Oleskeluluvat

1. Oleskeluluvat 7.10.2010 Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö

2. Edustusto myöntää viisumin Poliisi ja edustusto siirtää voimassaolevan luvan uuteen matkustusasiakirjaan Poliisi myöntää oleskeluluvan Suomen kansalaisen perheenjäsenelle Suomessa uuden määräaikaisen oleskeluluvan (jatkoluvat) pysyvän oleskeluluvan pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisenEY-oleskeluluvan (P-EY) voi myös peruuttaa myöntämiänsä oleskelulupia (ulkomaalaislaki 58 §) unionin kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröinti ja perheenjäsenten oleskelukortit Toimivalta lupa-asioissa

3. Toimivalta lupa-asioissa Maahanmuuttovirasto • myöntää ensimmäisen oleskeluluvan (pl. Suomen kansalaisen perheenjäsenen Suomessa haetut luvat) • myöntää työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan • ratkaisee jatkoluvan ja pysyvän oleskeluluvan, jonka poliisi on siirtänyt Maahanmuuttovirastolle • voi pidättää itselleen päätöksenteon poliisille kuuluvassa asiassa • voi myös peruuttaa oleskelulupia (ulkomaalaislaki 58 §)

4. Maahanmuuttoyksikön tehtävät • oleskelulupien myöntäminen mm. perhesiteen, työnteon, elinkeinonharjoittamisen, opiskelun ja suomalaisen syntyperän perusteella • muukalaispassit ja (pakolaisen matkustusasiakirjat) • käännyttämis- ja karkottamisasiat • maahantulokieltoon määräämisasiat ja peruuttamisasiat • organisaatio / 6 tulosaluetta: • Oikeus- ja tukipalvelut & opiskelijat ja tutkijat • Työntekijöiden oleskeluluvat • 4 maatulosaluetta

5. Viisumi vai oleskelulupa? • Viisumi on maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta kestävää oleskelua varten. • Suomeen tuloa varten viisumia eivät tarvitse EU-maiden kansalaiset, Pohjoismaiden kansalaiset eivätkä viisumivapaiden maiden luettelossa mainittujen valtioiden kansalaiset, jos heillä on hyväksyttävä matkustusasiakirja. • Oleskelulupa on ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävä lupa toistuvasti saapua maahan ja oleskella maassa. • Esim. henkilö, joka haluaa tulla Suomeen ja asettua asumaan yhdessä täällä olevan perheenjäsenensä kanssa, tarvitsee oleskeluluvan.

6. Oleskeluluvan hakeminen • Ensimmäistä oleskelulupaa on haettava ulkomailla ennen Suomeen saapumista siinä maassa, jossa hakija laillisesti oleskelee. • Suomen kansalaisen perheenjäsenet voivat kuitenkin hakea lupaa Suomessa. • Hakemus jätetään ulkomailla Suomen edustustolle, Suomessa asuinpaikan poliisille. • Lomakkeet vakiomuotoisia ks. www.migri.fi (lomakeuudistus) • Perhesiteen perusteella oleskelulupaa voi hakea hakija itse tai hänen Suomessa asuva perheenjäsenensä • Työntekijän oleskelulupaa voi hakea hakija itse tai työnantaja • Asianosaisille varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen ratkaisua • kirjallisesti tai suullisesti • kuulemisen suorittaa edustusto tai poliisi, tai asian selvittämisen sitä edellyttäessä Maahanmuuttovirasto • myös DNA-tutkimus mahdollinen perhesiteen selvittämiseksi.

7. Oleskelulupatyypit Oleskelulupa voi olla joko määräaikainen tai pysyvä: • määräaikainen lupa jakautuu kahteen lajiin: • tilapäinen (kirjaintunnus B) • jatkuva (kirjaintunnus A) • pysyvän oleskeluluvan voi saada vasta neljän vuoden jatkuvalla luvalla Suomessa asumisen jälkeen. • Perhesiteen perusteella myönnetään sekä tilapäisiä että jatkuvia oleskelulupia. Luvan laji riippuu Suomessa asuvan perheenjäsenen luvasta ja kestosta. • Ensimmäinen oleskelulupa myönnetään pääsääntöisesti yhdeksi vuodeksi ja jatkolupa (jatkuva) neljäksi vuodeksi kerrallaan. • Perhesidelupiin sisältyy aina rajoittamaton oikeus työntekoon

8. Oleskelulupatarramalli Tekijä 8

9. Oleskeluluvan pituus • Ensimmäinen määräaikainen oleskelulupa myönnetään pääsääntöisesti yhdeksi vuodeksi. • Matkustusasiakirjan voimassaoloajan merkitys: ensimmäistä lupaa ei pääsääntöisesti myönnetä pidemmäksi ajaksi kuin ulkomaalaisen matkustusasiakirja on voimassa.

10. Tilapäinen oleskelulupa • Ulkomaalaislaki 45 § • Tilapäinen oleskelulupa myönnetään ulkomailla olevalle henkilölle: 1) tilapäistä työntekoa varten; 2) tilapäistä elinkeinonharjoittamista varten; 3) opiskelua varten; taikka 4) jos on muu erityinen syy luvan myöntämiselle (esim. avioitumistarkoitus, adoptio, au pair). • tilapäisen oleskeluluvan saaneen ulkomaalaisen perheenjäsenelle myönnetään tilapäinen oleskelulupa samaksi ajaksi.

11. Jatkuva oleskelulupa • Ulkomaalaislaki 47 § • Jatkuva oleskelulupa myönnetään ulkomailla olevalle henkilölle: 1) jos ulkomaalainen on entinen Suomen kansalainen tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan/isovanhemmistaan on tai on ollut syntyperäinen Suomen kansalainen. 2) jatkuvaluonteista työntekoa varten (ttol); taikka 3) jatkuvaluonteista elinkeinonharjoittamista varten (ehol). • Jatkuvan oleskeluluvan saaneen ulkomaalaisen perheenjäsenelle myönnetään jatkuva oleskelulupa samaksi ajaksi

12. Perheenjäsenen käsite ulkomaalaislaissa • Ulkomaalaislain esitöissä (HE 28/2003 vp) on lähdetty siitä, että perheenjäsenen määritelmä sisältää suomalaisen perhekäsitteen mukaiset ydinperheen jäsenet. Ulkomaalaislaissa säädetty perheenjäsenten piiri ei näin ollen kaikilta osin vastaa sitä, millaiseksi eri kulttuureista kotoisin olevat ihmiset itse käsittävät perheenjäsenen määritelmän. • Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukainen perhe-elämän suoja on tarkoitettu suojaamaan nimenomaan ulkomaalaislain 37 §:n mukaista ydinperhettä. • Perheenjäsenen käsite on myös laajempi silloin, kun kyse on EU-kansalaisen tai häneen rinnastettavan perheenjäsenestä.

13. Ydinperheenjäsen ulkomaalaislaissa • Ulkomaalaislain 37 §:n mukaisia perheenjäseniä ovat: • Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja on Suomessa asuva henkilö tai tämän aviopuoliso • rekisteröity parisuhdekumppani • avopuoliso (kahden vuoden yhdessä asumisvaatimus, ellei yhteisessä huollossa olevaa lasta tai muuta painavaa syytä) • Suomessa asuvan alaikäisen lapsen huoltaja • Huomaa ero unionin kansalaisen perheenjäsenen määritelmään vrt. ulkomaalaislain 154 § (alle 21-vuotiaat lapset, huollettavat vanhemmat)

14. Muu omainen • Poikkeuksellisesti myös ydinperheen ulkopuolisilla omaisilla on mahdollisuus saada oleskelulupa Suomeen perhesiteen perusteella. Ulkomaalaislaissa tällaisesta lähiomaisesta / sukulaisesta käytetään termiä muu omainen. • Kuitenkin vain Suomen kansalaisella tai oleskelulupansa pakolaisuuden, suojelun tarpeen tai tilapäisen suojelun perusteella saaneella ulkomaalaisella on mahdollista ulkomaalaislain mukaan saada oleskelulupa muulle omaiselleen. • Ulkomaalaisella, joka on saanut oleskelulupansa Suomessa jollain muulla perusteella, ei ole lain mukaista mahdollisuutta saada muuta omaista perhesiteen perusteella luokseen Suomeen.

15. Opiskelijan oleskelulupa • Opiskelijan oleskeluluvan myöntämisedellytykset (46 §) • hyväksytty opiskelijaksi suomalaiseen oppilaitokseen • opinnot johtavat tutkintoon tai ammattiin • muihin opintoihin perustellusta syystä • ulkomaalaisella on luotettavan ja vakavaraisen yhtiön tai laitoksen myöntämä vakuutus, joka kattaa sairaanhoidon kustannukset (100 000 euroa). Jos opintojen arvioitu kesto on vähintään kaksi vuotta, riittävää on, että vakuutus kattaa lääkekustannukset (30 000 euroa).

16. Statuksen selvittäminen • Oleskeluluvan haltijan passista tai muusta matkustusasiakirjasta voi tarkistaa, onko henkilöllä oleskelulupa Suomeen • Maahanmuuttovirastolta kirjallisella pyynnöllä (mikä tieto tarvitaan, kenestä ja käyttötarkoitus) • Soittoja ei toivota oikeusturvasyistä • Turvapaikanhakijoista tietoja antaa vastaanottokeskuksen terveydenhoitaja

17. Oleskelulupahakemukset 1.1. – 31.8.2010

18. Oleskelulupahakemukset – Top 10 / 2010 -elokuu • Kaikkien eri perusteilla vireille tulleiden oleskelulupahakemusten 10 suurinta hakijakansalaisuutta vuonna 2010 ovat olleet: • Venäjä 2 797 • Somalia 2 679 • Intia 1 225 • Kiina 986 • Ukraina 548 • Turkki 531 • Yhdysvallat 449 • Vietnam 398 • Kroatia 358 • Nigeria 345