Argumenttirakenne

1. Argumenttirakenne Seppo Kittilä Helsingin yliopisto

2. Argumenttirakenne: transitiiviset lauseet

3. Lauseenjäsenet • Argumentti: usein pakollinen, verbin vaatima konstituentti (subjekti, objekti, epäsuora objekti) • Obliikvi/adjunkti: yleensä optionaalinen (tyypillisesti adverbiaalisessa funktiossa, myös epäsuora objekti on obliikvi joissain kielissä). • Kuitenkin pakollisuuden ja optionaalisuuden määrittely ei ole mitenkään yksiselitteistä.

4. Argumenttirakenne • Argumenttirakenteella tarkoitetaan kielen tapoja merkitä verbin vaatimia argumentteja. • Tyypillisesti jaottelu perustuu argumenttien merkintään transitiivisissa lauseissa (verrattuna niiden merkintään intransitiivilauseissa). Viime aikoina ditransitiivit ovat tosin tulleet enemmän mukaan tutkimukseen. • Peruslauseessa verbimorfologia on merkitsemätön (eli peruslausetta eivät edusta passiivi ja antipassiivi).

5. Termejä S: Intransitiivilauseen ainoa argumentti (poika juoksee) A: Transitiivilauseen agentti (tai agenttimaisempi osallistuja, poika rikkoi maljakon) O: Transitiivilauseenpatienttimaisempaan osallistujaan viittaava argumentti (poika rikkoi maljakon) R: Ditransitiivilauseen vastaanottaja-argumentti (Ville antoi kirjan Liisalle) T: Ditransitiivilauseen teema-argumentti (Ville antoi kirjanLiisalle)

6. Nominatiivi-akkusatiivi –kielet • S = A ≠ O (suomi, ketsua, japani, saksa, englanti, tamili jne.) • Tärkeää on se, että S ja A saavat saman kohtelun, mikä erottaa ne O:sta. Miten tämä tehdään, on kielikohtaista (erottelu voi perustua esimerkiksi sijamerkintään, verbikongruenssiin tai järjestykseen) • Huom. kieli voi olla argumenttien merkinnältään NOM-ACC, vaikka siitä puuttuisi akkusatiivisija (kuten puuttuu esim. englannista, hollannista, ruotsista, kiinasta ja jorubasta).

7. Esimerkkejä Sijamerkintä (japani) Hi ganoboru Aurinko SUBJ nousta ’Aurinko nousee’ Gakuseigategami o kaita Opiskelija SUBJ kirje OBJ kirjoitti ’Opiskelija kirjoitti kirjeen’

8. Esimerkkejä Verbikongruenssi (ketsua, Payne 1997: 136): aywa-n go-3SG ‘He goes’ aywa-a go-1SG ‘I go’ maqa-ma-n hit-1SG-3SG ‘He hit me’

9. Esimerkkejä Järjestys (joruba) Omodé Lapsi tulla ’Lapset tulivat’ Odebáomo Metsästäjä kohdata lapsi ’Metsästäjät kohtasivat lapset’ - S ja A ennen verbiä, O sen jälkeen

10. Absolutiivi-ergatiivi –kielet • S = O ≠ A • Huom. termi ABS-ERG on parempi kuin ERG-ABS, koska tällöin järjestys on molemmissa perustyypeissä merkitsemätön sija-merkitty sija! • Tärkeää tässäkin on se, että S ja O saavat saman ’kohtelun’ ja niiden merkintä eroaa jotenkin A:sta. Erottelu voidaan periaatteessa tehdä samoin konstein kuin NOM-ACC –kielissä, mutta pelkkään argumenttin järjestykseen perustuvia ABS-ERG –kieliä ei ole löytynyt tähän mennessä.

11. Esimerkkejä (sijamerkintä) Yalarnnga (Blake 1977: 8) ia (S)waka-mu I fall-PAST ‘I fell’ a-tu (A)kupi (O)wala-mu I-ERG fish kill-PAST ‘I killed a fish’ kupi-ku (A)ia (O)taca-mu fish-ERG I bite-PAST ‘A fish bit me’

12. Esimerkkejä (sijamerkintä) Yup’ik Eskimo (Payne 1997: 135) doris-aq (S)ayallruuq Doris-ABS traveled ‘Doris traveled’ tom-am (A) doris-aq (O)cingallrua Tom-ERG Doris-ABS greeted ‘Tom greeted Doris’

13. Esimerkkejä (verbikongruenssi) Yup’ikeskimo (Payne 1997:136) ayallruu-nga (S) traveled-1SG ‘I traveled’ ayallruu-q (S) traveled-3SG ‘He traveled’ cingallru-a(A)-nga(O) greeted-3SG-1SG ‘He greeted me’

14. ABS-ERG -kielet • ABS-ERG –merkintä on kielissä usein vain yksi tapa merkitä argumentteja. Tämän lisäksi monista ergatiivikielistä löytyy myös vaihtelua, eli ABS-ERG –merkintä koskee vain osaa argumenteista. • Merkintä koskee usein vain morfologista sijamerkintää, mutta syntaksi (esim. lauseiden yhdistäminen ja argumenttien poisjättö) toimii NOM-ACC –systeemin mukaan. Puhutaankin morfologisesti ja syntaktisesti ergatiivisista kielistä. • Myös elollisuushierarkiat, tempus ja aspekti vaikuttavat merkintään (mennyt aika ja perfektiivinen aspekti seuraavat aina ABS-ERG –merkintää näissä tapauksissa).

15. Kolmijakoiset systeemit • S ≠ A ≠ O • Kolmijakoisissa systeemeissä kaikki kolme perusargumenttia merkitään eri tavalla. • Kielissä ei ole tunnusmerkitöntä relaatiota, kuten subjekti. • Ovat maailman kielissä hyvin harvinaisia. Yksi syy on varmasti niiden epäekonominen luonne (ne tekevät erot liian selvästi).

16. Esimerkki Nez Perce (Rude 1988: 547f) háama hipáayna man 3.NOM.came ‘The man came’ háana-nm pée-’wiye wewúkiye-ne man-ERG 3ERG-shot elk-DO ‘The man shot an elk’

17. Split intransitivity / aktiivi/statiivi-systeemit • SA ≠ SO; A ≠ O • Splitintransitivity-kielissä tehdään eksplisiittinen ero erilaisten argumenttien välillä jo intransitiivilauseissa. Erottelu voi perustua esim. aktiivisuuteen/statiivisuuteen tai agentiivisuuteen/patientiivisuuteen. • Subjekti on näissä kielissä myös käsitteenä epäselvempi. • Kielet voidaan edelleen jakaa split- ja fluid-kieliin sen mukaan, määrääkö merkinnän suoraan verbi vai voiko se vaihdella ’vapaammin’.

18. Esimerkkejä Aktiivi/statiivi-ero (split-kieli) Euchee di-‘adedi-shtidi-ch’adi-wado (SA) ‘I hunt’ ‘I dance’ ‘I drown’ ‘I die’ dze-‘yudze-shu (SO) ‘I am in pain’ ‘I am slow’ etc.

19. Esimerkkejä Volitionaalisuuteen perustuva ero (fluid-kieli) Central Pomo zawáqizlezaznác(SA) I go I hide ‘I would go’ ‘I am hiding’ toztháltoló-ya(SO) I sick I fell ‘I am sick’ ‘I fell’ Za(SA) klúkluwto (SO) klúkluw I coughed I coughed ‘I coughed (voluntarily)’ ‘I coughed (involuntarily)’

20. Neutraalit systeemit • S = A = O • Aivan puhtaana tyyppinä ei esiinny. Rikkoo liian selvästi kielen distinktiivisyyttä vastaan (ei pysty erottamaan tekijää kohteesta).

21. Esimerkki (lisu) Làma nya ánà khù-a Tigers TOP dog bite-DECL ’Tigers bite dogs/dogs bite tigers’ Ánà xe làma khù-a Dog NEW TOP tigers bite-DECL ’Tigers bite dogs/dogs bite tigers’

22. Miksi? • Ekonomia ja distinktiivisyys: yhtenä argumenttien merkinnän tärkeimpänä funktiona pidetään agentin ja patientin erottamista toisistaan ja sen kieltenvälisesti yleisimmät merkintästrategiat hoitavat mahdollisimman ekonomisesti. Merkintä on myös rationaalista, näin ’kannattaa’ merkitä. • Samat syyt selittävät sen, miksi neutraalit ja kolmijakoiset systeemit ovat harvinaisia: ensimmäinen ei hoida erottelua, toinen tekee sen liian tarkasti.

23. Argumenttirakenne: ditransitiiviset lauseet

24. Ditransitiivilauseiden merkintä Miten kielet koodaavat lauseita, kuten: henkilö antoi kirjan yksilölle agentti teema vastaanottaja

25. Ditransitiivilauseet • Dryer 1986: direct/indirect object languages vs. primary/secondary object languages • Haspelmath 2005: directive, secundative, neutral alignment • Kittilä 2006: object-based, animacy-based ja role-based strategies

26. Ditransitiivilauseet Direct/indirect object-kielet: O = T  R, esim. suomi, turkki Primary/secondary object-kielet O = R  T, esim. awa pit, paumarí

27. Esimerkki (DO/IO) Turkki hasanöküz-ü (O)aldı PN:NOM ox-ACC buy:PAST:3SG ‘Hasan bought the ox’ adamkitab-I (T) kadın-a (R)verdi man:NOM book-ACC woman-DAT give:PAST:3SG ‘The man gave the book to the woman’

28. Esimerkki (PO/SO) Paumarí (Chapman & Derbyshire 1991:165f) maravi-ra(O)namonaha-hi idamamai fan-OBJ make-THEME:FEM DEM:F mother ‘Mother made a fan’ ho-ra (R)no’a-vinihi-ki I-OBJ give-DEP:TR AUX-NONTH ihai-a (T) medicine-DEMOT:O ‘She gave me medicine’

29. Ditransitiivilauseet • Haspelmath Indirectivealingment = IO/DO Secundativealignment = PO/SO Neutralalignment O = T = R

30. Esimerkki (neutral alignment) Fyem (Nettle 1996:30) taa won aré (O) 3SG:PERF wash clothes ‘She washed clothes’ taaníusmán (R) borám (T) 3SG:PERF give Usman maize ‘He gave maize to Usman’

31. Esimerkki (tripartite alignment) Awa Pit (Curnow 1997:72ff) Ishu=napitikku (O)ku-m tiger=TOP sloth eat-ADJZR ‘Tigers eat sloths’ santos=ta=na (O) mvzapyan-a-ma-t Santos=ACC=TOP almost hit-PL:SUBJ-COMP-PFPART ‘They almost beat up Santos’ O = Ø (ei-ihminen), akkusatiivi (ihminen)

32. Esimerkki (tripartite alignment) Camilo=nasantos=ta(R) pala(T)kwin-tv-zi Camilo=TOP Santos=ACC plantain give-PAST-NONLOCUT ‘Camilo gave Santos a plantain’ Na=nakwizha=ta=na(R) comida(T) kwin-ta-w 1SG:NOM=TOP dog=ACC=TOP food give-PAST-SUBJ ‘I gave food to the dog’ Na=nasantos=ta(R) pashu(T) mvla-ta-w 1SG:NOM=TOP Santos=ACC daughter give-PAST-SUBJ ‘I gave my daughter to Santos’ T = Ø (elollisuuseivaikuta), R = akkusatiivi (elollisuuseivaikuta)

33. Ditransitiivirakenteet (Kittilä 2006) • An object-based strategy is a strategy in which Theme and Recipient are marked in the same way, and differently from the Agent. • An animacy-based strategy is a strategy in which the marking of Theme and Recipient is determined by the animacy of their referents.  • A role-based strategy is a strategy in which the marking of Theme and Recipient is determined by the semantic roles they bear.

34. Esimerkki (object-based strategy) Shipibo-Konibo (Valenzuela 2001:420f) e-n-raja(O)jamá-ke 1-ERG-EV 3:ABS kick-COMPL ‘I kicked him/her/it’ pena-n-rabake-bo(R) esé-bo(T)meni-ai PN-ERG-EV child-PL:ABS advice-PL:ABS give-INC ‘Pena gives advice to the children’

35. Esimerkki (animacy-based strategy) Maithili (Yadava 1998:97f) ahãaham-raa(R) aeaadami-k´(T)dia you me-DAT this man-ACC give ‘You gave me this man’ raam-Ø hari-k(R) kitaab-Ø(T)delak raam-NOM Hari-DAT book-NOM:DO give ‘Ram gave a book to Hari’

36. Esimerkki (role-based strategy) Malaiji (Foong Ha Yap, p.c.) dia beribukuitu(T) kepadaperempuanitu(R) 3SG give book DEF to woman DEF ‘S/he gave the book to the woman’ lelaki itu belibukuitu(T) (untukdia(R)) man DEF buy book DEF (for 3SG) ‘The man bought a book (for him/her)’

37. Argumenttirakenteen muunnokset

38. Argumenttirakenteen muunnokset • Argumenttirakenteen muunnoksilla tarkoitetaan tapauksia, joissa verbi (tyypillisesti) merkitään jollain tavalla, mikä muuttaa argumenttien määrää. Määrä voi joko nousta (esim. kausatiivi) tai laskea (esim. passiivi).

39. Argumenttien määrää laskevat muunnokset

40. Argumenttien määrää laskevat muunnokset • Tyypillisiä argumenttien määrää laskevia muunnoksia ovat passiivi, antipassiivi, antikausatiivi, refleksiivi, resultatiivi, resiprokaali ja inkorporaatio. • Inversiorakenteet voidaan myös lukea näihin, koska niitä voidaan pitää passiivin sukulaisilmiönä, vaikka niissä ei argumenttien määrä laskekaan.

41. Passiivi • Passiivi on kieltenvälisesti hyvin yleinen argumenttirakenteen muunnos. • Passiivi laskee verbin valenssia yhdellä poistamalla agentin rakenteellisesti (agentti jää kuitenkin osaksi lauseen semantiikkaa). • Passiivin primaari funktio on agentin poisto, mutta näin tehdessään passiivi yleensä korottaa objektin (patientin) subjektin asemaan.

42. Passiivin prototyyppi (Shibatani 1985) a. Ensisijainenpragmaattinenfunktio: agentinhäivyttäminen b. Semanttisetominaisuudet: (i) Semanttinenvalenssi: predikaatti (agentti, patientti) (ii) Subjekti on vaikutuksenalainen (affected) c. Syntaktisetominaisuudet: (i) Syntaktinenmerkintä: agentti → Ø (eimerkitty) patientti → subjekti (ii) Predikaatinvalenssi: aktiivi = P/n; passiivi = P/n – 1 d. Morfologisetominaisuudet: aktiivi = P; passiivi = P [+passiivi]

43. Esimerkki (passiivi) Amhara (Amberber 2002: 16): anas’i-w t’awla-w-enfellet’-e carpenter-DEF plank-DEF-ACC split.PERF- 3.MASC ‘The carpenter split the plank’ t’awla-wte-fellet’-e plank-DEF PASS-split.PERF-3.MASC ‘The plank was split’

44. Passiivinkaltaiset rakenteet • Passiivina pidetään yleisesti rakenteita, jotka hävittävät agentin (rakenteellisesti) ja joissa tämä poisto merkitään myös verbissä. • Tämän lisäksi kielet voivat käyttää useita muita rakenteita agentin identiteetin häivyttämiseen. Tyypillisiä ovat esim. saksan ja ruotsin man(mensch/frau)-rakenteet ja monikon kolmannen persoonan käyttö (ne sanoo, että…).

45. Inversiorakenteet • Inversio on myös agentin statusta alentava rakenne. Erotukseksi passiivista se ei poista agenttia, vaan ainoastaan muuttaa sen statusta. Inversiorakenteet ovat syntaktisesti transitiivisia. • Inversion käyttö perustuu elollisuushierarkioihin (1>2>3>elollinen>eloton). Jos agentti on patienttia ylempänä elollisuushierarkioissa, käytetään suoraa (direct) rakennetta, koska tilanne on ’normaali’. Jos taas agentti on hierarkiassa alempana, pitää käyttää inversiorakennetta.

46. Esimerkki Sahaptin ewínshi-q’ínu-shan-a yáamash(-na) man 3.NOM-see-IMPFV-PAST mule.deer-(-OBJ) ‘The man saw the mule deer’ i-q’ínu-sha-ash ewínsh-n-em 3.NOM-see-IMPFV-1SG man-OBV ‘The man sees me’ Parempiesimerkkitästä!

47. Antipassiivi • Antipassiivi on passiivin peilikuva, jota löytyy morfologisena rakenteena monista ergatiivikielistä (erityisesti Australian pama-nyungan kielistä) • Antipassiivi korottaa ergatiivisesti merkityn agentin merkitsemättömään absolutiivisijaan ja alentaa samalla patienttia.

48. Antipassiivi (a) Antipassive applies to an underlying transitive clause and forms a derived intransitive (b) The underlying A becomes S of the antipassive (c) The underlying O argument goes into a peripheral function, being marked by a non-core case, adposition etc.; this argument can be omitted, although there is always the option of including it (d) There is some explicit formal marking of the antipassive constructions (same basic possibilities as for passive) (Dixon & Aikhenvald 2000)

49. Esimerkki (Yidiñ, Dixon 1994: 59f) wagudya-ngu bunyawawa-l man-ERG woman look at-PRES ‘The man is looking at the woman’ wagu:dya bunya:-ndawawa-:ji-n man woman-DAT look at-ANTIP-PRES ‘The man is looking at the woman’ waguja-ngujugi-øgunda-l (galba:n-da) man-ERG tree-ABS cut-PRES axe-INSTR ‘The man is cutting a tree (with an axe)’ wagu:ja-øgunda-:ji-n (jugi-:l)galba:n-da man-ABS cut-ANTIP-PRES (tree-LOC) axe-INSTR ‘The man is cutting a tree with an axe’

50. Antipassiivi • Antipassiivia käytetään mm. kun patientin identiteetti ei ole kontekstissa tärkeä tai jos puhuja ei halua/voi mainita sitä. • Tämän lisäksi antipassiivia käytetään usein kuvaamaan tekoja, joiden transitiivisuus on alhaisempi (esim. habituaaliset teot).