Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos

1. Ay-liike ja työväenliike tukemassa sotaponnistuksia ja osana oppositiota Pauli Kettunen Helsinginyliopisto Politiikanjataloudentutkimuksenlaitos pauli.kettunen@helsinki.fi StudiaHistoricaTurtolaensia Kymenlaaksonkesäyliopisto 17.3.2014

2. Luennon teema • sota-aika Suomen poliittisen järjestelmän ja työmarkkinasuhteiden käännekohtana • työväenliikkeen ja erityisesti ammattiyhdistysliikkeen asema • poikkeusaika mutta myös jatkuvuuksia vanhasta ja peruuttamatonta uutta • työväenliikkeen osallisuus … • … poliittisiin linjavalintoihin • … mielialan muokkaamiseen • … huoltotoimintaan • … sotatalouden organisointiin • … työmarkkinasuhteiden muutokseen

3. Ns. pitkän parlamentin (1939-1945) kokoonpano Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 85 Maalaisliitto 56 Kansallinen kokoomus 25 Ruotsalainen kansanpuolue 18 Isänmaallinen kansanliike 8 Kansallinen edistyspuolue 6 Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolue 2

4. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton (SAK) liittojen jäsenmäärä 1939-1945 • 68 507 • 66 383 • 81 360 • 79 737 • 86 068 • 106 015 • 299 565

5. Työväenliikkeen asema toisen maailmansodan edellä • sosiaalidemokraattinen puolue Suomen selvästi suurin puolue, hallituspolitiikassa ns. punamultayhteistyön alku vuonna 1937 • kommunistien toiminta painettu maan alle 1930, suuri osa Neuvostoliitossa toimineista suomalaiskommunisteista tuhottu Stalinin vainoissa 1930-luvun puolivälin jälkeen, Suomessa toimineista monet vankiloissa, pyrkimykset vaikuttaa sosiaalidemokraattisten työväenjärjestöjen ja SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen kautta kansanrintamataktiikan pohjalta • ammattiyhdistysliike heikko erityisesti tehdasteollisuudessa, suomalaistyönantajat kieltäytyivät hyväksymästä työehtosopimusperiaatetta, suuri ero muihin Pohjoismaihin • kansallinen eheytyminen ja sisällissodan perintö • edelleen ajatus työväestä leirinä porvarillisessa yhteiskunnassa ja porvariston leiriä vastassa, omat työväenjärjestöt aktiivisina lukuisilla eri elämänalueilla (urheilu, sivistystoiminta, osuustoiminta jne) • maatalous- ja maaseutuvaltainen yhteiskunta, ”työväki” sosiaalisesti ja poliittisesti laaja käsite

6. Työministeri Lauri Ihalainen esittelee Suomen Sosialidemokraatin 24.1.1940 etusivua. Keskisuomalainen 17.1.2013

7. Työväenliike talvisodan aikana • ”talvisodan yksimielisyys”: usean erilaisen Suomen puolustajat yhdessä • Terijoen hallitus suomalaisen kommunismin katastrofina • sosiaalidemokraattisen puolueen/sosiaalidemokraattisen naisliiton ja suojeluskuntajärjestön/Lotta Svärd –järjestön ilmoitukset siitä, etteivät jäsenyydet poissulkevia • SAK:n ja STK:n yhteinen julistus tammikuussa 1940 (”tammikuun kihlaus”): "Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton edustajat ovat käyneet keskenään neuvotteluja, joiden tuloksena on sovittu, että sanotut keskusjärjestöt, todeten vapaan järjestetyn toiminnan merkityksen yhteiskunnassa, tulevat luottamuksellisesti neuvottelemaan kaikista niiden toimialalla esiintyvistä kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi mikäli mahdollista yhteisymmärryksessä.”

8. Kaatuneiden muistopäivä 19.5.1940

9. Työväenliike ns. välirauhan aikana • Moskovan rauha, alueluovutukset, siirtoväki, “välirauha” • talvisodan kokemus vahvistamassa sosiaalidemokratian poliittista asemaa ja sitoutumista Neuvostoliiton uhkaa vastustavaan politiikkaan • sotatilasäädökset ja sensuuri edelleen • kuitenkin oppositiot talvisodan jälkeen, taustat 1930-luvun lopun suuntakiistoissa • “kuutoset”: K.H. Wiikin ja viiden muun kansanedustajan johtama vasemmistososiaalidemokraattinen oppositio, Vapaa Sana –lehti • Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura Mauri Ryömän ja kommunistien johdolla, SKP ja työläisrintamamiesyhdistykset • vasemmisto-opposition nousu ay-liikkeessä, kolmannes sen kannalla SAK:n edustajakokouksessa syksyllä 1940 • hallituksen yhdenmukaistamispolitiikka ja sen kiristäminen Baltian maiden Neuvostoliittoon liittämisen (elokuu 1940) jälkeen, vasemmisto-oppositioiden tukahduttaminen kevääseen 1941 mennessä • kansallisen yksimielisyyden taonta työväestön keskuudessa: Suomen Aseveljien Työjärjestö (SAT, “satiaiset”), Raivaajat-puolueosasto, Suomen Aseveljien Liitto (vuoden 1940 lopussa 80 000 jäsentä, jatkosodan päättyessä 250 000)

10. Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden seuran mielenosoitus Helsingin Hakaniemen torilla elokuussa 1940

11. Jatkosodan aatteelliset ongelmat • Saksan ja Suomen ”aseveljeyteen” johtaneen päätöksenteon pieni piiri, valtiojohdon politiikkaa tukeneen Väinö Tannerin vahva asema sosiaalidemokraattien keskuudessa • kansallissosialistisen Saksan järjestelmällä sinänsä vain vähän suoranaisia kannattajia Suomessa • vastanmielisyys natsi-Saksan järjestelmää kohtaan sosiaalidemokraattien keskuudessa, kuitenkin alkuvaiheessa myös hyväksyntää Neuvostoliiton ja bolsevismin hävittämiselle ja pohdintoja työväenliikkeen asemasta ”uudessa Euroopassa” • joutuminen maailmansodassa eri leiriin kuin länsimaisen demokratian puolustajat, vrt. talvisota • pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden tulevaisuus? • työväenaatteen tulevaisuus?

12. Ylipäällikkö Mannerheimin vierailu 25.9.1942 sotatarviketeollisuuden tuotantolaitoksille Tampereelle.

13. Ammattiyhdistysliike sotatalouden organisoinnissa • kauppayhteyksien supistuminen, kaikkinainen tavarapula, sotatarviketeollisuus, työvoiman puute sekä maataloudessa että teollisuudessa • naisten ansiotyö teollisuudessa ei uutta Suomessa, mutta laajeni suuresti sota-aikana, yli puolet teollisuuden työntekijöistä naisia vuonna 1943 • jakelusäännöstelyn laajentaminen välirauhan aikana, kulutustavarat kortille, musta pörssi • sota-aikana kaikissa maissa valtiollisen sääntelyn suuri vahvistaminen • työvelvollisuuslaki 1939, sotatila 1939-1947, taloudellinen valtalaki toukokuussa 1941, voimassa sittemmin vuoden 1955 loppuun saakka • valtiokoneiston täydentäminen erilaisilla lautakunnilla, komiteoilla ja neuvostoilla, järjestöt edustamassa kansantalouden eri väestöryhmiä, SAK:n tunnustus palkkatyöväestön edustajaksi • työnantaja- ja työntekijäedustuksella valtionkomiteoissa jo pitkä historia, nyt laajeni merkittävästi, vrt. ”tammikuun kihlaus” • SAK:n puheenjohtajan Eero A. Wuoren lukuisat valtiolliset toiminta-areenat: Hinta- ja palkkaneuvosto, Tuotantokomitea, Työtehovaltuuskunta jne. • SAK:n hyväksyntä ”oikealle rationalisoinnille” • toiminta- ja ajattelutapojen jatkuvuudet jatkosodan jälkeiseen aikaan

15. ”Mitä SAK tahtoo?” • ammattiyhdistysliikkeen sodanaikainen tunnustus ei vielä työehtosopimusjärjestelmän rakentamista, vaikka palkkanormeista neuvoteltiin ja sovittiin • SAK:n vaatimus ”taloudellisesta kansanvallasta”, jossa keskeisenä työehtosopimusperiaate • Wuori: ”Mitä SAK tahtoo?” ja sen mukainen ohjelma SAK:n edustajakokouksessa lokakuussa 1943 • brittiläiset ja pohjoismaiset esikuvat, saksalaisten mallien torjuminen • SAK:n ja STK:n yleissopimus huhtikuussa 1944, STK luopuu työehtosopimusperiaatteen vastustuksesta, SAK hyväksyy rationalisoinnin ja työnantajien sosiaalisen toiminnan • työehtosopimusjärjestelmän rakentaminen jatkosodan jälkeen, SAK:n ja STK:n uusi yleissopimus 1946

16. Työväenjärjestöt huolto- ja avustustoiminnassa • kansanhuolto ja säännöstely, työvoimapolitiikka • kunkin yksilön ja kaikkien väestöryhmien osallistumisvelvollisuus • vapaaehtoisuuden ja pakollisuuden yhdistävä velvollisuudentunto: ”asevelihenki”, ”talkoot”, ”kotirintama”, työvalmius ”naisten asevelvollisuutena” • poliittiset rajat ylittävä yhteistoiminta paikallisesti ja kansallisesti, työväenjärjestöt ja porvarilliset järjestöt yhdessä useissa eri organisaatioissa • Vapaa Huolto/Suomen Huolto • Suomen Talkoot/Suurtalkoot • Suomen Aseveljien Liitto • Naisten Työvalmiusliitto • työväenjärjestöjen, esimerkiksi Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton, sisällä vaihtelevia painotuksia siitä, miten pitkälle kansallisen yksimielisyyden ideologisessa korostamisessa

19. Kansallisen yksimielisyyden säröt • jatkosodan alettua vasemmisto-opposition johtajat (Ryömä, ”kuutoset”) turvasäilöön ja kuritushuonerangaistuksiin, yhteensä jatkosodan aikana vankiloissa noin tuhat poliittisista syistä vangittua (jossa eivät sotapalveluksesta kieltäytyneet) • vanhan rajan ylittämisen aiheuttama arvostelu sotilaiden keskuudessa • lyhyeksi luullun sodan pitkittyessä sotaväsymys ja toimeentulon vaikeudet • monien mieli järkkyi, ks. Ville Kivimäki: Murtuneet mielet (2013) • metsäkaartilaisia mukana SKP:n hajanaisen organisaation vastarintapyrkimyksissä, lentolehtisten levittämistä, joitakin sabotaasitekoja, yliloikkareita ja desantteja, Neuvostoliiton propagandatoiminnan työntekijöitä, kaiken kaikkiaan heikkoa ja hajanaista • jatkosodan jälkeisessä poliittisessa muutoksessa kommunistien nousu mutta tukena ei varsinaisen vastarintaliikkeen kokemusta

20. SAK osaksi ns. rauhanoppositiota • SDP:n sisällä Tannerin vastaisen opposition hahmottuminen syksyllä 1942, J. W. Keto, Mauno Pekkala, Väinö Voionmaa, K. A. Fagerholm • julkisiakin vaatimuksia Saksan rinnalta irtautumisesta Saksan hävittyä Stalingradin taistelun: Keto Pohjoismaisen yhteistyökomitean kokouksessa Tukholmassa tammikuussa 1943, Wuoren johdolla SAK: kirjelmä hallitukselle toukokuussa 1943, ”33:n kirjelmä” tasavallan presidentille elokuussa 1943 • hallituksen pyrkimykset sodasta irtautumiseen, muun muassa yritys käyttää Wuoren ja Niilo Wällärin länsimaisia ay-yhteyksiä rauhantunnusteluun elokuussa 1943 • Wuoren kontaktit Suomen sotilaallis-poliittiseen johtoon, Pohjoismaihin, Neuvostoliiton Tukholman-lähetystöönkin (Osmo Apunen ja Corinna Wolff: Pettureita ja patriootteja, 2009) • erimielisyydet avautuminen SAK:n ja Tannerin linjan välillä rauhantunnustelujen vaiheessa keväällä 1944 • jatkosodan päätyttyä kommunistien toiminnan laillistuminen ja kuutosten vapautuminen vankilasta, SKDL, osa Tannerin vastaisesta oppositiosta vuonna 1945 SKDL:ään (esim. Keto ja Pekkala), pääosa (esim. Wuori ja Fagerholm) pysyi puolueessa • jatkosodan loppu- ja jälkivaiheen uudelleenarviointien merkitys ay-liikkeen organisatoriselle yhtenäisyydelle suurnousun vaiheessa 1944-1946, sitten kamppailun kärjistyminen sosiaalidemokraattien ja kommunistien kesken

21. Kamppailu kansanvallan merkityksestä jatkosodan jälkeen • kansanvallan nimissä monia erilaisia tavoitteenasetteluja sodan jälkeen • monet oikeistossa: puolustettava vuosien 1917-1918 tulosta eli kansallista itsenäisyyttä • monet poliittisessa keskustassa ja sosiaalidemokraattien joukossa: puolustettava 1930-luvun lopun tulosta eli vahvistunutta parlamentaarista demokratiaa • monet ammattiyhdistysliikkeessä: vuoden 1944 käänteen pohjalta laajennettava demokratiaa työelämään ja talouteen • kommunistit: vuoden 1944 käänteen pohjalta edettävä kansandemokratiaan

22. Sota-ajan kansallisten kysymyksenasettelujen jatkuvuudet • poikkeusajan tuotannon, kuljetusten ja jakelun ongelmat -> näkemys yhteiskunnasta suunnittelua, ohjausta ja rationalisointia vaativana erilaisten tehtävien kokonaisuutena • poikkeusajan työvoimaongelmat -> näkemys yksilöiden ominaisuuksien ja yhteiskunnan tehtävien yhteensovittamista palvelevan tiedon tarpeellisuudesta, ”oikea mies oikealle paikalle” • poikkeusajan mielialan valvonnan ongelmat -> näkemys yhteiskunnan ja yksilön välissä olevasta sosiaalisen kanssakäymisen tasosta, joka edellyttää myös erimielisyyden ja purnauksen tunnustamista organisaation yhtenäisyyden ja toimintakyvyn edistäjäksi