Tietämättömyyden verho ( veil of ignorance ) Alkutila ( original position)

1. Tietämättömyyden verho (veil of ignorance) Alkutila (original position) • kuviteltu hypoteettinen tilanne, luo puitteet rationaaliselle (TJ) / riittävän järkevälle (PL) ja puolueettomalle valinnalle • tietämättömyys - omasta taustasta ja (nykyisestä, tulevasta) paikasta yhteiskunnassa (ikä, sukupuoli, ihonväri, rikas vai köyhä, terve vai sairas ym.) - omista asenteista, uskomuksista ja arvostuksista (?) • alkutilan ehdot johtavat puolueettomalle valinnalle

2. Rawlsin ihmiskäsitys (moralidentity) ja om-teoriaa • olettamuksia ihmisistä, mm: - rationaalinen, reflektiivinen olento, eli pystyy tekemään harkittuja päätöksiä - ihmiset valitsevat yleensä oman edun mukaisesti ja ottamatta suuria riskejä - ei samaa kuin egoismi (≈ oman edun tavoittelua huomioimatta muita) • Rawlsin ihmiskäsitys on ei-metafyysinen, historia-riippuvainen ja kulttuurisesti partikulaarinen - usko vapauteen ja tasa-arvoon - kokemuksia liberaalista, pluralistisesta ja demokraattisesta yhteiskunnasta • kykenemme toimimaan samanaikaisesti kahdella tasolla: yksityinen ja julkinen yksityinen moninaisuus (pluralismi) • yksilöllisiä perustavanlaatuisia elämänkatsomuksia (comprehensiveethicalworld-view) • rajoitus: järjellinen pluralismi (reasonablepluralism) julkinen sopu perusperiaatteista • tähdätään sopuun yhteistyön periaatteista • periaatteet pitää sopia yhteen kaikkien elämänkatsomusten kanssa

3. Reflektiivinen tasapaino (reflectiveequilibrium) • teorian sisällöllisten periaatteiden valitseminen edellyttää reflektiivisen tasapainon saavuttamista ≈ järjen päättelyt prosessina ja julkisena kommunikaationa • harkittu ehdotus + ei enää nähdä tarpeita muutokseen => reflektiivinentasapaino ja limittäinen yksimielisyys - yksityinen ja/tai sosiaalinen ja/tai julkinen prosessi? ”The idea is to use the original position to modelbothfreedom an equality and restrictions on reason in such a waythatitbecomesperfectlyevidentwhichagreementwouldbe made by the parties as citizens’ representatives” (PoliticalLiberalism, s. 26) ”… a politicalconception of justice, to beacceptable, mustaccordwithourconsideredconvictions … on duereflection, or in what I havecalledelsewhere ’reflectiveequilibrium’” (s. 8) ”… howwell the view as a wholearticulatesourmorefirmconsideredconvictions … afterdueexamination, oncealladjustments and revisionsthatseemcompellinghavebeen made. A conception of justicethatmeetsthiscriterion … is the mostreasonable for us”. (s. 28).

4. Limittäinen yksimielisyys (overlappingconsensus) - julkisista perusperiaatteista - edellyttää järjenmukaista pluralismia (reasonablepluralism) A: konservatiivi B: radikaali demokraatti C: syvästi uskonnollinen D: radikaali poliittinen anarkisti tai fundamentalisti sopu julkisista om-periaatteista

5. Poliittinen, ei metafyysinen • teoria pätee ainoastaan tietyissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa - suljettu yhteisö - hyvin järjestetty demokraattinen yhteiskunta (well-ordereddemocraticsociety) = ”political, notmetaphysical” – osa 1 • teoria edellyttää yhtenäisen kannan, mutta ainoastaan koskien julkisia ja kaikkia sitovia oikeudenmukaisuusperiaatteita - eli ainoastaan poliittisuuden aluetta = ”political, notmetaphysical” – osa 2 - kaikki suostuu noudattaa samat julkiset periaatteet - edellyttää yksityisen ja julkisen erottelu - edellyttää jaetun julkisen kulttuurin (”sharedpoint of view”) eli että kansalaisilla on motivaatiota totella julkisia moraalisia periaatteita ja yhteiskunnallisia instituutioita - voi sulkea joitakin kantoja ulkopuolelle • (kriitikot, esim. Chantal Mouffe), ”political, notmetaphysical” – osa 3 - tuottaa rajoituksia politiikalle: om-teoria rajoittaa poliittisen päätöksenteon ulottuvuuksia => ainoastaan liberaali-tyylistä politiikkaa?

6. Rawls: poliittisen filosofian neljä roolia (Justice as Fairness, A Restatement) 1. keskittyy syvästi kyseenalaistettuihin asiakysymyksiin • pyrkii löytää taustalla piilevää yhteisymmärrystä (underlyingagreement) • yhteistoiminnan perusteet (social cooperation) tarkastelee yhteiskunnan perustavanlaatuiset päämäärät ja mahdollisen suuntauksen sovinnon tehtävä (reconciliation) • osoittaa millä perustein ja milloin sosiaaliset instituutiot ovat rationaalisia • tehdä meille mahdolliseksi hyväksyä yhteiskunnan olemassaoloa realistisen utopistinen • minkälainen on riittävän hyvä yhteiskuntajärjestys (decentpoliticalorder)

7. Walzer tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta Michael Walzer (s. 1935), Just and UnjustWars (1977) Spheres of Justice: A Defence of Pluralism and Equality(1983) Thick and Thin: Moral Argument at Home and Abroad (1994) ArguingAboutWar(2004) Politics and Passion: Toward a MoreEgalitarian Liberalism (2004) korostaa arvojen siteitä kulttuuriin - immanentti kritiikki: kritiikin lähtökohta oman kulttuurin arvot lasketaan mm. tämän takia joskus ns. kommunitaristeihin tasa-arvolähtöisen pluralismin puolustus ylivallan kritiikkiä kriittinen teoria

8. Walzer jatkuu • oikeudenmukaisuus vaatii: - tasa-arvoisuus pitää ymmärtää moniulotteisena (complexequality) - suojana ylivaltaa (domination) vastaan • yksinkertainen tasa-arvoisuus (simpleequality): - tasa-arvoisuus ymmärretään samalla tavalla kaikilla oikeudenmukaisuuden alueilla - esim. Rawlsin distributiivisen oikeudenmukaisuuden malli • moniulotteinen tasa-arvoisuus (complexequality): - eri oikeudenmukaisuuden alueita pitää tarkastella eri periaatteilla - alueet (spheres): jäsenyys, turvallisuus, hyvinvointi, taloudellisten resurssien jako, julkisen sektorin työt (office), työn tärkeys ja vaativuus, koulutus ym. ”differentgoods to differentcompanies of men and women for differentreasons and according to differentprocedures” (Spheres of Justice)

9. Walzer jatkuu • oikeudenmukaisuuden arvioinnille keskeinen kysymys: - luoko järjestelmä joillekin ihmisille tai ryhmille ylivaltaa? • ylivalta - epätasa-arvoisuus voi olla oikeutettua kaikilla oikeudenmukaisuuden alueilla - ylivaltaa = epätasa-arvoisuuksien kasaantuminen tietyn tai tiettyjen ryhmien eduksi (luokka, sukupuoli, etnisyys ym.) - esim. sekä taloudellinen vauraus että poliittinen valta • moniulotteinen tasa-arvoisuus on tarkoitettu kriteerinä suojalle ylivaltaa vastaan