Luonnehyveet, tilannekohtaiset preferenssit, kulttuurierot

1. Luonnehyveet, tilannekohtaiset preferenssit, kulttuurierot -Gintis.73-82 -Henrich et al 2001 -(Gneezy 2005)

2. Luonnehyveet • Eettisesti toivottavia käytöksen säännönmukaisuuksia, joita arvostetaan itseisarvoisesti • rehellisyys, lojaalisuus, lupauksen pitäminen, reiluus • helpottavat yhteistyötä • lisäävät sosiaalista tehokkuutta • läheisyys tai empatia juuri ko. ihmisiä kohtaan ei välttämätöntä, halutaan olla tietynlaisia • tilanneriippuvaista ja vaikutettavissa • ei noudateta jos ei muutkaan noudata • itseselittelyt (rationalisoinnit)

3. Peliteoreettisesti voitaisiin kuvata (Gintis): *itse-asetetut rajoitteet *sisällytys hyötyfunktioon (vrt. uskonnolliset preferenssit)

4. Gneezy (2005) – reiluuden pelisääntöjä • 450 kh pelasi pareittain pelejä, joissa saattoi valehtelemalla saavuttaa hyötyä toisen kustannuksella • A:(5,6), B:(6,5) -> ”Valitsepa B” -> Valehtelun hyöty itselle 1 ja haitta toiselle 1; 36% huijasi • Kun hyöty itselle 1 ja haitta toiselle 10, 17% huijasi • Kun hyöty itselle 10 ja haitta toiselle 10, 52% huijasi • Esitestauksessa 82% uskoi toisen noudattavan neuvoa (78% noudatti) (=uskoivat kyllä valehtelun hyödyttävän)

5. Tilannekohtaiset preferenssit • Sosiaaliset preferenssit (yhteisö) • yhteistyö, vaihtotalous/ vuorovaikutus • Moraaliset preferenssit (yksilön) • persoonalliset luonnehyveet • uskomukset (vrt. vapaamatkustajat jotka rankaisevat ’kiusaajiaan’) • raamit <-> sosiaalinen hyväksyttävyys • meta-preferenssit (mitä preferenssejä esille kussakin tilanteessa) • Käytöksen johdonmukaisuus; tutkimustilanteista arkeen

6. Dana, Cain & Dawes (2006): Diktaattoripeli (10e jako) A • Jos D. antoi rahaa, R:lle kerrottiin miksi • Jos D. ei pelannut, sai 9e, R. ei kerrottu pelimahdollisuudesta • 46% positiivisen summan tarjonneista valitsi pelaamattomuuden (jopa vaikka muuten 10e) Diktaattoripeli (10e jako) B • Jos D. antoi rahaa, R ei saanut tietää mistä tuli • Kuten yllä, jos D. ei pelannut, sai 9e, R. ei kerrottu pelimahdollisuudesta • Vain 1/24 jätti pelaamatta Selitys? Eivät halunneet toimia sosiaalisesti väärin, mieluummin jopa maksoivat päästäkseen tukalasta valinnasta?

7. Altruismin synkkä puoli • Pienikin vihje ryhmien välisestä kilpailusta herättää sisäpiirilojaalisuutta ja vierasvihamielisyyttä vrt. yhteinen vihollinen • Satunnainen ja vähäpätöisyyksiin perustuva jako toimii myös • Abbink et al 2007: asevarustelupeli • Kaksinpelissä 250%->160% Nashin tasapainon määräämästä asevarustelukulutuksesta • 4 hgen ryhmissä 600%->250% optimista • ->> kilpailutilanteissa elämme yli varojen • Kun toisia pelaajia sai rankaista heikosta osallistumisesta (vrt yhteishyväpeli), 640%->1000% optimista • ->> ’altruistinen rankaisu’ ja yhteistyön lait voivat äkkiä kääntyä itseään vastaan käyden kalliiksi

8. Tarkasteluja eri kulttuuriympäristöissä • Henrich et al. 2001: In Search of Homo Economicus: Behavioral Experiments in 15 Small-Scale Societies • Perinteinen malli olettaa ihmisten ajavan järkipäätöksillä omaa etuaan • Kuitenkin havaittu reiluus, vastavuoroisuus, yhteistyön palkitseminen, jne. • Vaikutukset: • sopimusten suunnittelu • yhteisöllisten hankkeiden onnistuminen, organisaatioiden toiminta • epäkilpailukykyisten palkkaolosuhteiden vallitseminen • Havainnoitiin kolmenlaista vuorovaikutusta: ultimatum-, yhteisen hyvän- ja diktaattoripeliä • 15 (17) kulttuuria (keräily-, viljely-, paimen- ja maatalouskulttuurityyppisiä)

9. Tulokset: • käyttäytymisen vaihtelu suurempaa kuin ennen oletettu (vrt. yliopisto-opiskelijat) • talouden järjestyneisyys ja tuotannon yhtenäisyys selittävät merkittävän osan kulttuurien välisistä eroista • yksilötason muuttujat eivät merkittävä selittäjä (ikä, sukupuoli, jne) • käyttäytyminen pelitilanteissa kuten arkielämässä <-> analogiat tuttuihin tilanteisiin • tuotannon yhtenäisyys ja yhteistyön palkitsevuus näkyivät korkeana yhteistyönä pelitilanteissa • Paraguaylainen tapa jättää saalis vaivihkaa jaettavaksi • (94% tarjosi yli 40%) • Tanzanialainen jakamisen vastenmielisyys, ’siedetty varkaus’ • Papualainen tapa osoittaa valtaa lahjoilla • Kenialaiset innoissaan yhteisöllisen jakamisen pelistä • tarjous (ka) 58% • Perulaiset puolestaan eivät jaa suvun ulkopuolelle

10. Mistä siis kyse? Sosiaalistuminen tiettyihin tapoihin a) hyödyt yhteisöllisestä jakamisesta b) arjen taloustilanteet • Länsimaalaiset yliopisto-opiskelijat yleensä kuitenkin maksimoivat hyötyä • Näissä yhteisöissä taas monesti tarjottiin selvästi enemmän / ei otettu vastaan merkittäviäkään tarjouksia / lahjoitettiin runsaasti yhteisölle • Perinteisen mallin yksioikoisuuksia tarkistettava

11. Kotitehtävä • Valitse a TAI b, ei tarvitse tehdä molempia. • a) Pohdi lyhyesti Nashin tasapainon käsitettä tilanteessa, jossa henkilö joutuu toimimaan ”omien periaatteidensa vastaisesti” (tavanomaisten periaatteidensa). Mitä ihanneratkaisulle tapahtuu? Koeta sisällyttää pohdintaan käsitteet yhteisön odotukset, yksilön omat peraatteet/uskomukset, metapreferenssit. • b) Hae kurssin kotisivuilta materiaali-linkistä artikkeli Henrich et al. (2001): In Seach of Homo Economicus. Valitse jokin esille nostettu heimon käytöspiirre (esim. tapa vältellä suurien lahjojen vastaanottamista tms.) ja käsittele lyhyesti mitkä yhteisön odotukset,yksilön omat peraatteet/uskomukset ja metapreferenssit mahdollisesti toimisivat tilanteessa.