Katseenseuranta

1. Katseenseuranta Merja Lehtinen 18.3.2004

2. Sisältö • Historiaa lyhyesti • Mitä katseenseurannassa tutkitaan • Katseenseuranta menetelmänä • Menetelmän kuvaus • Esimerkki – Poynter Study • Vahvuuksia ja heikkouksia

3. Historiaa • Javal, 1878 - Seurasi koehenkilöiden silmänliikkeitä • Judd, McAllister ja Steel, 1905 - Kuvasivat hiukkasen liikkeitä silmässä • Tinker ja kumppanit, 1930-luvulla - Kuvasivat koehenkilöiden silmää lukiessa • Fitts ja kumppanit, 1950-luvulla - Lentäjien katsepolkuja lento tilanteessa - Tavoitteena parantaa käytettävyyttä

4. Silmänliikkeet (1) • Valo sarveiskalvon ja pupillin läpi silmään • Mykiö tarkentaa kohteen verkkokalvolle • Valolle herkkiä soluja fovealla (tarkan näön alue) • Jotta kohde havaitaan tarkasti, tarvitaan: - Fiksaatioita, jolloin näkö informaatio kerätään - Sakkadeja, nykäyksittäin tapahtuvat silmänliikkeitä siirtämään silmänliike seuraavaan mielekkääseen kohteeseen • Katsepolut ovat fiksaatioiden ja sakkadien ”summa” ajallisesti ja avaruudellisesti

5. Silmänliikkeet (2)

6. Katseenseuranta menetelmänä • Katseenseurannalla saadaan määrällistä dataa, joskin tuloksia voidaan tutkia myös laadullisesti • Katseenseuranta antaa tietoa tiedostamattomista kognitiivisista prosesseista • Voidaan käyttää ainoana tekniikkana, tai muiden tekniikoiden rinnalla - Ääneen ajattelu - Haastattelut - Kyselylomakkeet

7. Katseenseuranta menetelmänä käytettävyystutkimuksessa • Saadaan tietoa käyttäjän visuaalisen haun tehokkuudesta ja tarkkaavaisuuden kiinnittymisestä (Aaltonen, 1998) • Tietoa siitä huomaako käyttäjä tietyn kohdan • Tietoa järjestyksestä jolla käyttäjä on hakenut ja prosessoinut käyttöliittymässä olevaa tietoa (Simola, 2004) • Optimaalinen tulos hakutehtävässä: katseen suora linja (vähän sakkadeja) ja lyhyt kiinnittyminen kohteeseen (Goldberg ja Kotval, 1999)

8. Menetelmän kuvaus (1) • Etäoptiikkaan perustuva (floor-mounted) ASL 4250R+ laite • Päähän kiinnitettävä (head-mounted) EyeLink II laite Kuvat: Tampereen Yliopiston Gaze-Based Interaction Group

9. Menetelmän kuvaus (2) • Koehenkilöiden valinta - Käyttäjän kyvyt ja näkökyky otettava huomioon • Kalibrointi - Suoritettava ennen testausta - Suoritettava usein myös testauksen aikana • Datan analysointi - Usein aikaa vievää - Kaupallisia ohjelmistoja analysoimiseen on tarjolla

10. Katseenseuranta käytettävyystutkimuksessa - esimerkki • Poynter Study (Stanford University) • 67 käyttäjää luki sanomalehteä ilman ohjeistusta • Taulukossa aika (% kokonaisajasta) jonka käyttäjät katsoivat kohteeseen Lähde: Stanford-Poynter Project

11. Löydökset • Käyttäjän kolmesta ensimmäisestä fiksaatiosta sanomalehden etusivulla: 78% tekstissä, 22% grafiikassa - 1) Otsikot, 2) Lyhyet uutiset, 3) Kuvatekstit • Käyttäjät lukivat kolme kertaa mielummin lyhyitä artikkeleita ja pitkistä artikkeleista vain 75% tekstistä • Mutta! Kuvat latautuvat hitaammin kuin tekstit

12. Fiksaatioiden järjestys sanomalehden etusivulla Lähde: Stanford-Poynter Project

13. Vahvuuksia • Saadaan määrällistä dataa, mutta tuloksia voidaan analysoida myös laadullisesti • Tietoa käyttäjän tiedostamattomista silmänliikkeistä ja kognitiivisista prosesseista • Datan kerääminen nopeaa

14. Heikkouksia • Ei anna vastausta miksi käyttäjä toimii tavallaan - Koehenkilöiden huomion kiinnittyminen käyttöliittymällä ei kerro siitä onko hän ymmärtänyt tai muistaako hän kohteen • Koehenkilöiden valintakriteerit ja otoksen kattavuus • Käyttäjän eleet rajattuja, koska laitteet kömpelöitä • Vaatii katseenseurantalaitteet & (yleensä) laboratorion • Datan analysoiminen voi olla aikaa vievää = kallista

15. KIITOS!