelujen vaikuttavuus paranee. Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen palveluja järjestettäessä johtaa resurssien tarkoituksenmukaisempaan kohdentamiseen ja parantaa siten kustannustehokkuutta. Kuntalaisten ja kansalaisten hyvinvointi lisääntyy, kun kunta ja valtionhallinto järjestävät laadukkaita ja monipuolisia palveluja eri sukupuolten tarpeisiin.

7. SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMISELLA TARKOITETAAN Sukupuolten tasa-arvoa edistetään tietoisesti organisaation kaikessa toiminnassa. Organisaation työtä ja toimintatapoja kehitetään sukupuolten tasa-arvon kannalta. Jokaisen työyksikön ja viranhaltijan tulee kehittää työtään sukupuolten tasa-arvon kannalta.

8. Tasa-arvolaki 4 § (15.4.2005/232) Viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa Viranomaisen tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen tulee ottaa huomioon 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa.

9. VALTAVIRTAISTAMINEN TOIMINTOJEN JA PALVELUJEN KEHITTÄMISENÄ Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen merkitsee organisaation toimintatapojen ja palvelujen kehittämistä tasa-arvon kannalta. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista toteutetaan seuraavilla kolmella tasolla: - Koko organisaation tasolla - Työyksikössä - Yksittäisen viranhaltijan työssä

10. Organisaation tasolla valtavirtaistaminen sisältää seuraavat toiminnot: Valtavirtaistamista palvelujen kehittämiseen johdetaan kuten mitä tahansa muutakin palvelujen kehittämistä. Palvelujen käyttöä koskeva tieto tuotetaan sukupuolen mukaan eriteltynä. Edellytetään, että palvelujen ja toimintojen laatua ja toimivuutta arvioidaan systemaattisesti eri sukupuolten kannalta. Kehitetään sellaisia toimintatapoja, joilla varmistetaan tasa-arvoiset palvelut ja toiminnot. Varmistetaan, että henkilöstöllä on riittävä asiantuntemus ja osaaminen valtavirtaistamiseen omassa työssään ja työyksikössään.

11. KUVIO 1. Kuvaus siitä, miten uusia toimintamalleja ei voida tuoda valmiina työyksikköön ulkopuolelta ja yksinkertaistettu kuvaus siitä, miten valtavirtaistaminen tulee työyksikössä käynnistää. (Säkäjärvi ja Mustakallio 2011)

12. KUVIO 2. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen viranhaltijan näkökulmasta. (Mustakallio ja Säkäjärvi 2011)

13. VALTAVIRTAISTAMISEN TYÖVAIHEET • Tasa-arvon valtavirtaistaminen käynnistetään seuraavilla työvaiheilla: • Tarkastellaan, onko sukupuolella merkitystä palveluissa ja toiminnoissa • Valitaan tasa-arvon valtavirtaistamisen kohteet • Kuvataan yhteinen visio tasa-arvosta valitussa kohteessa • Hankitaan tietoa sukupuolinäkökulmasta ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta • Analysoidaan, mitä sukupuoli merkitsee valituissa toiminnoissa • Luodaan tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä ja toimintatapoja • Arvioidaan valtavirtaistamisen etenemistä prosessin aikana

14. Valtavirtaistaminen kehittämisprosessina Valtavirtaistamisen toteuttaminen on jatkuva kehittämisen prosessi, jossa uutta ajattelua ja toimintatapaa omaksutaan asteittain. Valtavirtaistaminen ei tarkoita sitä, että prosessin työvaiheet suoritettaisiin vain kertaalleen. Valtavirtaistamisessa on kyse toistettavasta ja kerta kerralta syventyvästä kehittämisestä. Valtavirtaistamista syvennetään laadullisesti korkeammalle tasolle aina, kun lähdetään toteuttamaan uudelleen seitsemää työvaihetta. Käytännössä ei ole välttämätöntä käydä läpi kaikkia työvaiheita samalla painolla, vaan ratkaisuja voi syntyä jo prosessin alkuvaiheessa tai valtavirtaistamisessa voidaan asiasta riippuen painottaa eri työvaiheita.

15. KUVIO 3. Tasa-arvon valtavirtaistaminen syklisenä kehittämisprosessina. (Säkäjärvi 2011)

16. 1. työvaihe: Tarkastellaan, missä palveluissa ja toiminnoissa sukupuolella on merkitystä Sukupuolella ei ole merkitystä kaikissa palveluissa tai toiminnoissa. Valtavirtaistaminen aloitetaan arvioimalla, onko sukupuolella merkitystä eri toiminnoissa. Kun sukupuolella on merkitystä palvelulle tai toiminnolle, sukupuolinäkökulma on otettava huomioon palvelun tai toiminnon suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa.

17. TAULUKKO 3. Palvelun tai toiminnon sukupuolirelevanssin arviointi ts. arvioidaan onko sukupuolella merkitystä palvelussa tai toiminnossa. (Mustakallio ja Säkäjärvi 2011)

18. 2. työvaihe: Valitaan valtavirtaistamisen kohteet Valtavirtaistamisen toteuttaminen kannattaa aloittaa joistakin pilottikohteista. Pilottikohteet voivat olla toimintoja, joissa sukupuolella arvioidaan olevan suuri merkitys tai on havaittu puutteita tasa-arvossa. Mielekkäät ja oikeankokoiset pilottikohteet varmistavat valtavirtaistamisen onnistumista.

19. 3. työvaihe: Kuvataan yhteinen visio tasa-arvosta valitussa kohteessa Tasa-arvo voi herättää monenlaisia mielikuvia siitä, mitä se tietyissä palveluissa tarkoittaa. Tarvitaan yhteinen näkemys siitä, mitä tasa-arvolla tarkoitetaan kohteeksi valituissa pilottitoiminnoissa. Yhteinen näkemys antaa pohjan toiminnan kehittämiselle tasa-arvon näkökulmasta. Tällä yhteisellä alkuvaiheen visiolla ei tarkoiteta tarkkaa tavoitteiden määrittelyä. Kehittämisen tavoitteet täsmentyvät ja konkretisoituvat valtavirtaistamisen edetessä.

20. 4. työvaihe: Hankitaan tietoa sukupuolinäkökulmasta ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta Valtavirtaistamisen toiminnoissa ja palveluissa on pohjauduttava tietoon. Tiedon avulla pystytään arvioimaan toimintojen ja palvelujen kehittämistarvetta tasa-arvon kannalta. Tiedonkokoaminen sinänsä ei ole itsetarkoitus, vaan on harkittava, mitä tietoa todella tarvitaan tasa-arvon toteutumisen arviointiin toiminnoissa ja palveluissa.

21. Tyypillisesti tiedonhankinta sukupuolinäkökulmasta etenee seuraavasti:

22. TAULUKKO 4. Tiedonhankinnan menetelmiä palveluiden ja toimintojen arvioimiseen sukupuolinäkökulmasta. (Säkäjärvi ja Mustakallio 2011)

23. 5. työvaihe: Analysoidaan, mitä sukupuoli merkitsee valituissa toiminnoissa Kun hankittua tietoa käyttäen analysoidaan sukupuolen merkitystä valituissa toiminnoissa, voidaan apuna käyttää esimerkiksi seuraavalla kalvolla olevaa kysymyslistaa. Kysymyslista auttaa nostamaan esiin mm. sukupuolten eroja, tarpeita ja resurssien jakautumista sukupuolten kesken.

24. TAULUKKO 5. Kysymyslista sukupuolen merkityksestä toiminnoissa ja palveluissa. (Mustakallio ja Tanhua 2011)

25. 6. työvaihe: Luodaan tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä ja toimintatapoja Valtavirtaistamisen tavoitteena ovat muutostoimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä uudet toimintatavat, jotka ottavat huomioon sukupuolinäkökulman. Eri sukupuolille voidaan tarvita erilaisia toimenpiteitä. Tasa-arvo ei tarkoita, että kaikille tarjotaan aina samaa. Opas sisältää esimerkkejä erilaisista sukupuolinäkökulman huomioon ottavista toimenpiteistä.

26. 7. työvaihe: Arvioidaan valtavirtaistamisen etenemistä prosessin aikana Valtavirtaistamisen onnistumista on tärkeää arvioida jo toteuttamisprosessin aikana. Kannattaa arvioida miten valtavirtaistamista tyypillisesti edistävät tekijät toteutuvat prosessissa. Lisäksi kannattaa arvioida prosessia valtavirtaistamista tyypillisesti estävien tekijöiden valossa. Seuraavilla kalvoilla esitetään hankkeen kokemusten pohjalta kuvattuja valtavirtaistamista edistäviä ja estäviä tekijöitä arvioinnin pohjaksi.

28. KUVIO 4. Edistäviä ja estäviä tekijöitä tasa-arvon valtavirtaistamisen käynnistämisessä omassa työssä tai työyksikössä. (Säkäjärvi, Mustakallio, Haataja, Leinonen, Tanhua ja Sevelius 2011)

29. JOHTAMINEN VARMISTAA ONNISTUNEEN VALTAVIRTAISTAMISEN Vastuu tasa-arvon valtavirtaistamisen toteuttamisesta eri palveluissa ja toiminnoissa on niillä viranhaltijoilla, jotka muutenkin vastaavat niistä. Valtavirtaistamista johdetaan kuten mitä tahansa muutakin palvelujen kehittämistä organisaatiossa. Keskeistä on, että valtavirtaistamisen johtamisvastuu eri tasoilla on määritelty selkeästi. Pitemmällä tähtäimellä valtavirtaistaminen on hyvä ottaa osaksi organisaation strategiatyötä.

30. TAULUKKO 6. Tasa-arvon valtavirtaistaminen organisaatioiden strategisissa suunnitelmissa. (Mustakallio ja Säkäjärvi 2011)