Rationaalisuus

1. Rationaalisuus Lähde: Georg Braun & Franz Hogenberg: Civitates Orbis Terrarum, 1572-1618.

2. Rationaalisuus • Arkikielen merkityksessä ”järkevyys”, ”älykkyys” (järki vs. tunne, vrt. ”tunneäly”), ymmärrettävyys • Ajattelun loogisuus: ristiriidattomuus, oikeaoppiset päätelmät (deduktio, induktio, abduktio) • Argumentatiivisuus • Toiminnan johdonmukaisuus • Päätöksenteon perusteltavuus

3. Kaupungin rationaalisuus: Palmanova 1593-1623 Palmanova. Lähde: Georg Braun & Franz Hogenberg: Civitates Orbis Terrarum, 1572-1618.

4. Kaupungin rationaalisuus • Kaupungin rationaalisuus vs. luonnon arvaamattomuus • Kaupunki moraalisena järjestyksenä ja ulossulkemisena (Foucault 1961: Histoire de la Folie) • Kaupunki kielen ja teon alueena (logos, opus) vs. bestiaalisuus, kommunikoimaton ja käsittämätön ”hirviömäisyys” (Foucault, Derrida) • Kaupunki rationaalisena utopiana (puutarhakaupunki, Owenin ”Village of Harmony and Cooperation)

5. Owen: Village of Harmony and Cooperation 1817

6. Rationaalisuus suunnittelussa • Suunnittelu harkintana (deliberation) ja päätöksentekona (decision making) -> päätöksentekoteoriat • Suunnittelu pelinä -> peliteoriat • Suunnittelu eettisesti vastuullisena toimintana, kysymys politiikan rationaalisuudesta

7. Rationaalinen suunnitteluteoria • Martin Meyerson & Edward Banfield: Politics, Planning, and the Public Interest 1955. • Näkemys politiikasta toimintana, jossa yksilöiden ristiriitaisten tavoitteiden sovittelu tuodaan agendalle ja se mahdollisesti johtaa ratkaisuun (individualismi) • Politiikan muotoina yhteistyö, kiista, sovittelu ja sanelu

8. Rationaalinen päätöksenteko • Päätöksentekijä harkitsee kaikkia käytettävissään olevia vaihtoehtoja • Hän identifioi kaikki relevanttien vaihtoehtojen seuraukset • Hän valitsee vaihtoehdon, jonka todennäköiset seuraukset vastaavat parhaiten hänen asettamiaan tavoitteita (maximum expected utility) (Herbert Simon: Administrative Behavior 1947, Talcott Parsons: The Structure of Social Action 1937)

9. Päätös/päätöksentekoteoriat • Esim. Bayesilainen harkintamalli • Toimija tarvitsee todennäköisyysmatriisin ja preferenssimatriisin tehdäkseen rationaalisen päätöksen • Jokaista vaihtoehtoa varten on laskettavissa odotusarvo (expexted utility) • Rationaalinen toiminta pyrkii maksimoimaan odotusarvon • Peliteoriat päätösteorioiden laajennus tilanteeseen, jossa tavoitteellisia toimijoita on useita

10. Rationaalinen suunnittelu • Tilanteen analysointi • Tavoitteiden määrittely ja työstäminen • Toimintamahdollisuuksien suunnittelu (action alternatives) • Seurausten vertaileva analyysi • ennakoidut ja ennakoimattomat • tavoitellut ja sivuvaikutukset • hyödyt ja kustannukset

11. Rationaalinen suunnittelu • Rationaalinen vs. rationaalis-komrehensiivinen suunnittelu • Meyersonin ja Banfieldin mukaan täydellistä analyysia vaihtoehdoista ja seurauksista ei voi tehdä, mutta suunnittelu on sitä rationaalisempaa mitä enemmän näitä selvitetään • Rationaalisen suunnittelun tunnetuimpia nykyteoreetikoita Andreas Faludi

12. Kritiikki • Suunnittelijoilla vain rajoitettu informaation käsittelykapasiteetti • Aikaa on rajallisesti • Lineaarinen suunnittelumalli on mahdottomuus (”analyysi” ei ole koskaan neutraalia) • Suunnittelun ja politiikan dikotomia kyseenalainen: suunnittelu ja asiantuntemus nähdään epäpoliittisina

13. ”Muddling through” • ”Juuri- ja oksamenetelmät” • Hyväksytään se, että aikaa, informaatiota ja sen käsittelymahdollisuuksia on rajallisesti: ”Seize the moment!” • Näin ollen rationaalinen suunnittelu ei ole mahdollista kompleksisessa suunnittelutilanteessa • Informaation kerääminen ja vaihtoehtojen pohdinta ei välttämättä lisää rationaalisuutta: tilaisuus voidaan menettää tai mitään ei saada aikaan

14. Successive limited comparisons • Peräkkäisten, rajallisten toimintavaihtoehtojen vertailu ja eteen tulevien ongelmien ratkaiseminen • Menetelmää kutsutaan nykyisin inkrementalismiksi vastakohtana erityisesti rationaalis-komprehensiiviselle teorialle

15. Arvojen ja empiirisen analyysi erottaminen toisistaan Keinojen etsintä tavoitteiden aikaansaamiseksi paras keino tavoitteiden saavuttamiseksi valitaan analyysi on täydellinen suunnittelu perustuu pitkälti teoriaan arvojen valinta empiirisen analyysin yhteydessä tavoite-keino-apparaatti hylätään ”hyvä” ratkaisu perustuu tilanteessa syntyvään sopimukseen analyysi on varsin rajoitettu teorian sijasta hyödynnetään käytännön kokemusta Rationaalinen suunnittelu vs. inkrementalismi

16. Inkrementalismin kritiikki • Suunnittelu ei tavoita kokonaisuutta eikä kykene ennakoimaan ja ajautuu kriisistä toiseen • Suunnittelu tulee hyväksyneeksi status quon ja vallitsevan arvomaailman kykenemättä kritiikkiin ja innovaatioihin • Käytännön kokemuksen painottaminen voi johtaa kontrolloidun tieteellisen tiedon sivuuttamiseen (MUTU-tietoon) • Retoriikka ja populismi korostuu argumentaation kustannuksella