TEK 2015 Jäsenkentän kuuleminen Tiivistelmä tuloksista

1. TEK 2015 Jäsenkentän kuuleminenTiivistelmä tuloksista

2. Verkkohaastattelun toteutus Henkilökohtainen kutsu verkkohaastatteluun TEK:n jäsenkirjeessä 18.12.2008. Muistukekutsu jäsenille sähköpostilla 7.1.2009 Taustamuuttujina haastattelussa työvuodet tekniikan alalla, työnantajan tyyppi ja työpaikan koko, sukupuoli, asema työpaikalla, asuinpaikka ja mieluisin asiointikieli. Vastausaika 15.1. saakka

3. Osallistujien taustatiedot • 4303 osallistujaa antanut taustatiedot ja osallistunut ainakin osaan haastattelusta • 93 osallistujaa 18.12.2008 – 7.1.2009 klo 14 • 4210 osallistujaa 7.1.2009 klo 14 – 15.1.2009 klo 10 • 1722 osallistujaa käynyt koko haastattelun läpi ja siirtynyt raportin tilaus/ arvontasivulle • 1000 osallistujaa tilasi haastattelun osallistujaraportin sähköpostiinsa • Vastausaika parista minuutista alkaen, käytetyn ajan mediaani 22 minuuttia kirjautumisesta istunnon päättämiseen

4. Osallistujien taustatiedot

5. Osallistujien taustatiedot

6. Osallistujien taustatiedot

7. Haastattelun kulku ”Ajattele uusista näkökulmista” ”Mikä TEKin jäsenille on tulevaisuudessa tärkeää?” ”Mikä tärkeää TEKin toiminnan kannalta?” Haastava ajattelu(5164 ideaa) Ideointi (3944 ideaa) Arviointi(35735 arviota) ”Mihin tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin TEKin olisi tärkeintä varautua?” ”Miten TEK voi menestyä tärkeimmissä asioissa?” Kommentit (3579 kpl) Muutokset (1168 kpl)

8. Tulevaisuudessa tärkeää, mistä puhuttiin?

9. Ideoiden arviointi • Arvioinnin kehys; mikä on tärkeää TEKin toiminnan kannalta • Osallistujat arvioivat enintään 26 idean satunnaisotoksen arvioidussa kehyksessä • Yksittäisistä arvioinneista laskettiin kullekin idealle merkittävyyden keskiarvo sekä mielipiteiden hajontaa kuvaava keskihajonta • Yksittäisten ideoiden pohjalta laskettiin edelleen kuhunkin teemaluokkaan liittyvien asioiden merkittävyyden ja mielipiteiden hajonnan keskiarvo

10. Merkityksen ja yksimielisyyden yhteensovittaminen Suuri merkitys Vahvat signaalit, yhteinen näkemys Tulisi ehdottomasti ottaa huomioon suunnittelussa? Potentiaaliset asiat Voidaanko näistä löytää uusia lähestymistapoja? Ideoiden arvioitu merkitys Vähiten tärkeät asiat Vastaajat yhtä mieltä asioiden vähäisestä tärkeydestä Heikot signaalit Uusia ideoita ja visionäärisiä ajatuksia. Kuinka otetaan huomioon suunnittelussa? Suuri hajonta Näkemysten hajonta

11. Tärkeää TEKin toiminnan kannalta Ideoiden arvioitu merkitys Näkemysten hajonta

12. Koulutuksen laatu ja saatavuus • Koulutuksen sisältöjen ja koulutustarjonnan tasokkuus • Koulutusmäärät • Koulutuksen työmarkkinarelevanssi ja urayhteys • ”koulutusta myös huipuille (pois tasapäistämisestä)” • ”monipuolinen koulutus. Joustava ja monipuolinen koulutus, joka mahdollistaa useita erilaisia vaihtoehtoja ja myös työskentelyn opiskelun ohessa. ei opiskeluputkia.” • ”Koulutuksen tultava lähemmäksi työnantajia Työnantajien tulisi tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä koululaitosten kanssa. Yhteiset projektit, harjoitustyöt tai muut vastaavat lähentävät työnantajia ja tulevia työntekijöitä toisiinsa. Työnantajat löytävät prosessien aikana mahdollisia tulevia työntekijöitä.”

13. Kilpailukyky ja globalisaatio • Maailmanlaajuisen kilpailun vaikutus Suomen työmarkkinoihin • Oman kilpailukyvyn ja osaamisen varmistaminen • Kansainvälinen näkökulma välttämätön omassa ammattitaidossa • ” Kilpailukyky TEK:n jäsenet tarvitsevat globaalitasoista tietoa teknologian tärkeimmistä kehityspiirteistä. Voisiko TEK auttaa toimimalla kansainvälisemmin.” • ” Työelämän kehittäminen pehmeitä arvoja noudattaen Maailmantalouden tilanteen ja kansainvälisen kilpailun kiristymisen johdosta työelämän arvot ovat monin tavoin koventuneet 2000-luvulla. TEKin olisi oltava mukana kehittämässä suomalaista työelämää mm. työaikajoustojen ja uusien työntekomuotojen mahdollistaminen silmällä pitäen. • ” teknologia takaa hyvinvoinnin Ilman kyvykästä teknologiaa ei ole kilpailukykyä ja kyvytän kipailija valitettavasta muserretaan.”

14. Palkan kilpailukyky ja kokonaismalli • Tekniikan akateemisten riittävä palkkataso, työajan ja palkkauksen suhde • Koulutuksen tuotto, tiedonsaanti • Tulospalkkausjärjestelmät, muut kuin rahamääräiset kompensaatiot • ” Palkaton ylityö pois Ajatus siitä, että n. 3500 euron ei enää tunneta ylityön-käsitettä lainkaan on suorastaan absurdi. Kaikesta normaalin työajan ylittävästä työstä ei välttämättä tarvitse saada ylityökorvauksilla höystettyä palkkaa, mutta vähintään normaalipalkka siitä pitäisi saada.” • ” Palkkaukseen liittyvä tiedonkeruu, tutkimus ja julkaisut Työtehtävään ja sen vaativuuteen sekä kokemukseen liityvän palkkahaarukan hahmottaminen voi olla vaikeaa ilman laajaa vertailukohdetta. Tässä TEKin julkaisema aineisto on ensiluokkaista.” • ” Jäsenkunnan palkkaus Jäsenkunnan palkka-asiat kokonaisuudessaan kiinnostavat aina kaikkia jäseniä. Erityisesti kiinnostavat palkkatasot erilaisella koulutustaustalla, kokemuksella ja tehtävissä sekä erilaiset tulospalkkaustavat.”

15. Työn säilyminen ja työttömyysturva • Vakuutus työttömyyden varalta, eri ikäiset työntekijät huomioiden • Työpaikkojen säilyminen Suomessa • Ansiosidonnaisen taso • ” Työn arvostaminen & varmistaminen - Insinöörien arvostus on ollut vähäistä verrattuna moniin muihin ammattikuntiin. Insinööreillä huonot mahdollisuudet lakkoilla tms asioiden eteenpäin viemiseksi. Voima puuttuu. - Työn säilyminen tai työpaikkojen lisääminen.” • ” Irtisanomisten säännöt yhtä tiukoiksi kuin Keski-Euroopa Ettei lopettamiset kohdistu siksi Suomeen, kun täällä on halvempaa lopettaa tuotantoa.” • ” YT-neuvottelujen tuki Taloudellisesti heikkoina aikoina irtisanomisuhka yms. kasvaa. Tarvitaan vahvaa tukitoimintaa.” • ” Työttömyysturva ja urapalvelut Taloudellisesti heikoimpina aikoina varmasti TEKkiläisiäkin jää työttömiksi. Tällöin ansiosidonnainen päiväraha auttaa. Urapalvelut, jotka auttavat uuden työn etsimisessä, ovat myös tärkeitä.”

16. Ajankohtainen, korkea osaaminen • Jatkuva osaamisen kehittäminen • Osaamisen siirto poikittain ja pitkittäin • Kilpailukyvyn turvaaminen perustuu osaamiseen • ” Tiedonsiirtäminen - omaa osaamisen siirtäminen muille korostuu - kielitaidon merkitys korostuu entisestään - on osattava muitakin kieliä kuin vain englantia • ” Ammattitaitojen ylläpito Kuten jo aikaisemmin esitin tätyisi jatkokouluttautumiseen olla kehitetty toimiva järjestelmä --> yksinkertainen ja tehokas.” • ” Väestö ikääntyy Väestö ikääntyy ja siten 5-10 vuoden sisällä monesta yrityksestä lähtee merkittävästi osaamista eläkkeelle. Tuo osaaminen pitäisi saada tehokkaasti siirrettyä nuoremmalle polvelle. Eli siihen voisi perustaa eri aloilla koulutusverkostoja tai ohjaaja ja oppilas teidonvaihtoja tai seminaareja yms.

17. Energia-, ilmasto- ja ympäristökysymykset • Tulevaisuuteen olennaisesti vaikuttavat kokonaisuudet • Näkemyksiä puolesta ja vastaan, miten kuuluu TEKin tehtävään • Teknologian kehitys ongelmia vähentävänä tekijänä, TEKin jäsenten rooli • ” Tutkimuksella kehitetään energiataloudellisempi maailma” • ” Tekniikka ja ilmasto TEK:illä olisi oiva mahdollisuus olla myös eturivin paikalla kaikessa siinä kehityksessä, joka auttaa meitä selviämään tulevaisuuden muutoksista, joita ilmaston muttuuminen vääjäämättömästi tuo tullessaan. Yhteistyö yliopistojen kanssa auttaa pysymään ajan hermolla. Lisäksi tämän tiedon välittäminen jäsenistölleen olisi ehdottomasti tarpeen” • Ilmastonmuutos ja TEK Maailmassa on paljon hyviä ja tärkeitä asioita, ilmastonmuutos, saasteet, nälänhätä, sodat, uhanalaiset lajit, yms. En kuitenkaan pidä ammattiliittoani ensisijaisena kanavanani niiden ratkaisussa. TEKin tulee kuitenkin katsoa, että sen toiminta on linjassa yleisten eettisten näkökulmien kanssa.”

18. Työsuhteen ehdot • Työsuhteiden ehdot ja kokonaisuus erityyppisissä malleissa • Edunvalvontaa, turvaa ja neuvontaa, tiedonjakoa • Muuttuva lainsäädäntö ja globaalistumisen vaikutus käytäntöihin • ” Edunvalvonta - Yleisistä työajoista sopiminen: juhlapuheissa on jo pitkään lupailtu etätyön tukemista, mitään selvästi nähtävää ei kuitenkaan ole tapahtunut => seuraava vaihe olisi vaatia etätyön mahdollisuutta kaikille TEK:in jäsenille - Matka-ajasta korvaus kaikille, vähintään yksi-yhteen aikana: rohkaisee hitaampien julkisten liikennevälineiden käyttöä” • ” Työmarkkinat ovat ameeba Kuinka TEKn jäsen voi saada tukea nykypäivän työelämässä, kun työsuhteiden pituudet on lyhentyneet ja on hyvin tyypillistä, että työsuhteiden välissä on työttömyysjaksoja. Toisaalta ihmiset haluavat vaihtelua työlleen, enää ei haeta kohdusta hautaan työsuhteita pelkästään yhden alan tiimoilla.” • ”Yleiset palkankorotusmallit romuttuvat TEK:n erityisosaamista vaaditaan paikallisissa sopimuksissa yleisten palkankorotus- ym. sopimusten poistuessa. TEK:n on jalkauduttava paremmin kentälle - mahdollisesti yhteistyökuvioita muiden toimihenkilöjärjestöjen kanssa.”

19. Teknologian hyödyntäminen ja kehittyminen • Teknologian tehtävä yhteiskuntien ja hyvinvoinnin kehittäjänä • Oman osaamisen ylläpito työssä ja vapaa-ajalla • Teknologian kehittämisen resursointi • ” TEKin jäsenillä tulee olla mahdollisuus jatkokoulutkseen Teknologioiden uusiutuessa koulutuksen tulee pysyä ajantasalla.” • ” Teknologioiden edistäminen "Teknologiapaletin" tasapainoisuus niin, että edistetään sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa, mutta pidetään huolta, että myös ei niin muodikkaille perusaloille riittää uusia tulijoita.” • ” Teknologian hyödyntäminen Kyky hyödyntää teknologiaa monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti niin työelämässä kuin myös vapaa-ajalla.” • ”Teknologia turvaisi kestävän kehityksen Kaikki kestävään kehitykseen ja ympäristöön ja sitä kautta yksilön ja yhteisön hyvinvointiin liittyvä.”

20. Hyvinvointi ja jaksaminen • Hyvinvointi fyysisesti ja psyykkisesti, töissä ja vapaa-ajalla • Suuressa osassa ajatuksia painotettiin hyvinvoinnin vaikutuksia ja kertautumista yhteiskunnan rakenteissa • ” Työssä jaksaminen Työssä jaksamista ja työhyvinvointia tukevat asiat: oikeudenmukainen johtaminen, riittävä palkkaus (myös julkisella sektorilla), kohtuullinen työmäärä ym.” • ” jaksaminen Ihmisten pitää jaksaa tehdä töitä ja se on kaikkien etu: työnantajien, tekijän ja yhteiskunnan” • ” Työnantajan tarjoamat hyvinvointipalvelut Liitto voisi ottaa kantaa hyvinvointipalveluetuihin, joilla työnantaja saavuttaa kilpailuetua työntekijämarkkinoilla.” • ” Laajempi hyvinvointikäsite ja kattavuus Suomessa tulisi pyrkiä vahvistamaan erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuuksia hyvinvoinnin perustason saavuttamiseen ja vastuun ottamiseen omasta elämästä”

21. Yhteistyön ja verkostojen kehittäminen • Henkilökohtainen verkottuminen • Alan yhteydet muihin aloihin • Tekniikan poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus • ” Tekniikka hyvinvoinnin luojana Tekniikka antaa välineet hyvinvoinnin luomiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. TEK yhdistää alan ammattilaiset. TEKin on kehityttävä houkuttelevana yhteistyökumppanina korkeimman koulutuksen, politiikan ja muun tulevaisuuteen vaikuttamisen kanssa.” • ” Jatkuva virtuaalikoulutus, jossa voi käväistä Sosiaalista mediaa hyödyntävä yhdessä rakentuva koulutus ja näky viimeisimpien tuulien mahdollisuuksista ja uhista” • ” Kansainväliset rekrypalvelut Neuvonta ja kontaktiverkoston tarjoaminen kansainvälisiä työpaikkahakemuksia laadittaessa”

22. Ikärakenteen muutosten vaikutus • Oman aseman näkökulmasta, ikäryhmästä riippuen  tulevat työmahdollisuudet, eläke • Teknologiset ratkaisut yhteiskunnan hyväksi • ” Tekniikka vanhenemisen tukena. Porukka vanhenee länsimaissa kovaa vauhtia. Tekniikan akateemiset ovat etujoukkoa kehittämässä ja myös käyttämässä teknisiä apuvälineitä ja ratkaisuja vanhenemisen tueksi.” • ”Kuka minun eläkkeeni maksaa? Pitäisikö koko EU:n sisällä laatia yksi yhteinen eläkejärjestökassa? Lisäisikö suuri massa, asioiden keskiarvoistuminen, tasaantunut ikäjakauma kansakuntien erilaisten piirteiden yhdistyessä yms. luottamusta eläkejärjestelmien toimivuuteen nyt ja tulevaisuudessa”

23. Erilaiset uramallit, yrittäjyystaidot • Yrittäjyyden ja taloudellisen osaamisen merkitys oman ammattitaidon hyödyntämisessä • Oman osaamisen arvo ja omistajuus • Urapolkujen ja mallien moninaisuus, konsultaatiomahdollisuudet • ” Yrittäjyys ansaintavaihtoehtona Yrittäjyys on yhä useampien tekniikan akateemisten sivu- tai päätoimi ja tärkeä ansaintavaihtoehto. Onnistuessaan se luo myös kansakunnan vaurautta.” • ” Erilaisten urapolkujen mahdollisuus Urapolkuja tulee voida kulkea myös horisontaalisesti. Vertikaalisessa suunnassa urapolun pitäisi voida olla nouseva ja laskeva ilman arvostuksen menettämistä.” • ” TEKläinen on osaamisen yrittäjä TEKläinen on osaamisen yrittäjä joka pystyy tulevaisuudessa suhteuttamaan työmäärän ja yksityiselämän kulloinkin sopivassa suhteessa. Kyseessä on tietynasteinen yksilötason yrittäjyys jossa pitää olla mahdollisuus vaikuttaa oman osaamisen "myytyyn määrään””

24. Luokkien tärkeysjärjestys

25. Mihin tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin TEKin olisi mielestäsi tärkeintä varautua?

26. Mihin tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin TEKin olisi mielestäsi tärkeintä varautua?

27. Taustamuuttujavertailua

28. Kaikki osallistujat

29. Kaikki osallistujat • Viisi ensimmäistä; korkea merkitys, matala erimielisyys • 1. Työsuhdeasioissa auttaminen • Jäsenten tukeminen työsuhteen juridisissa asioissa. • 2. Työttömyyskassa • Hoitaa ansiosidonnainen työttömyysturva. • 3. Elämänikäinen oppiminen • Ammattitaidon päivitys mahdolliseksi muutenkin kuin työnantajan maksamilla kursseilla. Mahdollisuus suorittaa pienehköjä opintokokonaisuuksia joustavasti työn lomassa - ei pelkästään vähäisenä vapaa-aikana, kuten nyt. (Opiskelu kiinnostaisi, mutta täyspäivätyön lisäksi siihen ei riitä energiaa.). • 4. Kotimaista tuotantoa on pidettävä yllä • Suomi tarvitsee tuottavaa teollisuutta. Tärkeät perustoiminnot (mm. energian tuotanto ja metsäteollisuus) täytyy pitää kotimaisissa käsissä. • 5. Ammattikunnan työkyvyn ylläpito ja työssä jaksamisen • Vuoteen 2015 mennessä tulisi erityisesti panostaa tietotyöläisten työkyvyn ylläpitoon ja työssä jaksamisen edellytyksien parantamiseen. Keinoja voivat olla mm. uratilaisuuksien painottaminen erityisesti näille aloille, vaikuttaminen työsuojelullisesti yrityksissä ja yhteiskunnallisella tasolla sekä mahdollisesti rahoittamalla aihetta sivuavaa ohjausta jo diplomi-insinöörikoulutuksessa.

30. Työnantaja: Teollisuus

31. Työnantaja: Teollisuus • Viisi ensimmäistä; korkea merkitys, matala erimielisyys • 1. Työsuhdeasioissa auttaminen • Jäsenten tukeminen työsuhteen juridisissa asioissa • 2. Työmarkkinoiden edunvalvonta • Edunvalvonta on tärkeää, jotta ylemmät tulevaisuudessakin saisivat maksun tekemästään työstä ja voisivat työskennellä kohtuullisen pituisia työviikkoja. • 3. Akateemisten palkkatason nosto • Akateemisten palkkataso on huono, sillä ammattikoulupohjalta pääsee lähelle samaa ansiotasoa paljon lyhyemmällä koulutuksella ja vähäisemmän vastuullisella työllä • 4. Työttömyyskassa • Hoitaa ansiosidonnainen työttömyysturva. • 5. Työn ja yksityiselämän tasapaino • Työelämän vaatimukset kasvavat päivä päivältä ja on entistä haasteellisempaa saada 24 tuntia riittämään sekä omille töille että perheelle ja harrastuksille.

32. Työnantaja: Palvelut

33. Työnantaja: Palvelut • Viisi ensimmäistä; korkea merkitys, matala erimielisyys • 1. Työn ja vapaa-ajan sovittaminen itselle mielekkääksi • Kukin meistä kaipaa omanlaistaan tasapainoa työn, perheen ja vapaa-ajan suhteen. Jokaisen pitäisi pystyä jakamaan aikansa ja energiansa näiden kesken mielekkääksi ja toimivaksi katsomallaan tavalla. • 2. Suomi tarvitsee vientiteollisuutta • Vain vienti luo uutta varallisuutta. Maan sisäiset palvelut pyörittävät vain samaa rahaa eikä sillä luoda ylijäämää jota mm energian ja raaka-aineitten tuonti tarvitsee. Suuri osa TEK:läisistä on teollisuuden palveluksessa ja monet ovat nimenomaan luomassa tätä uutta varallisuutta. Poliitikot jotka ovat vain tottuneet jakamaan muitten luomaa varallisuutta eivät ymmärrä miten keskeinen tekijä vientiteollisuus on hyvinvointiyhteiskunnassa. • 3. Elämänikäinen oppiminen • Ammattitaidon päivitys mahdolliseksi muutenkin kuin työnantajan maksamilla kursseilla. Mahdollisuus suorittaa pienehköjä opintokokonaisuuksia joustavasti työn lomassa - ei pelkästään vähäisenä vapaa-aikana, kuten nyt. (Opiskelu kiinnostaisi, mutta täyspäivätyön lisäksi siihen ei riitä energiaa.). • 4. Kotimaista tuotantoa on pidettävä yllä • Suomi tarvitsee tuottavaa teollisuutta. Tärkeät perustoiminnot (mm. energian tuotanto ja metsäteollisuus) täytyy pitää kotimaisissa käsissä. • 5. Työn ja yksityiselämän tasapaino • Työelämän vaatimukset kasvavat päivä päivältä ja on entistä haasteellisempaa saada 24 tuntia riittämään sekä omille töille että perheelle ja harrastuksille.

34. Työnantaja: Valtio, kunta, järjestö

35. Työnantaja: Valtio, kunta, järjestö • Viisi ensimmäistä; korkea merkitys, matala erimielisyys • 1. Työsuhdeasioissa auttaminen • Jäsenten tukeminen työsuhteen juridisissa asioissa. • 2. Työssä jaksaminen • Oli sitten nousukausi tai lama, diplomi-insinöörien työssäjaksaminen näyttää heikkoja tunnusmerkkejä. Töitä tehdään liikaa, tai ainakin liian pitkiä päiviä. Viisasten kivi, jolla asiaan saataisiin tasapainoa ja myös diplomi-insinööreille aikaa perheen parissa vietettäväksi, olisi hyvä löytää. • 3. Työttömyyskassa • Hoitaa ansiosidonnainen työttömyysturva. • 4. Työn vaativuutta vastaava palkkakehitys • 5. Ammattikunnan työkyvyn ylläpito ja työssä jaksamisen • Vuoteen 2015 mennessä tulisi erityisesti panostaa tietotyöläisten työkyvyn ylläpitoon ja työssä jaksamisen edellytyksien parantamiseen. Keinoja voivat olla mm. uratilaisuuksien painottaminen erityisesti näille aloille, vaikuttaminen työsuojelullisesti yrityksissä ja yhteiskunnallisella tasolla sekä mahdollisesti rahoittamalla aihetta sivuavaa ohjausta jo diplomi-insinöörikoulutuksessa.

36. Työnantaja: Opiskelija

37. Työnantaja: Opiskelija • Viisi ensimmäistä; korkea merkitys, matala erimielisyys • 1. Yhteistyö muiden toimialojen kanssa • Yhteistyö muiden toimialojen edustajien kanssa on tärkeää etsittäessä kokonaan uudenlaisia ratkaisuja ja konsepteja mm. tulevaisuuden energiahaasteisiin. Ratkaisut eivät synny yhdenkään yksittäisen ammattikunnan sisäisen innovoinnin tuloksena, vaikka kuinka puristaisi. Kärkiratkaisuhja syntyy vasta, kun asiaan paneutujien diversiteetti kasvaa riittivästi. (Vrt. Lee Fleming 2004 ym.) • 2. Järkeä teknispoliittisiin muotivillityksiin • TEK käy vastaiskuun biopolttoaine- ja energiansäästölamppuvillitystä vastaan ja alkaa valistaa, että hienoista ajatuksista huolimatta, ei pidä heittäytyä typerästi ensimmäiseen aaltoon, vaan tehdä päätöksiä ajan kanssa todellisten faktojen pohjalta ja suunnata voimavarat ensin tekniikan kehittämiseen ja vasta sitten käyttöönottoon. Suomalainen insinööritaito on ST1:n ja VTT:n johdolla näyttänyt, että ei biopolttonaineita varten tarvitse kaataa sademetsiä tai hävittää suomalaista ruokaviljan tuotantoa ja energian säästöstäkin voi alkaa puhua vasta sitten kun energiansäästölamput ovat kehittyneet sille asteelle, että ne tuottavat täyden valotehon heti eikä minuutin päästä. Myöskään eri lamppujen valmistuksessa kuluvan energian määristä ei ole puhuttu sanaakaan missään. • 3. Elämänikäinen oppiminen • Ammattitaidon päivitys mahdolliseksi muutenkin kuin työnantajan maksamilla kursseilla. Mahdollisuus suorittaa pienehköjä opintokokonaisuuksia joustavasti työn lomassa - ei pelkästään vähäisenä vapaa-aikana, kuten nyt. (Opiskelu kiinnostaisi, mutta täyspäivätyön lisäksi siihen ei riitä energiaa.). • 4. Ensimmäisen työpaikan saaminen • Siirtyminen opiskelijasta työntekijäksi on ollut jouhevaa. Mikä on tulevaisuus. Miten varmistetaan/ tuetaan tulevia opiskelijoita, jotta he "tietävät" opiskelevansa työtä eikä kortistoa varten. Mahdollisuus koulutusta vastaavaan työntekoon pitäisi saada aikaiseksi. • 5. töitä riittää • että koulutusta vastaavaa työtä riittää

38. Työnantaja: Työtön tai muu

39. Työnantaja: Työtön tai muu • Viisi ensimmäistä; korkea merkitys, matala erimielisyys • 1. Työssä jaksaminen • Oli sitten nousukausi tai lama, diplomi-insinöörien työssäjaksaminen näyttää heikkoja tunnusmerkkejä. Töitä tehdään liikaa, tai ainakin liian pitkiä päiviä. Viisasten kivi, jolla asiaan saataisiin tasapainoa ja myös diplomi-insinööreille aikaa perheen parissa vietettäväksi, olisi hyvä löytää. • 2. Sopiva työtaakka • Moni TEKkiläinen jatkaa velvollisuudentunnosta työpäiväänsä illalla kotona. Työtaakan tulisi olla sellainen, että se hoituu pääsääntöisesti työaikana. Jatkuva omalla ajalla työskentely on kuluttavaa. • 3. Ammattitaitoinen, osaava ja luova insinöörikunta • Yhteiskuntamme hyvinvointi on perustunut ja perustuu insinöörikunnan osaamisen. Ammattikunnan, siis TEK, on pidettävä asiasta huolta. • 4. Työn vaativuutta vastaava palkkakehitys • 5. Työttömyyskassa • Hoitaa ansiosidonnainen työttömyysturva

40. Sukupuoli: Nainen

41. Sukupuoli: Nainen • Viisi ensimmäistä; korkea merkitys, matala erimielisyys • 1. Naisilla ja miehillä tasa-arvoinen palkka • Naiset ja miehet tulisi olla tasa-arvoisia palkkauksen osalta • 2. Työn ja yksityiselämän tasapaino • Työelämän vaatimukset kasvavat päivä päivältä ja on entistä haasteellisempaa saada 24 tuntia riittämään sekä omille töille että perheelle ja harrastuksille. • 3. Elämänikäinen oppiminen • Ammattitaidon päivitys mahdolliseksi muutenkin kuin työnantajan maksamilla kursseilla. Mahdollisuus suorittaa pienehköjä opintokokonaisuuksia joustavasti työn lomassa - ei pelkästään vähäisenä vapaa-aikana, kuten nyt. (Opiskelu kiinnostaisi, mutta täyspäivätyön lisäksi siihen ei riitä energiaa.). • 4. työelämän laatu • työelämän laadun kehittäminen on ydintavoitteita niin työntekijöiden, työnantajien kun laajemminkin yhteskunnan näkökulmasta. Työn tuottavuuden kasvun kannalta olennainen asia, samoin kun työssä jaksamisen kannalta. Työuria ei saada pidennettyä ja ka eläkeikää nostettua ellei työntekijöiden osaamista käytetä ja kehitetä kestävällä tavalla. • 5. Työmarkkinoiden edunvalvonta • Edunvalvonta on tärkeää, jotta ylemmät tulevaisuudessakin saisivat maksun tekemästään työstä ja voisivat työskennellä kohtuullisen pituisia työviikkoja.

42. Sukupuoli: Mies

43. Sukupuoli: Mies • Viisi ensimmäistä; korkea merkitys, matala erimielisyys • 1. Työsuhdeasioissa auttaminen • Jäsenten tukeminen työsuhteen juridisissa asioissa. • 2. Työttömyyskassa • Hoitaa ansiosidonnainen työttömyysturva. • 3. Suomen teollisuuden kilpailukyky • Mm. paperiteollisuus on suuressa mullistuksessa, ja teollisuudenalalta vapautuu kielitaitoisia ja kansainvälisesti kokeneita diplomi-insinöörejä, joilla on vielä paljon työvuosia edessä. TEK:n haasteena on tukea jäseniään uudelleen työllistämisessä sekä ammattitaidon ylläpitämisessä ja parantamisessa; ei välttämättä enää paperiteollisuuden tarpeisiin, vaan muille kasvualoille. Toivon, että TEK pystyy toimimaan 'valonnäyttäjänä' jäsenilleen, jotta esim. työttömyys tai pitempi lomautus voisi olla yksilölle uusi mahdollisuus, eikä vain tilastoihin raportoitava tieto ja henkilökohtainen epäonnistuminen ellei peräti katastrofi. • 4. Akateemisten palkkatason nosto • Akateemisten palkkataso on huono, sillä ammattikoulupohjalta pääsee lähelle samaa ansiotasoa paljon lyhyemmällä koulutuksella ja vähäisemmän vastuullisella työllä • 5. Työn ja vapaa-ajan sovittaminen itselle mielekkääksi • Kukin meistä kaipaa omanlaistaan tasapainoa työn, perheen ja vapaa-ajan suhteen. Jokaisen pitäisi pystyä jakamaan aikansa ja energiansa näiden kesken mielekkääksi ja toimivaksi katsomallaan tavalla.

44. Työvuodet: 0-5

45. Työvuodet: 0-5 • Viisi ensimmäistä; korkea merkitys, matala erimielisyys • 1. tekniikan alan koulutuksen laatu • tekniikan koulutuksen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen laadulla on keskeinen merkitys tekniikan ammattikunnan työmarkkina-arvoon. tekin missiona on edistää tekniikan ammattikunnan työmarkkina-arvon kasvua, joten koulutuksen laadulla on suora yhteys TEKin missioon • 2. Kotimaista tuotantoa on pidettävä yllä • Suomi tarvitsee tuottavaa teollisuutta. Tärkeät perustoiminnot (mm. energian tuotanto ja metsäteollisuus) täytyy pitää kotimaisissa käsissä. • 3. Ammattikunnan työkyvyn ylläpito ja työssä jaksamisen • Vuoteen 2015 mennessä tulisi erityisesti panostaa tietotyöläisten työkyvyn ylläpitoon ja työssä jaksamisen edellytyksien parantamiseen. Keinoja voivat olla mm. uratilaisuuksien painottaminen erityisesti näille aloille, vaikuttaminen työsuojelullisesti yrityksissä ja yhteiskunnallisella tasolla sekä mahdollisesti rahoittamalla aihetta sivuavaa ohjausta jo diplomi-insinöörikoulutuksessa. • 4. Työsuhdeasioissa auttaminen • Jäsenten tukeminen työsuhteen juridisissa asioissa. • 5. Työssä jaksaminen • Oli sitten nousukausi tai lama, diplomi-insinöörien työssäjaksaminen näyttää heikkoja tunnusmerkkejä. Töitä tehdään liikaa, tai ainakin liian pitkiä päiviä. Viisasten kivi, jolla asiaan saataisiin tasapainoa ja myös diplomi-insinööreille aikaa perheen parissa vietettäväksi, olisi hyvä löytää.

46. Työvuodet: 6-15

47. Työvuodet: 6-15 • Viisi ensimmäistä; korkea merkitys, matala erimielisyys • 1. Työn ja yksityiselämän tasapaino • Työelämän vaatimukset kasvavat päivä päivältä ja on entistä haasteellisempaa saada 24 tuntia riittämään sekä omille töille että perheelle ja harrastuksille. • 2. Työn ja vapaa-ajan sovittaminen itselle mielekkääksi • Kukin meistä kaipaa omanlaistaan tasapainoa työn, perheen ja vapaa-ajan suhteen. Jokaisen pitäisi pystyä jakamaan aikansa ja energiansa näiden kesken mielekkääksi ja toimivaksi katsomallaan tavalla. • 3. Elämänikäinen oppiminen • Ammattitaidon päivitys mahdolliseksi muutenkin kuin työnantajan maksamilla kursseilla. Mahdollisuus suorittaa pienehköjä opintokokonaisuuksia joustavasti työn lomassa - ei pelkästään vähäisenä vapaa-aikana, kuten nyt. (Opiskelu kiinnostaisi, mutta täyspäivätyön lisäksi siihen ei riitä energiaa.). • 4. Työttömyyskassa • Hoitaa ansiosidonnainen työttömyysturva. • 5. Työsuhdeasioissa auttaminen • Jäsenten tukeminen työsuhteen juridisissa asioissa.

48. Työvuodet: vähintään 16

49. Työvuodet: vähintään 16 • Viisi ensimmäistä; korkea merkitys, matala erimielisyys • 1. Työsuhdeasioissa auttaminen • Jäsenten tukeminen työsuhteen juridisissa asioissa. • 2. Työn vaativuutta vastaava palkkakehitys • 3. Suomen teollisuuden kilpailukyky • Mm. paperiteollisuus on suuressa mullistuksessa, ja teollisuudenalalta vapautuu kielitaitoisia ja kansainvälisesti kokeneita diplomi-insinöörejä, joilla on vielä paljon työvuosia edessä. TEK:n haasteena on tukea jäseniään uudelleen työllistämisessä sekä ammattitaidon ylläpitämisessä ja parantamisessa; ei välttämättä enää paperiteollisuuden tarpeisiin, vaan muille kasvualoille. Toivon, että TEK pystyy toimimaan 'valonnäyttäjänä' jäsenilleen, jotta esim. työttömyys tai pitempi lomautus voisi olla yksilölle uusi mahdollisuus, eikä vain tilastoihin raportoitava tieto ja henkilökohtainen epäonnistuminen ellei peräti katastrofi. • 4. Elämänikäinen oppiminen • Ammattitaidon päivitys mahdolliseksi muutenkin kuin työnantajan maksamilla kursseilla. Mahdollisuus suorittaa pienehköjä opintokokonaisuuksia joustavasti työn lomassa - ei pelkästään vähäisenä vapaa-aikana, kuten nyt. (Opiskelu kiinnostaisi, mutta täyspäivätyön lisäksi siihen ei riitä energiaa.). • 5. Suomi tarvitsee vientiteollisuutta • Vain vienti luo uutta varallisuutta. Maan sisäiset palvelut pyörittävät vain samaa rahaa eikä sillä luoda ylijäämää jota mm energian ja raaka-aineitten tuonti tarvitsee. Suuri osa TEK:läisistä on teollisuuden palveluksessa ja monet ovat nimenomaan luomassa tätä uutta varallisuutta. Poliitikot jotka ovat vain tottuneet jakamaan muitten luomaa varallisuutta eivät ymmärrä miten keskeinen tekijä vientiteollisuus on hyvinvointiyhteiskunnassa.