YHTEISSUUNNITTELUAIKA

1. YHTEISSUUNNITTELUAIKA • OVTES: Osallistuttava kolmen tunnin ajan viikossa opetuksen yhteissuunnitteluun, aine- ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen • Opettajakunnan kokoukset (työyhteisökokoukset) • Toimikuntien, työryhmien ja tiimien kokoukset • Voi olla myös itsenäistä työskentelyä • Työjärjestykseen tilaa tälle toiminnalle • Tavanomaista oppituntien suunnittelua ja jälkityötä ei lueta tähän; ei välituntiaikaa • Huoltajat, koulun kasvatustyö, yhteissuunnittelu: tapahtumat, juhlat, retket; yhteistyö muiden tahojen (koulut, päiväkodit) kanssa; oppilashuollollinen yhteistyö (psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja ym.) • Painopisteet lukuvuosisuunnitelmaan

2. Opetusneuvos Mia Sarpolahti

3. Yt-ajan käyttöesimerkkejä Joensuun normaalikoulussa • Opettajankunnan kokoukset n. kerran kuukaudessa • Kokouskäytänteistä • Työryhmät ja toimikunnat • Esimerkkejä: • Tyhy • Jopo-tiimi • Hankintatiimi • Kirjasto • Kansainvälisyys • Keke • KiVa-koulu • Kriisiryhmä • Ohjattu harjoittelu (2 ryhmää) • Oppilas- ja opiskelijahuolto • Osallistuva oppilas (oppilaskunnat, tukiopilaat, tutorit) • Perusasteen ops-ydinryhmä • Kolmiporrastuki • Strategia ja laatu • SciFest • Tasa-arvo • Tiedottaminen ja julkikuva

4. Tutkimus, kokeilu ja kehittäminen • Täydennyskoulutus • iPad-pilottiryhmä • TVT:n pedagoginen ja strateginen kehittäminen • JUHLAT JA TAPAHTUMAT • itsenäisyys-, joulu…jne • AD HOC –RYHMÄT, lisätyöpykälä

5. Tiedonalakohtaiset ryhmät Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Taide ja käsityö Terveys ja toimintakyky Yksilö, yritys ja yhteiskunta Ympäristö, luonnontieto ja teknologia Lisätyöpykälä: pj:n korvaukset

6. HALLINTO Yhdeksän eri ryhmää; osasta erillispalkkio, mm. johtokuntatyö

7. Uusia haAsteita:Kodin ja koulun välinen yhteistyö • Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. • Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. • Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.   (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, perusopetuslaki, tuntijakoasetus, opetussuunnitelman perusteet)

8. Uusia keinoja koulujen työrauhan edistämiseen; YT-AJALLLE UUTTA KÄYTTÖÄ? • Perusopetusta kehitetään kaikkien lasten oppivelvollisuuskouluna: • lähtökohtina ovat lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen kasvu- ja opiskeluympäristöön, • oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan, • oppivelvollisten oikeutta osallistua tarvittaessa sairaalaopetukseen parannetaan sekä turvataan huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen.

9. Uusia keinoja koulujen työrauhan edistämiseen… • Kasvatuskeskustelusta uusi ja ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen • yksilöidään toimenpiteeseen johtanut käyttäytyminen, selvitetään käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot käyttäytymisen parantamiseksi • kirjataan ja ilmoitetaan oppilaan huoltajalle • tavoitteena varhainen puuttuminen häiriökäyttäytymiseen sekä kasvatuksellisten keinojen käyttäminen oppilaan käyttäytymisen parantamiseksi • Jälki-istunnon toteuttamistavasta säädetään tarkemmin • kirjallisten ja suullisten tehtävien ja harjoitusten teettäminen mahdolliseksi • tehtävien ja/tai harjoitusten tulee olla tekoon tai aiheeseen liittyviä, oikeasuhtaisia sekä kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia • tulee järjestää siten, että oppilaan oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen toteutuu, enimmäispituus edelleen 2 tuntia

10. Uusia keinoja koulujen työrauhan edistämiseen… • Perusopetuslakiin viittaus vahingonkorvauslakiin yhdenvertaisen laintulkinnan varmistamiseksi. • Vahingonkorvausvastuu koskee kaiken ikäisiä oppilaita. Korvaamisesta voidaan tapauskohtaisesti sopia • Oppilas voidaan velvoittaa kasvatuksellisessa tarkoituksessa siistimään aiheuttamansa sotku. Tehtävä tulee suorittaa valvotusti eikä se saa muodostua ikään ja kehitystasoon nähden vaaralliseksi tai raskaaksi • Opetuksen järjestäjän velvollisuutta oppilaan koulumatkalla tapahtuneen häirinnän ja väkivallan selvittämiseksi ja kasvatuksellisiin, kurinpidollisiin ja oppilashuollollisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi täsmennetään

11. Uusia keinoja koulujen työrauhan edistämiseen… • Opettajalle ja rehtorille toimivalta aineen tai esineen haltuun ottamiseen: • Esineet, joilla häiritään opetusta sekä laissa (esim. alkoholi-, järjestyslaki) kielletyt tai muutoin vaaralliset esineet tai aineet, joiden kouluun tuomiseen ei ole hyväksyttävää syytä. Tarkemmat ohjeet koulujen järjestyssäännöissä • Opettajalle ja rehtorille toimivalta tarkastaa oppilaan tavarat ja päällisin puolin vaatetus em. esineiden ja/tai aineiden haltuun ottamiseksi. Tarkastaminen edellyttää perusteltua ja todennäköistä syytä. • Palauttaminen oppilaalle, huoltajalle tai poliisiviranomaiselle esineestä tai aineesta riippuen • Tarvittaessa voidaan käyttää välttämättömiä ja puolustettavia voimakeinoja. • Noudatettava hienotunteisuutta ja kunnioitettava henkilökohtaista koskemattomuutta ja yksityisyyttä

12. Uusia keinoja koulujen työrauhan edistämiseen… • Oppilaan ja opiskelijan osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan • Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta mm. järjestämällä mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun tai oppilaitoksen järjestyssäännön valmisteluun • Jokaisessa koulussa ja oppilaitoksissa tulee olla oppilaskunta • Toiminta tulee suunnitella sekä juurruttaa osaksi koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria • Oikeutta osallistua tarvittaessa sairaalaopetukseen vahvistetaan • Säädetään selkeämmin erikoissairaanhoidon avopotilaiden pääsystä sairaalaopetukseen huomioiden oppilaan terveydelliset, hoidolliset ja kuntoutukselliset syyt erityisesti tilanteissa, joissa oppilaan oman koulun tukitoimenpiteet eivät ole riittäviä • Oppilaan omalla koululla ja sairaalakoululla velvollisuus yhteistyöhön siirryttäessä sairaalaopetukseen ja sieltä pois

13. Opiskelijahuoltolain valmistelu • Voimaan 2014 alusta • HE lausunnolle 30.11.2012 – lausunnot 21.1.2013 mennessä • HE tarkoitus antaa alkuvuodesta 2013 • Laki voimaan 2014 alusta

14. Keskeisiä linjauksia • Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa ja henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä ja salassapitoa koskevat säännökset. • Painopistettä siirretään nykyistä enemmän yhteisölliseen työhön nykyisestä yksilökeskeisestä työstä. • Painopistettä siirretään ennaltaehkäisevään työhön nykyisestä korjaavasta työstä. • Psykologi- ja kuraattoripalvelut laajennetaan toiselle asteelle.

15. Opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma • Koulutuksen järjestäjän on laadittava kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma • Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa osana lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa • Suunnitelma otettava huomioon laadittaessa kunnan talousarviota • Suunnitelmaan kirjataan mm oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteet, arvio kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista palveluista sekä tiedot hyvinvointisuunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta

16. Oikeus saada psykologi- ja kuraattoripalveluja • Oppilaalla ja opiskelijalla oikeus keskustella psykologin tai kuraattorin kanssa seitsemäntenä päivänä pyynnöstä. Kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana arkipäivänä • Mahdollisuus keskusteluun järjestettävä myös muun henkilön aloitteen perusteella, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta • Tehdyn arvion perusteella oppilaalla ja opiskelijalla oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus

17. Yhteydenotto psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi • Oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijän on viipymättä otettava yhdessä opiskelijan kanssa yhteyttä psykologiin, sosiaalityöntekijään tai kuraattoriin, jos hän arvioi opiskelijan olevan palvelujen tarpeessa • Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä opiskelijan kanssa, on opiskelijalle annettava tieto yhteydenotosta sekä mahdollisuus keskustella yhteydenoton syistä • Myös esim. koululääkäri tai nuorisotyöntekijä voi ottaa yhteyttä psykologiin, sosiaalityöntekijään tai kuraattoriin • Huoltajalle on annettava tieto yhteydenotosta