Turvallisuuspolitiikka:

1. Turvallisuuspolitiikka: • Turvallisuuspolitiikka = Ulkopolitiikka + maanpuolustus • Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa yhdessä presidentti ja valtioneuvosto (hallitus) • Suomen turvallisuuspolitiikan taustalla historian kokemukset • Ei enää yksin! => EU-yhteistyö yms. • Uskottava puolustus! * Edelleen puolueettomuus kuitenkin turvallisuuspolitiikan perusta

2. Maanpuolustus: Kaikilla Suomen kansalaisilla on maanpuolustusvelvollisuus Asevelvollisia ovat 17 – 60 – vuotiaat miehet Naisille asepalvelus on vapaaehtoista

3. Sota vai rauha? • Suomessa sodasta ja rauhasta päättävät eduskunta ja presidentti yhdessä • Valtioneuvostolla on vastuu puolustuksen toteuttamisesta • Presidentti on (teoriassa) puolustusvoimien ylipäällikkö • Suomessa voidaan varautua kriisiin monivaiheisesti kohottamalla valmiutta • => Valmiustilalaki • => Puolustustilalaki • Viranomaiset voivat kohottaa toimintavalmiuttaan asteittain tilanteen vaatiessa.

4. Varautuminen: • Suomalaiset varautuvat seuraaviin sotilaallisiin uhkiin: • Taloudellinen, sotilaallinen ja poliittinen painostus • Heijastekriisi (lähialueen kriisi heijastuu tänne) • Strateginen isku • Laajamittainen hyökkäys (tai kauttakulkuhyökkäys) Näihin voidaan lisätä Valtiojohtoon kohdistuva isku ja terroriteot * Näiden johdosta tiedustelua ja tiedonkulkua kehitetään (ks. uusi puolustuspoliittinen selonteko)

5. Muita uhkia: • Raaka-aineiden saatavuus heikkenee • Isku tietojärjestelmiin ja tietoliikenneyhteyksiin • Massapakolaisuus • Epidemiat / bioterrorismi • Luonnonkatastrofit & ympäristöuhkat • Laajamittaiset liikennekatastrofit • Puolustusvoimat ja muut viranomaiset varautuvat näihin yhteistyöllä

6. Koulutus aseelliseen maanpuolustukseen • Miehillä 18 – 30 – vuotiaana varusmiespalvelus • Myös siviilipalvelusmiehille koulutusta väestönsuojeluun yms. • Varusmiespalvelus 6, 9 tai 12 kk. • Tehtävät vaihtelevat aselajien mukaan • Sotilasarvoksi sotamies (tai vastaava), alikersantti (ryhmänjohtaja) tai vänrikki (joukkueenjohtaja)

7. Puolustusvoimat sodassa ja rauhassa • Suomi on jaettu kolmeen maanpuolustusalueeseen (Läntinen, pohjoinen, itäinen) • Näissä on yhteensä 12 sotilaslääniä • Tavoitteena on kriisitilanteessa alueellinen puolustus (keskeiset alueet suojataan). • Maavoimilla päätehtävä • Ilmavoimat tukee, suojaa • Merivoimat turvaavat merikuljetuksia

8. Sodan ja rauhan armeija: • Rauhanaikana puolustusvoimissa n. 30 000 miestä ja naista • Sodan ajan vahvuus 350 000, joista 100 000 operatiivisia joukkoja ja 250 000 alueellisia joukkoja. Puolustusvoimain kriisiajan vahvuus on siis supistunut n. 25% kylmän sodan ajasta. Määrän sijaan panostetaan laatuun; varusteisiin ja koulutukseen • Sota-aikana 15 prikaatia, mukaan lukien 3 valmiusprikaatia ja yksi panssariprikaati • Tykistön tulivoimaa kehitetään • Leopard 2 – vaunuilla iskukykyinen panssariprikaati • Lisäksi laskuvarjojääkärit, rannikkojääkärit, yms. • Lisäksi suunnitteilla 1 pataljoonaan (n. 700 miestä) erikoissotilasosasto, jossa ammattisotilaita • Lisäksi alueellisia suojayksiköitä • Nämä tavoitteet v. 2008 mennessä (ks. PP.selonteko)

9. Uusia haasteita: • Terrorismi ja siihen varautuminen, uhkien kartoitus • Sodan muuttuminen entistä liikkuvammaksi ja intensiivisemmäksi • (yötaistelutoiminta, ilmakuljetukset) • Sodan teknistyminen, laatu ja koulutus tärkeämpää kuin määrä

10. Onko Venäjä uhka? • Venäjän asevoimia supistettu 5 miljoonasta noin 1,1 miljoonaan viimeisen 12 vuoden aikana • Suomen lähialueilla vain 2 prikaatia ja laskuvarjodivisioona • Venäjä puolustuskannalla, ei hyökkäysvalmiutta tai hyökkäysaikeita • Turvaa strategisiin aseisiin • Kalusto vanhentunutta, miehistö epämotivoitunutta, huolto heikkoa • Venäjä ei nykyisin muodosta sotilaallista uhkaa suomelle