Komitatiivi-/instrumentaalisija wutunin kielessä

1. Komitatiivi-/instrumentaalisija wutunin kielessä Esitelmä sijojen teoriaa – kurssilla 17.3.2009 Erika Sandman, FM

2. Esitelmän rakenne • 1. Wutunin kieli ja Amdon kieliliitto • 2. Komitatiivi/-instrumentaalisijan funktiot wutunin kielessä • 3. Wutunin komitatiivi/-instrumentaalisijan kehitys

3. Wutunin kieli ja Amdon kieliliitto 1. • Wutunin kieltä (Wŭtúnhuà 五屯话) puhutaan kolmessa kylässä Länsi-Kiinassa Qinghain maakunnassa • Puhujia vajaa 4000, ei kirjoitettua kieltä • Siniittinen kieli, eräs Qinghaissa puhutun luoteismandariinin paikallismuoto • Ollut pitkään kontaktissa amdontiibetin ja mongolilaisen bonanin kielen kanssa • Potentiaalisesti uhanalainen

4. Wutunin kieli ja Amdon kieliliitto 2. • Wutun on osa laajempaa Amdon kieliliittoa, johon kuuluu n. 10 -15 kieltä Qinghain itäosassa ja Gansun eteläosassa. Kieliliittoon kuuluu siniittisiä, tiibetiläisiä, mongolilaisia ja turkkilaisia kieliä. • Wutunia on tutkittu aikaisemmin hyvin vähän. Kielestä on julkaistu vasta yksi systemaattinen kokonaiskielioppi (Janhunen et al. 2008) osanaHelsingin yliopiston tutkimushanketta Patterns of Ethnic Interaction and Adaptation in Amdo-Qinghai(www.helsinki.fi/project/amdoqinghai/).

5. Sija siniittisissä kielissä • Morfologinen sijamerkintä ei ole tyypillistä analyyttisille siniittisille kielille. Standardimandariinissa komitatiivin /instrumentaalin funktioita ilmaistaan perifrastisesti: 1) Wŏ gēn tā yìqĭ qù YKS.1.P ja YKS.3.P yhdessä mennä ’Menen yhdessä hänen kanssaan.’ 2) Wŏ yòng bĭ xiě. YKS.1.P käyttää kynä kirjoittaa ’Kirjoitan kynällä.’

6. Komitatiivi/-instrumentaalisijan funktiot wutunissa 1. • Komitatiivi: 3) ngu ngu- de tixang- liangge qhi- zhe YKS.1P YKS.1.P-GEN nuorempi veli- KOM mennä- CONT ‘Menen yhdessä nuoremman veljeni kanssa.’ • Instrumentaali: A väline: 4) gu agu shetek-liangge zhaze da- pe- lio ze- li tuo tyttö kivi- INSTR ikkuna lyödä- rikkoa- PRF EXEC- OBJ ‘Tuo tyttö rikkoi ikkunan kivellä.’

7. Komitatiivi/-instrumentaalisijan funktiot wutunissa 2. B aiheuttaja (causee): 5) qho-ha qelok- liangge gang- gu- lio ze- li silta-FOC tulva- INSTR huuhtoa-COMPL-PRF EXEC-OBJ ‘Silta huuhtoutui tulvan mukana.’ 6) qhiqhek- ha hen- liangge qui- qhi- lio ze- li ilmapallo- FOC tuuli- INSTR puhaltaa-mennä- PRF EXEC- OBJ ’Ilmapallo lensi tiehensä tuulen mukana.’

8. Wutunin komitatiivi/-instrumentaalisijan kehitys 1: komitatiivin alkuperä • -liangge < mandariinkiinan lukusana liăng (两), ‘kaksi’,+ klassifikaattori ge (个) • Tällainen kieliopillistumisprosessi on maailman kielissä harvinainen. Sitä ei ole mainittu lainkaan komitatiivien kieliopillistumista käsittelevässä kirjallisuudessa. Tyypillisiä komitatiivin lähteitä ovat esim: -verbit ’seurata’ ja ’ottaa’ -substantiivi ’ystävä, toveri’ -lukusana ’yksi’ ( Heine & Kuteva 2002, Stolz et al. 2006)

9. Wutunin komitatiivi/-instrumentaalisijan kehitys 2: mandariinin numeraalit Standardimandariini: 7a) Wŏ yŏu liăng ge Zhōngguó péngyou YKS.1.P omistaa kaksi-CL Kiina ystävä ’Minulla on kaksi kiinalaista ystävää.’ 7b) Wŏ yŏu liăng běn shū YKS.1.P omistaa kaksi-CL kirja ’Minulla on kaksi kirjaa.’ 8) Tāmen liă hái méi lái MON.3.P kaksi yhdessä vielä NEG tulla ’He (kaksi) eivät ole vielä tulleet.’

10. Wutunin komitatiivi/-instrumentaalisijan kehitys 3: merkityksen laajentuminen Wutun: 9) nga- ha ma liang- ge yek YKS.1.P:OBL-FOC hevonen kaksi- CL EXIST ’Minulla on kaksi hevosta.’ 10) da adia- da zhawa liangge du jaze bi- she- ma sitten munkki- ja oppilas kaksi yhdessä vain kori kantaa-ottaa-SER xhen- dio- de re kävellä-NEC-NMLZ FACT ’Sitten munkin ja oppilaan täytyi lähteä matkaan korit selässä’

11. Wutunin komitatiivi/-instrumentaalisijan kehitys 4: kieliopillistuminen ja kielikontaktit • kaksi > kaksi yhdessä > komitatiivi > instrumentaali • Funktioiltaan samanlainen, lukusanaan ’kaksi’ perustuva sija löytyy myös useista muista Amdon kieliliiton siniittisistä kielistä. Se on dokumentoitu ainakin linxiassa ja xiningissä (Dwyer 1992: 165-167) sekä gangoussa ( Zhu et al. 1997: 445). • Malli tämän sijan kehitykselle tulee kieliliiton mongolilaisista kielistä. Lukusanaan ’kaksi’ perustuva komitatiivi/-instrumentaalisija, jonka tunnus on –qalə, löytyy ainakin bonanista (Chen 1986: 121-122) sekä santasta (Dwyer 1992: 165-166). Sijapääte perustuu lukusanaan qua-la ’kaksi yhdessä’ (Dwyer 1992: 165). quar + la > qua-la > qalə ‘kaksi’+ MON ’kaksi yhdessä’ KOM/INSTR

12. Komitatiivi/-instrumentaalisija Amdon kieliliiton mongolikielissä Bonan: 11) bə gagə- galə jugi YKS.1.P isoveli-KOM mennä ’Menen isoveljen kanssa. (Chen 1986: 121, analyysi minun.) Santa: 12) k’wos –la o-o- qala itiə lapsi- MON lusikka-INSTR syödä ’Lapset syövät lusikalla.’ (Dwyer 1992: 166.)

13. Kontaktilähtöinen kieliopillistuminen ja kieliopillistumisalueet 1. • Bernd Heine ja Tania Kuteva (2003, 2005) ovat osoittaneet, että kieliopillistuminen voi tapahtua kielikontaktien vaikutuksesta. • Wutunin komitatiivi/-instrumentaalisija tarjoaa esimerkin tällaisesta kontaktilähtöisestä kieliopillistumisesta(contact-induced grammaticalization) ja vielä tarkemminalueellisesta kieliopillistumisesta (areal grammaticalization).

14. Kontaktilähtöinen kieliopillistuminen ja kieliopillistumisalueet 2. • Kieliopillistumisalueen(grammaticalization area) tyypillisiä piirteitä: - vähintään kolmessa samalla maantieteellisellä alueella puhutussa kielessä esiintyy jokin yhteinen kieliopillistumisprosessi, joka on maailman kielissä harvinainen -kielisukulaisuus ei voi selittää ilmiötä -kielet ovat olleet kontaktissa keskenään -alueellinen kieliopillistuminen on erityisen todennäköistä silloin, jos sama morfeemi on saanut useassa eri kielessä useita eri kieliopillisia funktioita tai kieliopillistunut edelleen useassa eri kielessä (Heine & Kuteva 2005: 185- 187.)

15. Lähteet • Chen, Naixiong (1986). Baoanyu he Mengguyu. Menggu Yuzu Yuyan Fangyan Yanjiu Congshu, vol. 010. Huhehaote: Nei Menggu Renmin Chubanshe. • Dwyer, Arienne M. (1992). ‘Altaic elements in the Línxià Dialect: Contact-Induced Change on the Yellow River Plateau.’ Journal of Chinese Linguistics, vol. 20/1: 160-178. • Heine, Bernd & Tania Kuteva (2002). World Lexicon of Grammaticalization. Cambridge: Cambridge University Press. • Heine, Bernd & Tania Kuteva (2003). Contact-Induced Grammaticalization. Studies in Language, vol. 27/ 3: 529-572. • Heine, Bernd & Tania Kuteva (2005). Language Contact and Grammatical Change. Cambridge: Cambridge University Press. • Janhunen, Juha &Marja Peltomaa &Erika Sandman & Xiawu Dongzhou (2008). Wutun. Languages of the World/ Materials 466. Muenchen: Lincom Europa. • Stolz, Thomas & Cornelia Stroh & Aina Urdze (2006). On Comitatives and Related Categories. A Typological Study with Special Focus on the Languages of Europe. Berlin: Mouton de Gruyter. • Zhu Yongzhong& Ujiyediin Chuluu& Keith Slater& Kevin Stuart (1997). Gangou Chinese Dialect: A Comparative Study of a Strongly Altaicized Chinese Dialect and Its Mongolic Neighbor. Anthropos, vol. 92: 433-450.