Säädöstekstien intertekstuaalisuus

1. Säädöstekstien intertekstuaalisuus Hanna Hämäläinen 29.2.2012

2. Tutkittavana säädöstekstien intertekstuaalisuus • Intertekstuaalisuus on yleinen genrepiirre säädöksissä • Säädökset intertekstuaalisena verkostona • Säädökset viittaavat muihin teksteihin ja rakentuvat niistä • Säädökset = tekstuaalisella tasolla kompleksinen genre • Tutkimuksen tavoitteena on kuvata intertekstuaalisuutta säädöksissä • Miten säädökset ovat intertekstuaalisia? Millaisia erilaisia intertekstuaalisuuden lajeja ja ilmaisukeinoja säädöksissä on? Millä tavalla toiset tekstit ovat läsnä säädöstekstissä?

3. Tutkimuksen aineisto • Säädösaineisto koostuu yhdeksästä laista, jotka käsittelevät hyvin erilaisia aiheita ja asioita: • Hallintolaki • Jätelaki • Nuorisolaki • Passilaki • Ympäristönsuojelulaki • Kielilaki • Kansalaisuuslaki • Lastensuojelulaki • Tasa-arvolaki • Tarkoituksena on mahdollisesti myös vertailla intertekstuaalisuutta eri säädösten kesken

4. Teoreettinen viitekehys • Tutkimus sijoittuu tekstintutkimuksen kentälle. Tavoitteena on kuvata säädöstekstien genreä lingvistisen analyysin avulla • Intertekstuaalisuus= tekstienvälisyys, tekstien viittaukset muihin teksteihin • Intertextuality is a perspective on texts which emphasises that meaning is not only a feature of texts as autonymous units, but it is created in the relations texts have with other texts (Anna Solin 2001, 9). • Avoin intertekstuaalisuus – perustava intertekstuaalisuus eli interdiskursiivisuus (Norman Fairclough) • Näkemys intertekstuaalisuudesta paitsi suhteina yksittäisiin teksteihin myös kokonaisiin tekstilajeihin ja diskursseihin eli puhetapoihin

5. Esimerkki avoimesta intertekstuaalisuudesta Intertekstuaalisuus selvinä viittauksina konkreettisiin ja spesifeihin teksteihin: Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on lisäksi noudatettava jätelain (646/2011) 2 luvussa säädettyjä yleisiä velvollisuuksia ja periaatteita. (Ympäristönsuojelulaki 5 §)

6. Esimerkki interdiskursiivisuudesta Intertekstuaalisuus suhteina tekstilajeihin, diskursseihin, merkityksellistämisen tapoihin. Tämän lain tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. (Jätelaki 1 §)

7. Intertekstuaalisuus eri tasoina ja luokkina Tarkemmat säännökset Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin viranomaisten tehtävistä hakemuksen, ilmoituksen ja kansalaisuusaseman määrittämistä koskevan asian vireillepanossa ja käsittelyssä, käsittelymaksun suorittamisesta pantaessa asia vireille kunniakonsulaatissa sekä viranomaisten keskinäisen yhteistyön järjestämisestä toimien tarkoituksenmukaiseksi yhteensovittamiseksi ja tiedonvälityksestä huolehtimiseksi Suomen kansalaisuutta koskevissa asioissa. (Kansalaisuuslaki 51 §)

8. Perustava intertekstuaalisuus eli interdiskursiivisuus • Tekstien yhteydet muihin tekstilajeihin, diskursseihin, tyyleihin • Interdiskursiivisuuden analyysissa tarkoituksena on kuvata, minkälaisista aineksista säädösgenre koostuu • Lain diskurssi realisoituu säädöstekstin pintatasolla tyypillisinä genrepiirteinä, kuten oikeuden alan terminologiana, sananvalintoina, säädöksissä vakiintuneina kielellisinä rakenteina ja keinoina • Mitä muita aineksia säädöksissä on?

9. Interdiskursiivisuus • Tutkimuksen hypoteesina on, että säädöksissä aktualisoituu hyvin erilaisia vaikutelmia toisista teksteistä tai diskursseista (puheen ja merkityksellistämisen tavoista) • Tämä voi konkretisoitua esim. käsitteiden ja sananvalintojen kautta, joita ei ole selitetty itse säädöksen tekstissä (kestävä kehitys, laatu ja tuloksellisuus) • Esimerkki laadun diskurssista hallintolaista Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta (Hallintolaki 1§) Mitkä merkitykset nousevat keskeisiksi?

10. Tutkimuksen hyöty • Tekstintutkimuksen näkökulma säädösteksteihin: tutkimus tuottaa tietoa säädöksistä tekstilajina • Tutkimus tuottaa tietoa intertekstuaalisuuden suhteesta ymmärrettävyyteen • Avoimet viittaukset ohjaavat muiden tekstien pariin ja voivat tehdä säädöksistä vaikeaselkoisia sekä syntaktisella että tekstuaalisella tasolla • Interdiskursiivisuuteen liittyy myös kysymyksiä ymmärrettävyydestä: ovatko eri lait ymmärrettäviä vain tiettyen diskurssien asiantuntijoille? (vaikkapa teknisen diskurssin, lastensuojelun diskurssin) Toisaalta on tunnettava myös lain diskurssi, lainsäädännön kielenkäyttötapa, eli oltava ikään kuin eräänlainen moniasiantuntija.

11. Kiitos mielenkiinnosta! • Kysymyksiä tai kommentteja?