230 likes | 465 Views
Muotoilukasvatus. Ku25 Kevät 2010. Tavoitteet. Opiskelijat sisäistävät POPS 2004:n kuvataiteen osuuden mukaiset muotoilukasvatukseen liittyvät tavoitteet ja oppisisällöt siten, että pystyvät soveltamaan niitä opetuksessaan Ku25-opiskelijat
E N D
Muotoilukasvatus Ku25 Kevät 2010
Tavoitteet • Opiskelijat sisäistävät POPS 2004:n kuvataiteen osuuden mukaiset muotoilukasvatukseen liittyvät tavoitteet ja oppisisällöt siten, että pystyvät soveltamaan niitä opetuksessaan • Ku25-opiskelijat • ymmärtävät muotoilukasvatuksen lähtökohdat ja osaavat soveltaa niitä toimintaansa, • oppivat suunnittelemaan ja toteuttamaan muotoilukasvatuksen työpajoja sekä • harjaantuvat työpajatyöskentelyn vetämisessä • Toisen vuosikurssin opiskelijat saavat • peruskäsityksen muotoilusta ja tuoteanalyysistä, • omakohtaisen kokemuksen muotoilukasvatuksen työtavoista/alueista sekä • itse tekemisen kokemuksen tuotesuunnitteluprosessista
Kurssin rakenne • Aloitus 1.2.: Orientaatio • Suunnittelutehtävän aloittaminen • Tapaaminen 8.2.: Suunnittelutehtävän työstäminen ja tarvittavat järjestelyt (päätetään materiaalit, tilat...); Itsenäisen työn jatkaminen (=valmistautuminen) • Työpajojen vetäminen 2. vuosikurssin aikataulujen mukaisesti (15.–18.2.) • Lopputapaaminen 1.3.: kokemusten purku, töiden arviointi
Tehtävä • Suunnitelkaa yhdelle 2. vuosikurssin ryhmälle 2+2 oppitunnin mittainen työpaja, joka tutustuttaa tuoteanalyysi- ja tuotesuunnitteluprosessiin käytännön tekemisen kautta • Työpajan tarkempi aihe vapaa, teemanatarve-esineen tuoteanalyysi ja tuotesuunnitteluprosessin läpikäyminen omakohtaisena kokemuksena (=itse tekemisenä) • Ryhmät voivat tehdä harjoituksen joko kaikki samasta aiheesta tai kukin eri aiheista. Ryhmistä voidaan muodostaa pienryhmiä.
Johdanto muotoilukasvatukseen MUOTOILUKASVATUKSEN OPS JA TYÖTAPOJA
OPS ja muotoilukasvatus, 1.–4. lk ”Oppilas oppii • kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua • kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta • tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja muotoilua • arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • luontoon, rakennuksiin ja rakennusperintöön tutustumista ja niiden kuvaamista, sekä ympäristön muutosten tunnistamista • esineiden tarkastelua, suunnittelua ja valmistamista sekä kolmiulotteista rakentelua, ympäristösuunnitelmien tai pienoismallien valmistamista”
OPS ja muotoilukasvatus, 5.–9. lk ”Oppilas oppii • tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan • ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua • arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä • tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta • työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnöntutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta • arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista, • suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista • tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua”
Muotoilukasvatuksen sisältöalueita • Elämyksellisyys • Esineympäristöön tutustuminen • Kuluttajakasvatus (kriittisyys, aktiivisuus) • Kierrätys ja kestävä kehitys • Estetiikkakasvatus • Kädentaidot (ilmaisullisuus, luovuus, ongelmakeskeinen tehtävän ratkaisu) • Kulttuurillinen ajattelu
MuKan lähtökohtia (1/2) • Taidekasvatus-tyyppinen lähtökohta: • Muotoilukasvatus = muotoilumaailma + tuotantotoiminta + kulutuskäyttäytymisen kritiikki + oman suhteen muodostaminen asiaan • Tavoitteena on, että oppilas/opiskelija oppii luottamaan omaan kokemukseen ja omiin tuntemuksiin, ajattelemaan ja kysymään itse sekä etsimään ja luomaan kysymyksiin uudenlaisia vastauksia (Vira 2004, 19–20).
MuKan lähtökohtia (2/2) • Lähtökohtana lasten ja nuorten elämismaailma • Muotoilu-käsite vieras, ei sijaa arkielämässä • Omakohtaiset kokemukset esineympäristön merkityksellisyyksistä • Omien kokemusten ja niiden merkitysten tunnistaminen • Työskentelytapojen kirjo yhtä laaja kuin taideopetuksessakin • Kuvallinen ilmaisu, plastinen sommittelu, kirjoittaminen, sarjakuva, performanssit ym. esitykset, tutkimus... • Taiteen potentiaali sen kyvyssä jäsentää ja merkityksellistää syvimpiä tuntoja Taiteeseen perustuva muotoilukasvatus • Oleellista, että lapsi/nuori oppii tunnistamaan oman kokemuksensa ja omien merkitystensä maailman sekä näkemään itsensä osallisena kaikille yhteisten merkitysten maailmassa. (Mt. 20–22.)
MuKan tehtäviä • Muotoiluprosessin avaaminen • Muotoilun historia • Esineiden syntyprosessi • Oma kokemus, itse tekeminen tärkeää • Esineen eri ulottuvuuksien tarkasteleminen (esim. tuoteanalyysi) • Funktio (käyttöarvo) • Merkityksen kantaja (tunne-, status-, keräily- ja/tai vaihtoarvo) • Ilmiö (elämysarvo) • Esinesuhteen kehittäminen • pääpaino henkilökohtaisessa näkökulmassa • Kiinnostuksen herättäminen
Muotoiluprosessin avaaminen (1/3):Muotoilun osa-alueet • Taidekäsityö • uniikki / piensarja • yksi henkilö suunnittelee ja valmistaa • taiteellinen ilmaisu • Taideteollisuus • 1800-luvulla teollisen sarjatuotannon yleistyttyä • taiteilijoiden tekemiä koristeaiheita • taide + teollisuus = laadun kohottaminen • taiteellinen ilmaisu • Teollinen muotoilu • pyrkii ratkaisemaan käytännön ongelmia • suunnittelu yhteistyötä
Muotoiluprosessin avaaminen (2/3):Tuotesuunnitteluprosessi 1 • Tutki (Research) • Kehitä (Develop) • Ratkaise (Solution) • Arvioi (Evaluation) Asian uudelleen tarkastelu (Review) • Sekä suunnitteluprosesseissa että tuoteanalyysissä voi apuna olla esim. kuuden erivärisen hatun metodi tai SWOT-analyysi (Lisätietoa-diat)
Muotoiluprosessin avaaminen (3/3):Tuotesuunnitteluprosessi 2 • Ongelman havaitseminen • Taustatutkimus • Ideointi • Kehitys • Visualisointi • Esittäminen (IDeLAB)
Esineen eri ulottuvuuksien tarkasteleminen: ominaisuudet • Funktio eli käyttöarvo • ”Kulutustavara on välttämätön, toimiva ja perusteltu.” (Kaj Franck) • ”Tuote on hyvä vasta, kun sitä käytetään oikein.” (Olavi Lindén) • Merkityksen kantaja eli tunne-, status-, keräily- ja vaihtoarvo • ”Elämän tähtihetket voivat kiteytyä monistetussa esineessä, jolloin siitä tulee uniikkikappale…” (Juhani Seppovaara) • Ilmiö eli elämysarvo • “Monet esineet kertoivat minulle kaiken. Eivät vain hipaisseet minua tai minun käteni niitä, vaan säestivät minun olemassaoloani.” (Pablo Neruda)
Esineen eri ulottuvuuksien tarkasteleminen: Tuoteanalyysi (1/2) • Tuotteen toiminta • toimivuus käyttötarkoituksessaan • huolto ja korjausominaisuudet • turvallisuus • ergonomiset ominaisuudet • Tuotteen rakenne • lujuus • materiaalin valinnan perustelut & onko työstötapa luonteenomainen materiaalille • valmistustekninen laatu • Ulkonäkö: mitä perusteita seuraaville • värit • muodot (tuote & mahdollinen kuviointi) • sommittelu (kuviot, eri osien/muotojen suhde toisiinsa)
Esineen eri ulottuvuuksien tarkasteleminen: Tuoteanalyysi (2/2) • Ekologiset ominaisuudet • materiaalin ja/tai valmistuksen kuormittavuus luonnolle • mitä tapahtuu käytön jälkeen; kierrätettävyys • onko tai voisiko tuotteessa olla käytetty kierrätysmateriaaleja • Kulttuuriominaisuudet • millaisia paikallisia piirteitä • millaisia kansallisia piirteitä (suomalaisuus) • millaisia piirteitä vieraista kulttuureista tuotteessa ilmenee • Tarve • kohderyhmä • mihin tuotetta tarvitaan
Esinesuhteen kehittäminen, kiinnostuksen herättäminen (1/2) • Avainasemassa esinesuhteen syntyminen; esinesuhde myös maailmaan kiinnittymisen suhde • Näkeminen • näkemään opettaminen • tietoisen ajattelun kehittäminen • esineen eri ulottuvuuksien tarkasteleminen • Kokeminen • elämismaailmakeskeinen lähestymistapa • elämyksellisyys • oivaltamisen, itse tekemisen tärkeys • mukaan koko persoona
Esinesuhteen kehittäminen, kiinnostuksen herättäminen (2/2) • Merkityssuhteen muodostuminen • aktiivinen suhde ympäristöön • kriittinen kuluttaja • esinekulttuurin monipuolinen ymmärtäminen • Huomaa yhteys sekä taidekasvatustyyppiseen että elämismaailmaan perustuvaan muotoilukasvatusajatteluun!
Muotoilun ja muotoilukasvatuksen viisi e:tä Viiden e:n muistisääntö • esteettisyys • ergonomisuus • eettisyys • ekologisuus • ekonomisuus (muotoilukasvatuksessa tämä voisi olla myös elämyksellisyys)
Lisätietoa: Kuuden hatun menetelmä (Six Thinking Hats) • Luotu keskustelun selkeyttämiseksi ja tehostamiseksi • Jokaisella värillä on oma merkityksensä ja tämän kautta värin haltijalla oma roolinsa keskustelussa • Värien merkitykset: • Valkoinen: informaatio, faktat luvut • Mitä tietoa aiheesta jo on? Mitä tietoa tarvitaan lisää ja miten se hankitaan? • Punainen: tunteet, vaistot • Millaisia tunteita ja tuntemuksia tehtävä herättää? • Musta: varovaisuus, arviointi • Mitkä ovat ehdotuksen hyvät ja huonot puolet? Mitä muuta täytyy ottaa huomioon? • Keltainen: optimismi, hyvien puolien etsintä • Mitkä ovat ehdotuksen hyödyt ja edut? Kuinka ne voidaan saavuttaa? • Vihreä: uudet ideat ja näkökulmat • Mitä muita ideoita tai vaihtoehtoja on olemassa? Voiko asiat tehdä toisin? • Sininen: kokonaiskuva, yhteenveto • Kuinka asiaa on lähestytty? Kuinka asiaa tulisi lähestyä?
Lisätietoa: SWOT-analyysi • SWOT-analyysissä kirjataan ylös: • sisäiset vahvuudet (Strengths) • sisäiset heikkoudet (Weaknesses) • ulkoiset mahdollisuudet (Opportunities) • ulkoiset uhat (Threats) • SWOT-analyysin pohjalta päätetään, miten • vahvuuksia voidaan käyttää hyväksi, • heikkoudet muutetaan vahvuuksiksi, • tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään ja • miten uhat vältetään • Tuloksena toimintasuunnitelma siitä, mitä millekin asialle pitää tehdä
Lähteet, kirjallisuutta • POPS 2004. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus, Helsinki. • Vaaherkumpu, E., 2008. Muotoilutyöpajan luennot TaiKissa 26.–30.5.2008. • Vira, R. ja Ikonen, P. (toim.), 2004. Esineet esiin! Näkökulmia muotoilukasvatukseen. Taiteen keskustoimikunta, Helsinki. • Kenttälä, M. (toim.), 2009. Muotoiloa! • http://www.okry.fi/aarrearkku/kuuden_hatun_menetelma.htm • http://fi.wikipedia.org/wiki/SWOT-analyysi • www-materiaalia esim. • www.designmuseum.fi • www.fantasydesign.org • www.ampiainen.fi + em. sivustoilta löytyvät linkkilistat...