Yksityisoikeutta

1. Yksityisoikeutta

2. Mihin lait perustuvat ? • Perustuslaki • Annettu 11.6.1999 • Tullut voimaan 1.1.2000 • 6 luku määrittelee lainsäädännön

3. Lain säätäminen tulee eduskunnassa esille, joko hallituksen tai yksittäisen edustajan tekemänä. Lakiehdotus käsitellään kahdessa täysistunnossa, jotka ovat aikaisintaan 3 vrk päässä toisistaan Eduskunnan hyväksymä laki esitellään presidentille, joka vahvistaa lain. (3 kuukauden sisällä). Vahvistuksen jälkeen Valtioneuvosto julkaisee lain Suomen Säädöskokoelmassa. (julkaistaan aina suomen ja ruotsin kielellä) Lainsäädäntö

4. Suomen Laki I ns. yksityisoikeuteen kuuluvat säännökset Perus-ja ihmisoikeudet (Pe) Siviilioikeus (Si) Yritystoiminta (Yr) Rahoitus-ja vakuutus (Ra) Viestintä, liikenne ja kuljetus (Vi) Työ- ja virkasuhde (Ty) Rikosoikeus (Ri) Prosessioikeus (Pr) Suomen Laki II ns. julkisoikeuteen kuuluvat säännökset Valtio-oikeus (Va) Yleishallinto-oikeus (Yh) Hallintoalueet ja itsehallinto (Ha) Kansainväliset suhteet ja ulkomaalaiset (Kv) Turvallisuus ja yleinen järjestys (Tu) Opetus-ja sivistystoiminta (Op) Ympäristö ja asuminen (Ym) Maaseutuelinkeinot (Ma) Sosiaali- ja terveydenhuolto (So) Eläkkeet ja tapaturmavakuutus (El)    Lakikirja

5. Presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia. Asetukset tarkentavat oikeussääntöjä (Asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista) Laissa oltava teksti, jossa annetaan mahdollisuus asetuksen antamiseen. Asetukset

6. Tavat tai ohjeet, jotka ovat muodostuneet yleiseksi käytännöksi Sopimustekstit Liiketavat ja käytännöt Eivät ole ristiriidassa pakottavien lainsäädöksien kanssa Viranomaiskäytäntö Korkeimman oikeuden päätökset Eri erityistuomioistuinten päätökset Hallituksen esitys laiksi perusteluineen Oikeusohjeet

7. Perustuslaki Lakikirja/tavalliset lait Asetukset, valtioneuvoston- ministeriön- ja eri viranomaisten päätökset, kansainväliset sopimukset

8. Erityistuomioistuimet Markkinatuomioistuin Työtuomioistuin Vakuutusoikeus Valtakunnanoikeus Vankilaoikeus (Vesioikeus) lakkautettu 1.3.2001 > ympäristölupavirastot (Maaoikeus) lakkautettu 1.3.2001 > käräjäoikeudet Asunto-oikeudet lakkautettu > käräjäoikeudet Tuomioistuinjärjestys Korkein oikeus Hovioikeus Käräjäoikeus Hallinto-oikeudet Korkein hallinto-oikeus Alueelliset hallinto-oikeudet Lainkäyttö

9. Rikos-, riita-, hakemusasiat Päällikkönä Laamanni Muut tuomarit = käräjätuomarit Maallikkojäsenet = lautamiehet Jutut käsitellään istunnoissa kansliamenettelyllä Istuntojen kokoonpano Yhden tuomarin istunto Kanslia-asiat, valmistelevissa istunnoissa Rikosasioissa max. rangaistus 1 ½ vuotta. Lautamieskokoonpano 3 lautamiestä Rikosjutut Yhteiselämän lopettaminen Huoneenvuokrariidat Kolmen tuomarin kokoonpano Lainopilliset kaikkein visaisimmat asiat Käräjäoikeudet

10. Osallisina Syyttäjä Syytetty Asianomistaja Todistaja Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä (maakunnansyyttäjä =Ahvenanmaa) Apulaissyyttäjä Syyttäjäntehtäviin koulutettava Yleinen syyttäjä Oikeus syyttää lähes kaikissa asioissa Erityissyyttäjät Toimii vain nimetyllä alueella esim. Oikeusasiamies > tutkii mm. viranomaisten menettelyä Rikosasiat • Voidaan tehdä myös sovittelu > ei poista mahdollista syyttäjän osuutta.

11. Yksityisten ihmisten ja yritysten erimielisyyden ratkaisut Tehtävä haastehakemus Peritään oikeudenkäyntikulut Voidaan myöntää maksuton oikeudenkäynti Riita-asiat

12. Haastehakemus Tuomioistuimen nimi Asianosaisten nimet kantaja vastaaja asiamiesten todistajien Kantaja esittää mitä vaatii ja millä perustein Liitettävä asiapaperi, johon kantaja vetoaa Kantajan liitettävä tiedot todistajista Ilmoitus kuka vastaa kuluista Käsittely käräjäoikeudessa Mahdollisuus hakea muutosta päätökselle hovioikeudelta 1 viikon kuluessa annettava ilmoitus 30 vrk. kuluessa annettava kirjallinen ilmoitus muutoksesta lomakkeet saatavissa käräjäoikeudelta voi tehdä myös vapaamuotoisesti. Oikeuskäsittely

13. Pannaan vireille hakemuksesta Vaativat oikeuden vahvistuksen Vaativat asian merkitsemistä rekisteriin Ratkaista yleensä kansliassa ilman oikeudenkäyntiä, jos vain hakija Oikeudenkäynnissä, jos molemmat osapuolet. Avioerot Avioehtosopimus Lasten huolto Isyyden tunnustaminen Edunvalvojan määrääminen Pesänjakajan määräys Lainhuudon, kiinnityksen hakeminen Konkurssi Velkajärjestely Hakemusasiat

14. Hakija tekee hakemuksen liitteineen Hakemuksen voi tehdä ja toimittaa myös asiamies Käräjäoikeus tutkii asian ja pyytää mahdollisia lisätietoja Hakija ei yleensä läsnä asian ratkaisussa Mikäli riidanalainen käsitellään ja voidaan päättää valmisteluistunnossa Ratkaisu toimitetaan hakijalle tai asiamiehelle Käräjäoikeus perii maksun Hakemusasian käsittely

15. Lainhuuto Merkitään rekisteriin uusi omistaja Kiinnitys Halutaan käyttää kiinteää omaisuutta velan vakuutena Erityisen oikeuden kirjaus Maanomistaja luovuttaa toiselle osapuolelle käyttöön liittyvän oikeuden Mistä haetaan Siltä kihlakunnalta, jonka alueella ko. tila sijaitsee. Kuka hakee Omistaja tai vuokraaja, joka on saanut oikeuden. Kiinteistöasiat

16. Edunvalvoja Henkilö sairas tai vanha > ei pysty huolehtimaan omista asioistaan Olinpaikka tuntematon > taloudelliset asiat vaativat Sairas henkilö omilla toimillaan aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia, muut käyttävät hyväksi > rajoitetaan suuriin ostoksiin ja tilaussopimuksiin > n.s. toimintakelpoisuuden rajoitus Äärimmäisessä tapauksessa käräjäoikeus voi tuomita vajaavaltaiseksi, jolloin em. henkilö menettää kokonaan oikeutensa hoitaa asioitaan. Edunvalvoja huolehtii tällöin kaikista vajaavaltaisen asioista. Holhousasiat

17. Kuka voi hakea edunvalvontaa Maistraatti Sairas, vanhus itse Edunvalvontaan määrättävän henkilön vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen henkilö Kuka voi olla edunvalvoja Sairaan tai vanhuksen lähiomainen tai muu läheinen Kunnan yleinen edunvalvoja Edunvalvoja

18. Avioehtosopimus Avioero Omaisuuden ositus Pesänjakaja Perintöasiat Omaisuuden ositus Pesänjakaja Pesänjakaja Asianajaja Yleinen oikeusavustaja Kuka tahansa täysvaltainen henkilö Määrätään yleensä hakijan esittämä henkilö, joka on antanut suostumuksen toimeen Haetaan vainajan kotikunnan käräjäoikeudelta Avioerossa miehen kotikunnan käräjäoikeudelta Perheasiat

19. Velallinen tai takaajana hakee kotikunnan käräjäoikeudelta Kannattaa ottaa ensin yhteys velkaneuvojaan Käräjäoikeus vahvistaa maksuohjelman Ohjelman pituus yleensä 5 vuotta Velallinen vapautuu tämän jälkeen velkojen loppuosan maksamisesta. Velkajärjestely

20. Asiakirjan omistajan on tehtävä hakemus käräjäoikeudelle Luetettava selvitys omistuksesta Kopio asiakirjasta Panttikirjan kuolettamisessa hakemus kiinteistön sijaintipaikkakunnalle Asiakirjan kuolettaminen

21. Velat suuremmat kuin varat Velallinen ei vapaudu veloista vastaa ennen konkurssia syntyneistä veloista konkurssin jälkeen saatavalla omaisuudella Hakemuksen voi tehdä velkoja tai velallinen itse Yhtiön ollessa haetaan siitä käräjäoikeudesta missä toimitaan Konkurssin jälkeen pidetään velkojainkuulustelu velallinen vannoo pesäluettelon oikeaksi Konkurssi voi raueta varojen vähyyden tai velan maksun johdosta Oikeus pyytää velkojia valvomaan saatavansa kirjallisesti > jos ei valvo menettää oikeuden saatavaan Valvonnan jälkeen voidaan riitauttaa saatava Konkurssituomiossa oikeus vahvistaa kuinka paljon kuikin saa pesänvaroista Konkurssi

22. Mikäli ulosmitataan omaisuutta, jonka joku katsoo olevan toisen omaa tehdään valitus tehtävä 3 viikon kuluessa tiedoksisaannista Ulosottovalitus

23. Oikeudet saamisoikeus saatava toiselta omistusoikeus omistus johonkin rajoitettu esineoikeus käyttöoikeus arvo-oikeus Velvollisuus velka velvollisuus suorittaa maksu Huolehtia omaisuudesta vakuuden haltija huolehtii omaisuudesta Oikeussubjektit

24. Luonnollinen henkilö eli fyysinen henkilö ihmiset Oikeushenkilöt eli juridiset henkilöt yhteisöt yhtiöt säätiöt Oikeussubjektit

25. Luonnollisen henkilön kohdalla alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan Kadonnut henkilö, voidaan julistaa kuolleeksi oikeuden päätöksellä Laki uudistunut 2005 Oikeushenkilön kohdalla alkaa, kun se merkitään rekisteriin (kaupparekisteri, yhdistysrekisteri, säätiörekisteri) Oikeushenkilöt jaetaan yksityisoikeudellisiin ja julkisoikeudellisiin (valtio, kunnat, seurakunnat jne.) Avoimen/kommandiitti-yhtiön yhtiön kohdalla yhtiösopimuksen tekemisellä Oikeuskelpoisuus

26. Oikeustoimikelpoisuus henkilöllä oikeus tehdä pätevästi sopimuksia ja muita oikeustoimia yleensä 18 v ikä avioliiton solmiminen ennen tuo oikeustoimikelpoisuuden holhous voi siirtää oikeustoimikelpoisuutta 15 v täyttänyt saa hallita omalla työllään ansaittua omaisuutta voi tehdä työsopimuksen ja purkaa sen Oikeushenkilö on aina sekä oikeuskelpoinen että oikeustoimikykyinen Oikeudellinen toimintakyky

27. Oikeustoimi on yksityinen tahdonilmaus kaksipuolinen oikeustoimi kauppa vuokraus jne. yksipuolinen oikeustoimi tarjous valtuutus sopimuksen irtisanominen testamentti lahja Oikeustoimen sitovuus yksipuolinen oikeustoimi muuttuu sitovaksi, kun toinen hyväksyy sen. sitovuutta voidaan tehostaa sanktioilla vahingonkorvauksella oikeutena purkaa sopimus pidättyä maksusta tai suorituksesta sopimussakolla Oikeustoimi

28. Tarjouksen muotoilu siihen voidaan antaa, joko hyväksyvä tai hylkäävä vastaus vrt. lehti-ilmoitus ei ole tarjous Hyväksymisaika Suulliseen tarjoukseen on annettava vastaus välittömästi ellei toisin sovita. 1 luku 3 § 1 mom. kirjallisessa tarjouksessa on annettava vastaus määräajan kuluessa tai sinä aikana mikä on katsottava kohtuulliseksi ajaksi tarjoukseen vastaamiseen. 1 luku 3 § 2 mom. Sopimuksen tekeminen

29. Ehdollinen vastaus muodostaa uuden tarjouksen ja edellisen tarjouksen hylkäämistä 1 luku 6 § Tarjouksen peruuttaminen voidaan peruuttaa mikäli peruuttaminen tapahtuu ennen kuin vastapuoli on saanut tarjouksen 1 luku 7 § Sopimuksen tekeminen Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista

30. 3 luku pakotettu uhkaamalla tekemään oikeustoimi petollisesti vietellyt oikeustoimeen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä oikeustoimen ehdot kohtuuttomat Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista ei koske määrämuotoisia oikeustoimia mm. kiinteistökauppaa. 1 luku 1 § 1 mom. Oikeustoimen pätemättömyys

31. Velaksianto on oikeustoimi, jossa toinen antaa toiselle lainaksi rahaa velkojalla saamisoikeus velallisella maksuvelvollisuus vakuus Velkakirjalaki Takauksesta ja vierasvelkakirjapanttaus Lahjanlupaus Kiinteässä omaisuudessa Tehtävä määrämuotoisena Irtaimessa omaisuudessa ei määrämuotoa Voidaan peruuttaa konkurssi jne. Lahjanlupauslaki Velkasuhde ja lahjanlupaus

32. Oikeustoimi voidaan tehdä joko itse tai edustajan välityksellä Oikeudelliset syyt Vajaavaltaiset Lakimääräinen edustaja Välillinen edustus toimii omissa nimissään toisen puolesta > kiinteistönvälitys Välitön edustus toimii toisen nimissä > valtakirja Asemavaltuutus yrityksen toimitusjohtaja Edustus

33. Avoin valtakirja ei yksilöi oikeustoimia rajoitettu käyttöoikeus > katso jäljempänä yleensä myös ei ole nimetty kenelle annettu Yksilöity valtakirja käyttö suositeltavaa esimerkiksi kiinteistön luovuttamisessa tai panttaamisessa. Yleisvaltakirja luetellaan ne toimet jotka ko. valtakirja antaa luvan suorittaa Valtakirjatyypit

34. Käytävä ilmi mm. kenelle, valtuutettu mistä, yksilöitynä mitä, oikeustoimi kuka, valtuuttaja (todistajat eivät välttämätön mutta parantaa valtakirjan uskottavuutta. Yksilöity- ja yleisvaltakirja

35. Yhteisomistus kaupasta on päätettävä yhdessä jaolliset omistusosuudet määräosuudet merkitty esim. 25 % tai ¼ osa jne. mikäli ei ole merkitty on osuudet tasasuuruisia jakamattomat omistusosuudet esimerkiksi kuolinpesä Omistusosuuden omistaja voi: luovuttaa toisia kuulematta oman osuutensa lukuun ottamatta tapausta, jossa loukataan muita osapuolia vaatia yhteisomistuksen purkamista tuomioistuin voi antaa luvan myymiseen, panttaamiseen jne. vaatia uskottu mies hoitamaan omaisuutta Yhteisomistus

36. Tuomioistuin voi määrätä, jonkun osapuolen pyynnöstä yhteisomistuksen purkamisen Tehtävä voidaan antaa uskotulle miehelle Omaisuus voidaan myydä julkisella huutokaupalla Omaisuus voidaan myydä osapuolten välisellä huutokaupalla Tuomioistuin voi määrittää yhteisomistusosapuolen vaatimuksesta alimman myyntihinnan Jos joku osapuolista on vajaavaltainen kiinteistön osalta on aina määrättävä alin hinta Yhteisomistuksen purkaminen

37. Yhtiöjärjestyksissä oleva ulkomaalaispykälä mitätön 1.1.1993 tulleen lain jälkeen 1.1.2000 kaikki rajoitukset poistuneet ulkomaalaisten kohdalta Ahvenanmaalla rajoitus kiinteistön hallintaan, hankkimiseen tarvitaan Ahvenanmaan maakuntahallituksen lupa Ulkomaalaiset ja ulkomailla asuvat

38. Avioliittolain uudistus tuli voimaan 1.1.1988 Jos ositus tekemättä niin tätä ennen purettuihin avioliittoihin (huomaa myös kuoleman johdosta tapahtunut purkaminen) sovelletaan osituksessa aikaisempaa lakia Kiinteistön (oli se mikä tahansa) luovutukseen tarvitaan toisen osapuolen suostumus Avioliittolain säännöksiä ei sovelleta avopuolisoihin poikkeus verotus ja esimerkiksi vuokrasuhde Avopuolisoiden omistussuhde on syytä merkitä kauppakirjaan > muodostuu yhteisomistus, katso edellä Avioliitto

39. Laki rakentuu omaisuuden erillisyyden periaatteelle Se omaisuus, joka on toisella avioliittoon mennessä on hänen Se omaisuus, jonka on hankkinut itselleen avioliiton aikana on hänen Työnteoksi eli omaisuuden hankinnaksi katsotaan myös kotityöt (KKO 1966 II 96) Avioehtosopimus määrämuotoinen laadittava kirjallisesti allekirjoitettava todistettava oikeaksi rekisteröitävä alioikeudessa voimaan avioliiton solmittaessa ja kun rekisteröity kuulutetaan virallisessa lehdessä ei voida tehdä avioeron jälkeen Avioliitto

40. Irtaimen omaisuuden panttaus, luovutus Mikäli toinen osapuoli toisen luvatta panttaa, luovuttaa irtainta omaisuutta, on toisella osapuolella lunastusoikeus omaisuuteen. Mikäli edellinen on tehty tahallisesti ja kolmannen osapuolen tietäessä asiasta saa toinen puoliso vastikkeetta takaisin Huomaa asiaa pitää valvoa muuten hyväksyntä asialle Kodin myynti kiinteistön tai asunto-osakkeen, joka on tarkoitettu pääasiassa yhteiseksi kodiksi, tarvitaan toisen suostumus. Suostumus on tehtävä kirjallisesti ja se on kahden todistajan varmennettava Mikäli myyty ilman suostumusta ja toinen saa tiedon asiasta kanne aika 3 kk. (39 §) Avioliitto

41. Puoliso kuollut Avioliitto tuomilla purettu Avioero vireillä kaikissa em. tapauksissa toisen osapuolen vaatiessa suoritettava Osituksessa jaetaan omistus tasan osapuolten kesken Avioehtosopimuksella on voitu osa omaisuudesta irrottaa yhteisestä omaisuudesta suoritetaan omaisuuden erottelu Muodollisesti tehdään kuten perinnönjako Eloon jäänyt puoliso ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuutta perillisille Ositusta ei voi purkaa, kun se on saanut lainvoiman Ositus

42. Suoritettava 3 kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta Luettelo vainajan ja mahdollisesti lesken omaisuudesta ja veloista kuolinhetkellä Pesänosakkaat luetteloituna Suorittaa 2 uskottua miestä Täydellinen sukuselvitys pesän osakkaat Virkatodistukset Liitettävä mahdollinen testamentti, avioehtosopimus Toimitettava verovirastoon 1 kuukauden kuluessa Verotoimistosta saa tietoja mm. kiinteistönvälittäjä em. asiakirjasta Perunkirjoitus

43. Jakamaton kuolinpesä Hallitsevat, edustavat, vastaavat yhdessä pesän asioista Päätökset tehtävä yksimielisesti Kuolinpesää johtaa yleensä sama henkilö, joka on vastannut perunkirjasta Mikäli osakkaat eivät pääse sopimukseen vastuu henkilöstä oikeus voi määrätä pesänselvittäjän Kuka tahansa pesän osakas voi vaatia tätä Vaatimuksen voi esittää myös pesän velkoja, testamentin toimeenpanija Kuolinpesä eli perikunta Huomaa leskellä oikeus pitää pesä jakamattomana - käyttöoikeus

44. Perilliset rintaperilliset myös syntymätön lapsi mikäli kuollut tulee rintaperillinen tilalle ei tarvitse olla yhteisiä lapsia ottolapsi menettää bioloogisiin vanhempiin perimisoikeuden jakavat tasasuuruisen erän Vanhemmat perittävältä ei ole jäänyt rintaperillisiä perivät kuolleen vanhemmat mikäli toinen kuollut perivät veljet ja sisaret Veli- ja sisarpuolet ovat samassa asemassa Kuolinpesän osakkaat

45. Isovanhemmat mikäli edellä olevat ovat kaikki kuolleet perivät isovanhemmat kaiken tai heidän jälkeläisensä Aviopuolison perintäoikeus Mikäli ei ole rintaperillisiä perii aviopuoliso kaiken ei oikeutta mikäli avioero on vireillä Mikäli tulee toissijaisia perillisiä merkataan ne kuolinpesän osakkaiksi Kuolinpesän osakkaat

46. Testamentin saaja voi tehdä oikeustoimikelpoinen henkilö vajaavaltaisuus voi tehdä testamentista pätemättömän tehtävä kirjallisesti kahden todistajan todistettava ei voida poistaa avio-oikeutta > avioehtosopimukseen Kuolinpesän osakkaat

47. yksikin voi vaatia perinnönjakoa yksikin osakas voi vaatia pesänjakajaa laadittava perinnönjakokirja allekirjoitettava ja ilmoitettava moittiiko jakoa > tulee lainvoimainen mikäli ei moitita Perinnönjako

48. Yhdistys Rekisteröimätön yhdistys Ei erillinen oikeushenkilö Rekisteröity yhdistys Oikeustoimikykyinen Säätiö Oikeushenkilöt

49. Henkilöyhtiöt Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Oikeushenkilöt

50. Panttaussopimus Jälkipantti Pantin myyminen Pantinhaltija