150 likes | 237 Views
Yliopistojen uusi rahoitusmalli TEKin näkemyksiä 15.12.2008. Yleistä rahoitusmallista. Alojen todellinen kustannusrakenne ja erityistarpeet huomioon: tekniikan alan strateginen merkitys Suomen kannalta, laiteintensiivisyys, henkilökohtaisen ohjauksen tarve
E N D
Yleistä rahoitusmallista • Alojen todellinen kustannusrakenne ja erityistarpeet huomioon: tekniikan alan strateginen merkitys Suomen kannalta, laiteintensiivisyys, henkilökohtaisen ohjauksen tarve • On palkittava ennemmin laadusta kuin määrästä, tuloksista ennemmin kuin tavoitteista. • Uuden yliopistolain mukaisesti täydennyskoulutus näkyvästi huomioon rahoitusmallin mittareissa. Lisättävä vastaavasti yliopistojen kokonaisrahoitusta.
Aikuiskoulutus • Yliopistojen aikuiskoulutustehtävään on osoitettava rahaa. Aikuiskoulutuksen kirjaaminen yliopistojen perustehtäviin näyttää lupaavalta. Uuden perustehtävän on näyttävä myös rahoitusmallissa. • Sopivia mittareita: • täydennyskoulutuksen tarjonnan laajuus osana yliopiston kurssitarjontaa • täydennyskoulutuksen toteutunut laajuus
Vanhassa rahoitusmallissa perusrahoituksen osuus oli 70 %, tuloksellisuusrahan osuus 23,5 % ja hankerahoituksen osuus 6,5 % Tuloksellisuusraha piti sisällään vaatimattoman laatukriteerein myönnetyn rahan osuuden. Uudessa mallissa kaikki em. osat on leivottu sisään perusrahoitukseen.
Koulutuksen osuus vastaa vanhan mallin perusrahoitusosan (70 % koko rahoituksesta) Koulutus & Laajuustekijä –osia
Koulutuksen laajuuden painotus painottumassa väärään (tavoitteiden) suuntaan. TEKin esitys (pitää palkita tuloksesta, ei tavoitteista): • 30 % opiskelijamäärät (20%) • 35 % alempien ja ylempien kk-tutkintotavoitteet (20%) • 35 % suoritetut (alemmat ja ylemmät) kk-tutkinnot (60%)
Esityksessä laadullisen rahoituksen osuus koulutuksen rahoituksesta on vain 15 %. TEKin tavoite on 40 %, mihin on pyrittävä asteittain. Ensi tilassa rahoituksesta vähintään 25 % pitäisi olla laatuperusteista.
Laadullisiin mittareihin on lisättävä heti: • opiskelija-opettajasuhde (täysipäiväisiä FTE opiskelijoita / opetushenkilötyövuodet) • opetushenkilökunnan pedagoginen pätevyys (suoritettujen pedagogisten opintojen määrä opintopisteinä / opetushenkilötyövuosi) • määrällinen työllistyminen 0 ja 5 vuotta valmistumisesta (tilastokeskuksen aineistot)
Pidemmän aikavälin (v. 2012) tavoitteita koulutuksenlaatumittarien suhteen: • laaturahan osuus asteittain 40 %:iin • laadullinen työllistyminen • opiskelijatyytyväisyys opintojen ohjaukseen ja opetukseen • osuus ulkomailla suoritetuista, tutkintoon hyväksiluetuista opinnoista
Tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen rahoitus vsTEKin ehdotus: Henkilötyövuodet 50% (tohtori) tutkintotavoitteet 25 % -> 15 % (tohtori) tutkinnot 25 % -> 35 % Painopiste tavoitteista tuloksiin!
Tutkimuksen laatumittaristossa pitää ottaa huomioon heti: • yritysrahoituksen osuus tutkimuksen kokonaisrahoituksesta • osuus tutkijankoulutettavista, jotka osallistuvat opetukseen vähintään 40 h / vuosi • osuus tutkijankoulutettavista, jotka suorittavat tutkinnon tavoiteajassa • tutkijankoulutuksen suorittaneiden määrällinen työllistyminen
Pidemmän aikavälin (v. 2012) tavoitteita tutkimuksen laatumittarien suhteen: • tutkijankoulutuksen suorittaneiden laadullinen työllistyminen • tutkijakoulutettavien tyytyväisyys opetukseen
Tämä korvaa vanhat kustannusalakertoimet. Tässä otetaan huomioon alan tutkimuksen ja opetuksen kustannusrakenne. Sovitaan neljän vuoden välein! TEK vaatii mm. laiteintensiivisyyden ja alan kansallisen strategisen merkityksen huomattavasti parempaa huomioon ottamista. Tekniikan alan rahoitus nostettava humanististen aineiden verrokkiluokasta lääketieteen ryhmään.
Vanhan mallin hankerahoitus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. TEKin näkemyksen mukaan tätä osuutta tulisi kasvattaa, sillä se omiaan vahvistamaan profiloitumista.