Mikä työikäisiä vaivaa?

1. Mikä työikäisiä vaivaa? Sami Pirkola Psykiatrian ylilääkäri HYKS

2. Työttömyys Työikäiset Suomessa • Työelämän ja perheen aikaa • Sopeutuminen muutoksiin ja elämäntapahtumiin, ”elämänhallinta” • Elintason ja aineellisen hyvinvoinnin kasvu • Terveysriskit ja sairastavuuden kasvu iän myötä Avioerot Alkoholijuomien kulutus

3. Mielenterveys (WHO 2001) • ”Hyvinvoinnin tila, jossa yksilö tiedostaa omat kykynsä,… • …selviytyy elämän normaaleista vastoinkäymisistä,… • …voi työskennellä tuottavasti ja luovasti,… • …ja voi hyödyttää omaa yhteisöään”

4. Mielenterveys heijastaa yksilön ja ympäristön tasapainoa • Mielenterveyttä määrittävät: • Yksilölliset tekijät ja kokemukset • Sosiaalinen vuorovaikutus • Yhteiskunnalliset tekijät • Kulttuuriset tekijät

5. Mielenterveyden uhkia elämänkaaressa • Lapsiperheiden jaksaminen • Koululaisten haasteet: pärjääminen vs. kiusaaminen • Nuoruusiän kehityskriisit ja psyykkisten sairauksien ilmaantuminen • Nuoret aikuiset, syrjäytymisriskit, ihmissuhdevaikeudet • Työikäisten työttömyys tai työelämän paineet, perheiden hajoamiset • Ikääntyminen: terveyden heikkeneminen, luopuminen, yksinäisyys?

6. Tarvitaanko pahalle ololle nimi?

7. Mielenterveyden häiriöt Psyykkiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn kohdistuvia aivoihin tiivistyviä häiriöitä, jotka kuvattu oirekriteerein Monitekijäisiä: tavallisesti synnynnäinen alttius, ulkoisia elämänaikaisia ja ajankohtaisia riskitekijöitä, sekä perimä-ympäristö –yhteisvaikutuksia Lääketieteellinen lähestymistapa ja vakiintunut diagnostiikka mahdollistavat riskitekijöiden, hoidon ja esiintyvyyden tutkimisen - sekä ehkäisytyön! Reynolds ym 2009

8. Mielenterveyshäiriöiden piirteitä Voivat vaikuttaa toimintakykyyn laaja-alaisesti: psykologinen ja sosiaalinen ulottuvuus → käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen häiriö Samanaikaissairastavuus, moniongelmaisuus: yksittäiset häiriöt kasautuvat, eivätkä useinkaan esiinny ”puhtaina” TULE –sairauksien ohella tärkeimpiä työkyvyttömyyseläköitymisen aiheuttajia – suhteellisen nuorella iällä Stigmatisaatio

9. Mielenterveyshäiriöitä väestössä yli 18–vuotiailla vaikeusasteen mukaan 23.9%: Mikä vain mt –häiriö viimeisen 12 kk aikana 5.4%: Vaikea-asteinen mt -häiriö 2.6%: Vaikea-asteinen ja pitkäaikainen mt-häiriö Vaikea-asteinen: ”häiritsee merkittävästi yhtä tai useampaa elämän aktiviteettialuetta” Kessler RC, ym NCS: 1998

10. Mt palveluita 12kk aikana käyttäneet (15%) Mt-häiriöitä 12kk aikana (28%) Hoitoa, ei dg 7% 8% 20% Dg ilman hoitoa (20%) Dg ja hoito (8%) Mielenterveyshäiriöiden ja hoidon suhde (Regier et al 1993, Kessler et al 1996)

11. Tavallisimpia psykiatrisia häiriöitä

12. Mitä on depressio?

13. Masennus ja depressio 13 • Masennuksen tunne: kuuluu normaaliin tunnevalikoimaan, adekvaatti reaktio pettymyksille tai menetyksille • Masentuneisuus: olotila, mieliala, joka voi jatkuessaan olla mielialahäiriön oire • Masennusoireyhtymä: kliininen depressio, jonka yhtenä oireena masentuneisuus

14. Depression synty ja kehittyminen(Käypä Hoito 2009) Monitekijäinen häiriö, jonka syntyyn liittyy biologisia, psykologisia ja sosiaalisia vaaratekijöitä Vaaratekijöistä monet liittyvät pidempiaikaiseen yksilölliseen depressioalttiuteen, jotkut taas ovat luonteeltaan laukaisevia Keskeisiä ovat perinnöllinen taipumus, altistavat persoonallisuuden piirteet sekä laukaisevat kielteiset elämäntapahtumat.

15. Depression esiintyvyys • Suomalaisesta aikuisväestöstä ajankohtaisesti n. 5% (Pirkola ym 2005) • Saman verran kuin muissa länsimaissa (Wittchen&Jacobi 2005) • Elinaikanaan n. viidesosa väestöstä • Naisilla 1,5 – 2 kertaa miehiä yleisempiä • 10% perusterveydenhuollon potilaista ajankohtaisesti, psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 50% • Vähemmistö sairastavista hakee aktiivisesti terveydenhuollosta apua

16. Depressio ja päihdehäiriö(Depression käypä hoito, Duodecim 2009) Samanaikaista päihderiippuvuutta tai päihteiden - yleisimmin alkoholin - väärinkäyttöä, esiintyy noin 10 - 30 %:lla depressiopotilaista. Naisilla depressio yleensä edeltää päihdehäiriötä, miehillä taas järjestys on useammin päinvastainen 17

17. Voiko alkoholi olla ongelma tai sairaus?

18. Alkoholin käyttö ja ongelmakäyttö • Noin 90% länsimaisesta väestöstä käyttää elämänsä aikana alkoholia • Alkoholin suurkulutus = juominen yli arvioitujen riskirajojen • Miehet 24 annosta/viikko, 7 annosta/päivä, • Naiset 16 annosta/viikko, 5 annosta/päivä • Eteläinen ja pohjoinen käyttötapa • Alkoholin haitallinen käyttö • Pakonomainen käyttö eli riippuvuus

19. Päihderiippuvuus ja elämäntapahtumat • Päihderiippuvuuteen liittyy psykososiaalista kuormittavuutta • Psykososiaaliset vastoinkäymiset laukaisevat alkoholirepsahduksia • Alkoholiongelmaisten itsemurhissa 87% edeltäviä vastoinkäymisiä (Pirkola, ym 2000) • Varhaiset traumat, kuten erot saattavat lisätä päihdehäiriön riskiä myöhemmällä iällä (Gordon 2002)

20. Terveys 2000 -tutkimusKansanterveyslaitos • Suomalaisten terveyskartoitus käyttäen edustavaa 8028 otosta yli 29 -vuotiaita suomalaisia • Kenttävaihe syyskuu 2000 – heinäkuu 2001 • Terveystarkastuksen yhteydessä mielenterveyshaastattelu (N=6005), jossa yleisimmät alkoholi-, masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt • M-CIDI (Composite International DiagnosticInterview): DSM-IV mukaiset mielenterveyshäiriödiagnoosit

21. Psyykkinen kuormittuneisuus Terveys 2000 – ja Mini-Suomi -aineistossa

22. Tavallisimpien häiriöluokkien jakauma ja yhteisesiintyminen Terveys 2000 –tutkimuksessa Masentuneilla alkoholihäiriöitä (0.4+0.2)/5.0≈12% Alkoholihäiriöisillä masennusta (0.4+0.2)/3.7≈16%

23. 1.4% 6.5% 6.3% 3.4%

24. Alkoholiriippuvuuden ja masennustilan 12 kk esiintyvyyden ikä- ja sukupuolijakauma Alkoholiriippuvuus Vakava masennustila

25. Masennus- ja alkoholihäiriöiden ikä- ja sukupuolivakioidut riskitekijät Pirkola et al 2005

26. Suomalainen mielenterveys? • Tavallisimpia mielenterveyshäiriöitä esiintyy Suomessa saman verran kuin muualla Euroopassa, eikä niiden määrä ole noussut • ”Suomalainen alkoholiriippuvainen on työikäinen, avoliitossa elävä, eronnut tai naimaton työtön ja tupakoiva uusimaalainen mies” • ”Suomalainen depressiivinen on eronnut tai naimaton työikäinen, pohjoissuomalainen nainen”

27. Mielenterveyshäiriöt ja työelämä Sinokki, 2010

28. Neuropsykiatristen häiriöiden vaikutus väestön toimintakykyvuosiin Jacobi, ym 2011

29. Mikä työikäisiä vaivaa? • Vaikkeivät mielenterveyshäiriöt ole lisääntyneet, voi elämänhallinta monimutkaistuvassa maailmassa olla yhä haasteellisempaa • Mielenterveyshäiriöiden elämänlaatu-, toimintakyky- ja kansantalousvaikutukset huomattavia • Palvelujärjestelmän tulisi olla yhä joustavampi ja tunnistaa ongelmat varhaisemmin • Mielenterveyden tukeminen ei ole vain mielenterveyshäiriöiden hoitoa!