1 / 31

Esimerkkilauseita

Esimerkkilauseita. Irmeli asuu tuossa talossa. Viittaava Ei taalla asu ketaan Irmelia. Ei vi... Tuo mies Viittaava Joku mies/a man Tassa: viittaava Taman pankin ryostajan… viittaava? edustuma Ja Ei viittaava Postittaa Ei viittaava Jarven rannalla rantakivella istunut tytto Viittaava

tahlia
Download Presentation

Esimerkkilauseita

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Esimerkkilauseita • Irmeli asuu tuossa talossa. Viittaava • Ei taalla asu ketaan Irmelia. Ei vi... • Tuo mies Viittaava • Joku mies/a man Tassa: viittaava • Taman pankin ryostajan… viittaava? edustuma • Ja Ei viittaava • Postittaa Ei viittaava • Jarven rannalla rantakivella istunut tytto Viittaava • Minulla ei ole autoa. Viittaa tai ei • Saimpaannorppa on harvinainen. Gen

  2. Esimerkkilauseita • Paul married a Norwegian. • Paul wants to marry a Norwegian. • Jane is looking for a car. ELI: epämääräistä artikkeliaei voi käyttää vihjeenä (engl.).

  3. Anna on toimittaja. • Predikaattiasemassa olevaNP voi olla ei-referentiaalinen ...tai referentiaalinen. • Irmeli on mukavin naapurini. • Suomen nykyinen presidentti on T. Halonen.  EKVATIIVILAUSEITA: identifioivat saman kohteen.

  4. Definiittiset vs. indefiniittiset NP:t. • Definiittiset NP:t ovat yleensäreferentiaalisia: • Erisnimet • Eri tavon definiittisiksi merkityt NP:t • Tietyt pronominit Jos joku vie tämän kynän pöydältäni, hän tulee tuntemaan sen luissaan. ? - paljolti kontekstista riippuvainen

  5. Eräs henkilö kysyy sinua. • Minä etsin erästä kirjaa. • Laitos etsii uutta esimiestä. • Indefiniittiset voivat ollareferentiaalisia tai ei. • Subjektiasemassa oleva NPon yleensä referentiaalinen.

  6. Nyt otti ohraleipä. • Hän ei lotkauttanut korviaan. • idiomeissa olevat NP’t eivat yleensa referentiaalisia. Testi: ne eivat muodosta viittausketjuja. • Nyt otti ohraleipa. *Se oli maukas.

  7. Smithin murhaajan täytyy olla hullu. • Kyseessä voitaisiin katsoa olevan viittaava ilmaisu myos silloin, kun puhujan mielessä on jonkinlainen EDUSTUMA tarkoitteelle.

  8. Maikki:”Smithin murhaajan täytyy olla hullu.” ”Maikki sanoi minulle, etta Jones on hullu.” • referentiaalinen opaakkisuus: samaan kohteeseen viitataan eri ilmaisuin, joiden tarkoitetta luullaan samaksi.

  9. Donnellan (1966): definiittisiä kuvauksia voidaan käyttääkahdella tavalla: referentiaalinen käyttö: puhuja pystyy tunnistamaan kohteen attribuuttinen käyttö: puhuja ei tunnista kohdetta.

  10. Referenssi: ongelmia Iltähti loistaa tummenevalta taivaalta. Aamutähti loistaa vaalenevalta taivaalta. Venus on aurinkokuntamme toinen planeetta. • Onko noilla yhteinen tarkoite puhujalle ? Muumimamma katselee auringonlaskua Muumilaaksossa. Koska. Kun. Riennamme vapauteen. - Viittaus tapahtuu ihmisen mielessään rakentamaan malliin maailmasta. kieli  maailma vai kieli  mieli  maailma

  11. Ongelmia kieli – maailma -suhteessa 1. Abstraktisanat kuten vapaus, demokratia. Ratkaisuja: - Kielen, mielen ja maailman välinen suhde - Odgen ja Richards (1923): semanttinen kolmio THOUGHT OF REFERENCE SYMBOL REFERENT

  12. KASITE MERKKI TARKOITE (kieli mieli maailma)

  13. 2) - Kuvitellut oliot kuten yksisarvinen, keijukainen, peikko kuuluvat M3:een: - Karl Popperin (1963) M1, M2, M3 (M1=reaalimaailma, M2=“kokemus” maailma, M3=“tuotokset”) - 'kaikki on kielennettävissä.' - monta tapaa kielentää sama asia: samanviitteisyys, l. koreferentiaalisuus

  14. Merkitysteorioita 2 Frege erotti toisistaan referenssin ja sensen: 2.Representationaalinen teoria: Kielen, mielen ja maailman välinen suhde = sense

  15. REPRESENTATIONAALINEN TEORIA • Sense tulee suhteesta toisiin ilmauksiinsamassa kielessä: kielen sisäisiä suhteita. • kissani on puussa/pensaassa • Mina voisin ehka/kai menna sinne. c. Harriet wrote the answer down d. Harriet wrote down the answer e. The chicken is ready to eat

  16. REPRESENTATIONAALINEN TEORIA Merkitys riippuu meidän mentaalisesta mallistamme ja meidän käsityksestämme tilanteesta: heijastuu kielelliseen muotoon: "J. is sleeping" "J. is asleep"

  17. Referenssi ja sense • Kaksi tapaa käsittää merkitys: referenssi ja sense. Referenssi keskittyy kielen ja maailman väliseen suhteeseen ja sense kielen sisäisiin suhteisiin. • Me emme voi kääntää senseä merkitykseksi, koska silloin se kattaisi sekä referenssin että sensen.

  18. Referenssi ja sense Tarkoittaa: kummasta on kyse? 1. “Opettaja, mita diplomi tarkoittaa? 2. Asiakas tarkoitti kuivalla korpulla tuota eilista berliininmunkkia tuolla vitriinissa. 3. Kuisti tarkoittaa samaa kuin veranta. 4. Kurkista pihalle niin tiedat keta tarkoitan. 5. Katso sanakirjasta, mita ‘Ebola’ tarkoittaa. 6. Kun ovimikko puhuu siita hankalasta hepusta, han tarkoittaa tuota vakioasiakasta poydassa 2.

  19. 1. Millainen on thought of reference? Mielikuva?Onko se kaikille sama? Mista kissuus koostuu? /kissa/ kissa reaalimaailmassa

  20. Lista välttämättömistä ja riittävistä ehdoista (piirteistä)(NECESSARY & SUFFICIENT CONDITIONS) • Lista ominaisuuksista, joita kaikilla kategorian jäsenillä on. • Esim. linnun piirteitä: höyhenpeite, kaksi jalkaa, lentotaito, munii, rakentaa pesän. Ongelma: tiedehenkilöiden vs. maallikoiden käsitykset

  21. Piirrematriisi • esim. poikamies • +NAIMATON • +MIESPUOLINEN • +AIKUINEN • +IHMINEN • (+ELOLLINEN)

  22. Ongelma • esim. tiikeri +kissaeläin +keltamustaraidallinen +lihansyöjä +nelijalkainen

  23. Prototyyppiteoria • Prototyyppiteorian taustaa: Berlin ja Kay: Basic Colour Terms 1969. • Kunkin värikategorian tyypillisen alueen tutkimus. • Aiemmin tutkittu kategorioiden rajoja: semanttiset kentät eli merkityskentät

  24. Prototyyppiteoria • Eleanor Rosch: kategoriat hahmotetaan tyypillisen edustajan, prototyypin, ja periferian avulla. • Kategorioiden rajat eivät ole selvät.

  25. Millainen on prototyyppi ? • tyypillisten piirteiden joukko (charasteristic features) (Lakoff) vrt. lintu-esimerkki aiemmin. • exemplaari (Fillmore): tuttu yksilö elämän varrelta (muokkautunut ehkä kokemusten myötä).

  26. Millainen on prototyyppi ? • prototyypissä yhdistetään semanttinen ja ensyklopedinen tieto; tieto sanojen välisistä suhteista ja tieto kulttuurista.

  27. käsitehierarkiat: käsitteelliset rakenteet suhteessa toisiinsa. • Rosch: ylätaso (abstraktein), keskitaso (arkipäivän käytössä) ja alataso (spesifi).

  28. Mielen ja kielen välinen suhde Kaksi äärisuuntausta: 1) Kielellinen suhteellisuus, jonka mukaan ympäristö määrää ajattelun. Näkyy myös syntaksissa (esim. aikamuodot) • Kulttuurit kategorisoivat maailmaa eri tavoin (Boas) • Sapir-Whorf -hypoteesi

  29. Mielen ja kielen välinen suhde 2) Ajattelun kieli (language of thought) • kognitiivisesta psykologiasta: on ajattelua ilman kieltä. Kieli ei ilmaise kaikkia merkityksiä, kuulijan tulkitsee. • Mentalese

  30. Mielen ja maailman välinen suhde Rankasti yksinkertaistettuna peruskysymys on, onko maailma olemassa vain meidän mielessämme vai riippumatta siitä, vai tulkitsemmeko me maailmaa mielen kautta. Vetäydytään lingvistisen solipsismin suojiin ja aletaan tarkastella kielen sisäisiä suhteita: LEKSIKAALISTA SEMANTIIKKAA

More Related