Ongelmien synty ja kustannusten luonne Projektipäällikkö Jukka Ohtonen

1. Ongelmien synty ja kustannusten luonne Projektipäällikkö Jukka Ohtonen Sosiaalikehitys Oy / Opit käyttöön –hanke Aleksisi Kiven katu 24 C 33200 Tampere 045-86722 118 jukka.ohtonen@sosiaalikehitys.com

2. Yhteiskunnallinen ja tiedollinen kehys nuorten koulupudokkuuteen ja syrjäytymiseen Määrälliset tiedot ilmiöiden laajuuden tunnistaminen Opiskelu Työssäkäynti Koulunkäynti Perheenjäsenet Normatiiviset reunaehdot lait, säädökset Nuoren oma elämismaailma Lebenswelt Vallitsevat toimintakäytännöt Sukulaiset Harrastaminen Ystävät Henkilökohtaiset kokemukset Sisällölliset tiedot ilmiöiden luonteen tunnistaminen

3. Syrjäytymisen määrittelyjä 1. • Syrjäytymisen yksiselitteinen määrittely puuttuu. • Syrjäytyminen määritellään: • yksilöä yhteiskuntaan yhdistävien siteiden heikkoudeksi Raunio K. (2006): Syrjäytyminen – Sosiaalityötä kiinnostavia näkökohtia. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki • kasautuneeksi huono-osaisuudeksi, jossa yhdistyvät pitkäaikainen tai toistuva työttömyys, toimeentuloon ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat sekä syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta Hallinnonalojen välisen syrjäytymistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2003:20. Helsinki. • historialliseksi prosessiksi, jossa toisiaan seuraavat vaiheet muodostavat noidankehänSiljander P, Ulvinen V-M. (toim.) (1996): Syrjäytymisestä selviytymiseen. Vaikeuksien kautta elämänhallintaan. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 66/1996.

4. Syrjäytymisen määrittelyjä 2. Aikaisempaa syrjäytymiskeskustelua ja Valtiontalouden tarkastusviraston huomioita 2007 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Toiminnantarkastuskertomus 146/2007. Edita. Helsinki - jos nuori ajautuu sosiaalisesti huono-osaiselle elämän uralle ja syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta, tästä aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen kuin kyseinen henkilö täyttää 60 vuotta (s. 7). - ”Tarkastuksen perusteella nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden pirstaleinen kokonaisuus on osittain seurausta nykyisen lainsäädännön ja muiden toimintaa ohjaavien säädösten ongelmista.” - Nykyinen lainsäädäntö ei tue parhaalla mahdollisella tavalla toimivaa hallinnonalojen välistä ja moniammatillista yhteistyötä.” … ”Paikallisella tasolla ja käytännön moniammatillisessa yhteistyössä ongelmat liittyvät erityisesti salassapitosäädösten tulkintaan.”… ”Tarkastuksessa havaittiin, että syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden kokonaisvaikuttavuuden arviointi on käytännössä mahdotonta.” (s. 8).

5. Opit käyttöön -hanke Kuntien monialaisen yhteistyön opaskirja ja verkkojulkaisu sekä ajankohtaisseminaarit - yhteistyö Oulun kaupungin nuorisotoimen kanssa (koordinaatti.fi) MONIALAISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINENKirsti Mäenpää / Ulla Rasimus: Hämeenlinna ja Kangasala MUIDEN MAIDEN KOKEMUKSET MONIALISESTA YHTEISTYÖSTÄJani Ursin: kirjallinen työskentelyTapio Kuure: aineistojen keruumatkat: Ruotsi ja Norja KOULUPUDOKKUUDEN JA SYRJÄYTYMISEN KUSTANNUSLASKENTATuomas Leinonen: SATAEDU ja Kokemäen kaupunkiJukka Ohtonen: kustannuskäsitteet , koulutuksellinen syrjäytyminen NUORTEN KUULEMINEN JA ASUINKUNTAIDENTITEETIN VAHVISTAMINENJukka Ohtonen: yhteistyössä Kangasalan kunta, kaavoitus, koulutoimiTapio Kuure: verkostokysely (FontainPark Oy), Kangasalayhteistyö TIETOJÄRJESTELMÄT TUKEMAAN MONIAISTA YHTEISTYÖTÄ (TULOSSA) HYVÄT KÄYTÄNNÖT TUKEMAAN MONIALAISTA YHTEISTYÖTÄ (TULOSSA)

6. Hyvinvointivaltio ja kansalaisyhteiskunta nuorten asemaa ohjaava yhteiskunnallinen muutos

7. Pienituloisuusaste vuonna 2009 ja muutos (%) Euroopan maissa vuosina 2005–2009 12. Tilastokeskus: Tulonjaon muutokset Euroopassa vuosina 2005–2009

8. Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa Suhteellinen köyhyys on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1990 jälkeen Pienituloisia (alle 60% mediaanitulosta) oli 13% väestöstä vuonna 2010

9. Työpaikkojen määrän muutos koulutuksen mukaan 1990-2010 Työllisyysaste

10. Työttömät 17-29 –vuotiaat 2000-2010

11. Kotitalouksien tulot koulutuksen mukaan vuosina 1990-2009

12. Työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen suhde sekä devalvaatiot 1961-2010

13. Muuttoliike 1946-2010 ja kuinka Suomesta tuli nettoluovuttajasta vastaanottajamaa Koko sodan jälkeisenä aikana (1945-2009) Suomesta on muuttanut ulkomaille 883 000 henkilöä ja ulkomailta Suomeen 728 000. Suomesta on siis vuoden 1945 jälkeen muuttanut 155 000 henkilöä enemmän ulkomaille, kuin ulkomailta on muuttanut Suomeen.

14. Suomessa asuvien ikäjakauma äidinkielen mukaan vuonna 2010

15. Suomessa asuvien ikäjakauma äidinkielen mukaan vuonna 2010

16. 29-vuotiaiden kohortin koulutus- ja työtietoja äidinkielen mukaan vuonna 2009

17. Vain peruskoulun suorittaneet 29-vuotiaat äidinkielen mukaan vuosina 1990-2010

18. 29-vuotiaat, vain peruskoulun suorittaneet vuonna 2010

19. 30-34 –vuotiaiden suorittamat tutkinnot koulutusasteen mukaan vuonna 2010 Koko maa Satakunta

20. Tutkinnon suorittaneiden % -osuus 30-24-vuotiaista maakunnittain vuonna 2010

21. Tutkinnon suorittaneet 30-24-vuotiaista koulutusasteittain ja maakunnittain vuonna 2010

22. Tutkinnon suorittaneet 25-29-vuotiaista koulutusasteittain ja maakunnittain vuonna 2010

23. 29-vuotiaiden kohortin koulutus- ja työtietoja v. 2009 *Satakunnassa on tällä hetkellä arviolta 4 500 nuorta (16-29v), jotka eivät hanki perusasteen jälkeistä koulutusta. Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan koko koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi. Ks. Häggmanin seminaarissa esittämä taulukko.

24. Koulutuksen keskeyttäneet 2009/-10 Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan koko koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi. Ks. Häggmanin seminaarissa esittämä taulukko. Lukujen lähde: Tilastokeskus

25. Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet lukuvuonna 2009-2010, kaikki koulutusalat Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan koko koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi. Ks. Häggmanin seminaarissa esittämä taulukko.

26. Koulutuksen kokonaan keskeyttäneet 2009/10 ammatillinen koulutus maakunnittain

27. Syrjäytymisprosessi ja yhteiskunnan toimet 7 500 /v suorittaa vain peruskoulun (n. 12% ikäluokasta) 60 000 on koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella 60 000 17-29 –vuotiasta on työttömänä 50 000 on syrjäytynyt ja näistä 32 000 ei näy tilastoissa ja neljännes on maahanmuuttajataustaisia 40 000 perusaste & työmarkkinoiden /koulutuksen ulkopuolella 40 000 15-29v käyttää psyyken- tai unilääkkeitä 13 000 16-29v on eläkkeellä, joista 10 000:lla psyyken ongelmia 3 400 on ollut yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä 200 15-29v tekee itsemurhan 100 vankilassa …

28. Erityisopetukseen siirretyt peruskoulun oppilaat vuonna 2010

29. Sataedussa opintonsa keskeyttäneiden elämäntilanne tänään

30. Kustannusten kohdentuminen

31. 18-75 -vuotiaat pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2009 sekä 40-74 -vuotiaiden vertailu suhteessa syntymäkohortin kokoon

32. Terveyspalvelujen käyttö • Suomenkin osalta tiedetään, että alempiin sosiaaliryhmiin lukeutuvat ja vähemmän koulutetut ihmiset sairastavat eniten. • Tästä huolimatta ylempiin sosiaali- ja tuloluokkiin kuuluvat ja pitkälle koulutetut käyvät muita enemmän: • terveystarkastuksissa, • seulontatutkimuksissa, • hammashoidossa, • fysikaalisessa hoidossa ja • käyttävät lääkäripalveluja tarpeeseen suhteutettuna enemmän kuin heikommassa sosiaalisessa asemassa ja vähäisemmällä koulutuksella olevat kansalaiset. Häkkinen U, Alha P, toim. (2006): Terveyspalvelujen käyttö ja sen väestöryhmittäiset erot. Terveys 2000 -tutkimus.. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B10 / 2006. Helsinki.

33. Terveyspalvelujen saatavuus Perusterveydenhuollon saatavuudessa ilmenee selkeät tuloryhmittäiset erot. 21 OECD -maan vertailussa Suomi sijoittuu heikoimmin perusterveydenhuollon lääkärissäkäyntien ja toiseksi heikoimmin erikoissairaanhoidon lääkärissäkäyntien tasa-arvon suhteen. OECD esitti vuonna 2005 Suomelle 20 suositusta, joista ensimmäinen on juuri väestön yhdenvertaisuuden parantaminen lääkäriin pääsyssä. http://www.oecd.org/dataoecd/40/57/35817834.pdf Ks. myös Valtonen H. (2006): OECD, rakenteet ja politiikka. Sairaala-lehti 3/2006.

34. Pätkätyöt ja terveys ”Tutkimus osoitti, että terveysongelmaisten pätkätyöläisten on vaikea vakiinnuttaa työuraansa. Kun pätkätyösuhteita jatketaan, suositaan terveitä. Toisaalta havaittiin, että pätkätyönkin menettäminen huonontaa henkistä hyvinvointia ja yleistä terveydentilaa.” Tilapäisenä kunnan töissä II -tutkimus Virtanen P. (ym.). Työsuojelurahasto. 2005. http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-tutkitaan/hanke?h=101295

35. Vain peruskoulun suorittaneet 25-vuotiaat äidinkielen mukaan vuosina 1990-2010

36. Tutkinnon suorittaneet (%) 15-29-vuotiaista maakunnittain vuonna 2010

37. Tutkinnon suorittaneet (%) 15-29-vuotiaista koulutusasteittain ja maakunnittain vuonna 2010