Rahapelaajien käyttäytymismallit

1. Rahapelaajien käyttäytymismallit Rahapelaaminen arkielämän ongelmana Analyysi auttavaan puhelimeen yhteyttä ottaneiden käyttäytymismalleista Sosiaalityön pro gradu –tutkielma, syyskuu 2007 Helsingin yliopisto Yhteiskuntapolitiikan laitos Jenni Kämppi VTM, TM Sosiaalityöntekijä Jorvi/PNTA Jenni Kämppi

2. Peluuri – auttava puhelin0800 100 101 • www.peluuri.fi • kokeiluvaihe 1.9.2004-30.4.2005; vastattuja puheluita 620 • Peluuri -puhelinpalvelun taustalla Sininauhaliitto ja A-klinikkasäätiö • rahoituksesta vastaavat Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus oy ja Finntoto oy; yhteistyössä ja arvioinnissa mukana STM • lähtökohtana peliriippuvaisten ja heidän läheistensä sekä heitä hoitavien tahojen tarpeiden kartoittaminen ja heidän auttamisensa • toiminta vakiintunut; kokeilujakson päätyttyä palvelu muuttui maksuttomaksi syksyllä 2005; v. 2006 loppuun mennessä vastattu 3425 puheluun • tarjoaa tietoa ja tukea peliongelman hoitamisessa Jenni Kämppi

3. Tutkimusaineisto • Peluurin puheluraporttien vapaan tekstikentän kirjaukset kokeiluvaiheen ajalta 1.9.2004-30.4.2005; käytännössä ajalta 1.9-31.12.2004 • 1.9-31.12.2004 puhelinpalveluun tuli kaikkiaan 360 vastattua puhelua • tutkimusaineistoon valikoitui 81/102 kirjausta Jenni Kämppi

4. Esimerkkejä aineistosta 1 • ”Isäpuoli huolissaan, kun 13-v. poika äärettömän kiinnostunut Veikkaus -pelaamisesta. Uskoo, että malli tulee biologiselta isältä, joka pelaa paljon.” • ”Taksikuski, kertoo että muuta tekemistä (kuin pelaamista) vuoroa odotellessa ei ole. Nyt sitten karannut käsistä.” • ”Soittaja kertoo päässeensä 2 v sitten irti viinasta, "dokannut kuuriluontoisesti" omien sanojen mukaan, kahden kolmen viikon putkina. Uhkapelaaminen kiinnostanut aina, mutta pysynyt infarktiin saakka hallinnassa. infarktin myötä riistäytynyt käsistä, ainoa jonka osaa, kun ei enää pystynyt puhumaan, lukemaan tai kirjoittamaan kunnolla. Pystyy silti hallitsemaan pelaamista, kertoo, että päättää vaan ettei pelaa. Jos sitten tulee hirveä pelihimo, menee taas pari viikkoa ja kaikki rahat.” • ”Äiti haki paikkaa, mistä saisi apua pojalleen. Poika pelannut omat ja "lainatut". Pojasta ei tehty rikosilmoitusta vaan asia saatu hoidettua muutoin. Poika ei halua hoitoon eikä pelaa nyt - koska hänellä ei ole rahaa. Pojan omasta mielestä hänellä ei ole ongelmaa.” Jenni Kämppi

5. Esimerkkejä aineistosta 2 • ”Soittaja pelannut 20 v. 100 000 euroa. On velkaantunut pahasti. Velka "naamioitu" asuntovelaksi.” • ”---mukava keskusteleva puhelu ja kenties vasta alkuvaiheessa olevan pelaajan soitto. Oli huolissaan, ettei pelaaminen riistäydy käsistä. Pelannut 2-3 v. ja vain pienillä panoksilla.” • ”Naisen aviomies on maahanmuuttaja. Pelannut paljon heti Suomeen muutettuaan. Nyt mennyt todella pahaksi. Ottaa A-klinikkaan yhteyttä. Mies hakenut itse porttikiellon paikalliseen Täyspottiin.” • (Soittajan rahapelejä pelaava aviomies) ”lainannut rahaa sukulaisiltakin. Kun pariskunnalle tuli pieniä lapsia peli ollut vähän vähemmällä tiukan taloudellisen tilanteen takia. Nyt kesän jälkeen riistäytynyt käsistä. Pelaa kaiken netin kautta. Tekee velkaa joka paikkaan. Soittaja päätti yrittää vielä keskustella miehensä kanssa. Ehdotin soittoa myös a-klinikalle+velkaneuvontaan, ei halunnut vielä numeroita.” Jenni Kämppi

6. Tutkimusmenetelmä • Aineistolähtöinen Grounded Theory • Avoimesta koodauksesta selektiiviseen koodaukseen; yksityisestä yleiseen • Ala- ja yläkategoriat koodauksen kautta • Kategorioiden täsmentäminen; tavoitteena ydinkategorian löytyminen jatkuvan vertailun menetelmän avulla • Substantiaalisen mallin hahmottaminen; mikä on se sosiaalinen prosessi, joka aineiston ydinkategoriassa näkyy Jenni Kämppi

7. Tutkimusprosessin kulku • esiymmärryksen muodostamisvaihe: Peluurin puhelinpäivystystyöskentely v.2004-2005 • edeltävä tutkimus kevät 2005: syksyn 2004 aineistosta tehty harjoitustyö -> alustavat tulokset • varsinainen empiirinen tutkimustyö syksy 2006-kevät 2007: kaksi vaihetta 1) alustavista tuloksista lopullisiin kategorioihin 2) ydinkategorian muodostaminen • Raportointivaihe kevät-kesä 2007: tutkimusteoreettinen integraatio (aiempi tutkimus ja kirjallisuus) ja substantiaalisen mallin luominen Jenni Kämppi

8. Empiirinen tutkimustyö-ensimmäisen vaiheen tutkimuskysymykset: • Minkälaisia syitä tai taustaoletuksia rahapelaamiselle soittajat ovat antaneet? • Minkälaisia seurauksia rahapelaamisesta on soittajille ollut? • Minkälaisia selviytymiskeinoja soittajat ottavat esiin? Jenni Kämppi

9. Sosiaalisia taustaoletuksia: perhetaustan vaikutus oma elämäntilanne ja yhteiskunnan olosuhteet altistavat Psyykkisiä taustaoletuksia: pysyvä ominaisuus, osa itseä opittu tapa tai tottumus koetut kriisit ja elämänmuutokset vaikuttavat Fyysisiä taustaoletuksia: sairaus muu riippuvuus ylipäätään pyrkimys ymmärtää ja järkeillä silti pelaamiseen liittyvä problematiikkaulkoistetaan ollaan ympäristöstä tulevien tilannetekijöiden vietävissä Rahapelaamiselle annettuja syitä Jenni Kämppi

10. Talous kuralla: rahat ja tavarat menevät eivätkä riitä elämiseen velkaantuminen Arkielämä sekaisin: uudet kiinnostuksenkohteet peli vie mukanaan Oma ihmisyys koetuksella: Ihmissuhteet kärsivät henkinen ja fyysinen pahoinvointi väkivalta ja rikollisuus pelaajat käyttävät peliongelmansa seurauksia kuvaillessaan uhkapelikäyttäytymistä lääketieteessä määrittelevien käsitteiden kanssa vastaavia termejä! Rahapelaamisen seurauksia ja vaikutuksia pelaajien elämän eri puoliin Jenni Kämppi

11. DSM-IV Lähde: Eronen, Henriksson & Marttunen (2006, 386-387). DSM-IV-luokituksessa pelihimo määritellään A) jatkuvaksi ja uusiutuvaksi uhkapelikäyttäytymiseksi, joka ilmenee vähintään viidellä seuraavista tavoista: • Henkilöllä on voimakas kiinnostus pelaamiseen. • Henkilön on pelattava jatkuvasti suuremmilla rahasummilla saadakseen haluamansa jännityksen. • Toistuvia epäonnistuneita yrityksiä kontrolloida tai vähentää pelaamista tai lopettaa se. • Pelaamisen vähentäminen tai lopettaminen aiheuttaa levottomuutta tai ärtyisyyttä. • Henkilö pelaa paetakseen ongelmia tai helpottaakseen esimerkiksi avuttomuuden, syyllisyyden, ahdistuneisuuden tai masennnuksen tunteita. • Hävittyään rahaa henkilö palaa pian takaisin pelaamaan ”tasoittaakseen” tappion. • Henkilö valehtelee perheelle, terapeutille tai muille salatakseen pelaamisen aiheuttamien rahallisten menetysten määrän. • Rikollinen toiminta, kuten petos, väärennys tai kavallus, pelaamisen rahoittamiseksi. • Henkilö on vaarantanut tai menettänyt tärkeän ihmissuhteen, työpaikan tai mahdollisuuden pelaamisen takia. • Henkilö tukeutuu muihin selvitäkseen pelaamisen aiheuttamasta taloudellisesta ahdingosta. Edellisten lisäksi edellytetään, että B) Pelikäyttäytyminen ei selity paremmin maanisella jaksolla. Jenni Kämppi

12. Toimii passiivisesti ja poissulkevasti: ei huoli tukea ja apua läheisiltä välttää avun hakemista kieltää ongelman kieltäytyy hoidosta On aktivoitumassa avun hakemiseen: haluaa irti pelaamisesta miettii pelaamisensa luonnetta Hakee apua aktiivisesti: toimii itse saa apua ja tukea toisaalta (läheisiltä, oma-ja vertaisapua, srk, vaihtoehtohoidot) saa apua ja tukea ammattilaisilta (avo- ja laitoshoito, muut viranomaispalvelut, terveydenhuoltopalvelut) Pelaajien käyttämät selviytymiskeinot ja heidän omaksumansa käyttäytymismalli Jenni Kämppi

13. Empiirinen tutkimustyö-toisen vaiheen tutkimuskysymykset: • Mistä syiden, seurausten ja selviytymiskeinojen pohtiminen kertoo? • Mitä Peluuriin soittava tavoittelee ja haluaa? Jenni Kämppi

14. Ydinkategoria: Rahapeliongelman ymmärtäminen ja oman elämän haltuunotto • Pelaajien tai soittavien läheisten keskeinen huoli on ymmärtää omaa tai läheisen pelaamista järkeilemällä pelaamisen syitä ja seurauksia. • Lisäksi he punnitsevat pelaamisen syiden, sen seurausten ja vaikutusten pohdinnan kautta löytyneitä selviytymiskeinoja. • Omaksumallaan käyttäytymismallilla he pyrkivät ottamaan omaa elämäänsä haltuun. Jenni Kämppi

15. Keskeisiä havaintoja/jatkopohdintaa: • Peliongelman taloudellinen ilmiasu vs. muut pelaamisen mukanaan tuomat ongelmat • Lääketieteellisen viitekehyksen hallitsevuus vs. prevalenssitutkimuksen pulmat ja rajallisuus • Hoitoon hakeutumisen ”oikea” hetki/ajoitus ja hoito/tukimuodot nykyjärjestelmässä? Jenni Kämppi