Tilaaja-tuottajamalli – case Oulu Liikelaitostaminen osana tilaaja-tuottajamallin soveltamista strategiapäällikkö Juha O

1. Tilaaja-tuottajamalli – case Oulu Liikelaitostaminen osana tilaaja-tuottajamallin soveltamista strategiapäällikkö Juha Ojala Oulun kaupunki

2. Esityksen rakenne: • Liikelaitostaminen julkisella sektorilla • Tilaaja-tuottajamalli Oulussa • Oulun kokemukset ja tulokset

3. Oulun visio • Oulu on pohjoisen Euroopan elinvoimaisin kaupunkiyhteisö, • jossa on asukkaiden tarpeista lähtevät Suomen • kehittyneimmät palvelut ja tasapainoinen talous. • Oulu on ihmisten ja yritysten maailmanlaajuisesti • verkostoitunut kaupunki, joka muodostaa • huippuosaamiseen perustuvan innovaatio- • ympäristön eri toimijoille. • Oulu on kansainvälinen, monikulttuurinen, • suvaitsevainen ja viihtyisä kaupunki.

4. Liikelaitos toimintamallina: Julkisen palvelutuotannon yritysmäinen organisointitapa Sidos poliittis-hallinnolliseen päätöksentekoon vahva (esim. valtiolla ministeriöiden poliittinen ohjaus, kunnissa valtuuston ohjauksessa) Hallinnoi julkista omaisuutta, jolla on usein myös julkishallinnollisia vastuita ja tehtäviä (esim. Senaatti-kiinteistöt, Ilmailulaitos) Voi olla julkisen organisaation sisäinen palveluyksikkö tai markkinoilla toimiva (esim. ateriapalvelut, energiatoimiala) Voi olla myös monopoliluonteista liiketoimintaa (esim. vesihuolto) Taloudellinen riippuvuus omistajasta vahva (esim. investointipäätökset)

5. Onnistuneita tilaaja-tuottajamallin sovelluksia • mm. valtion hallinnossa • Edita -yhtiöt (Valtion Painatuskeskus 1989 liikelaitos) • TeliaSonera (Posti- ja telelaitos 1990) • VR konserni (Valtionrautatiet 1990) ja Ratahallintokeskus • HAUS kehittämiskeskus Oy (Hallinnon kehittämiskeskus 1995) • Genimap Oy (Karttakeskus 1990) • Tieliikelaitos- (2001) ja Tiehallinto • Metsähallitus- (1994) • Ilmailulaitos- (1991) • Senaatti - kiinteistöt (Valtion kiinteistölaitos 1999) • Yksityisellä sektorilla yleisessä käytössä: esim. Nokia-konsepti, Aker Finnyards, TietoEnator ym…

6. 2. Tilaaja-tuottajamalli Oulussa

7. Oulun tilaaja-tuottajamallin eli ydinkunta-palvelukuntamallin toteuttaminen prosessina: • Poliittiset periaatepäätökset kesäkuussa 1998 • Pilottivaihe 1999 – 2001 • Kokeiluvaihe eri hallintokunnissa ja palveluissa 2001- 2004 • Vakiinnuttaminen ja systematisointi 2005 – 2007 • Mallin toteuttaminen, seuranta ja hienosäätö 2008 -

8. Oulun ydinkunta-palvelukuntamallin keskeiset periaatteet ja tavoitteet ”Tilaajan ja tuottajan roolit eriytetään.” ”Tavoitteena on saada aikaan pysyviä säästöjä ja pysyviä muutoksia toimintakulttuurissa sekä lisätä kaupungin organisaation kilpailukykyä tuottamalla palvelut taloudellisesti kevyemmällä organisaatiolla.” ”Palvelut tulee tuottaa halvemmalla, tehokkaammalla ja kilpailukykyisemmällä organisaatiolla.” ”Palvelujen järjestäminen tapahtuu ydinkunnan tilauksin tuotantoyksiköiltä. Alkuvaiheessa käytetään sopimusohjausmenettelyä. Sopeutusajan jälkeen päätetään valtuustossa mahdollisesta kilpailuttamisesta.” ”Palveluyksiköt määrittelevät itse, miten palvelut tuotetaan. Ne toimivat liikeyrityksen tapaan ja tulee pääsääntöisesti organisoida liikelaitosmuotoon. Yhtiöittäminen on mahdollista niin erikseen päätettäessä.”

9. Liikelaitosten rooli Oulun tilaaja-tuottajamallissa: Kaupungin liikelaitosten tehtävänä on turvata palvelujen saatavuus mahdollisimman tehokkaasti ja tasapainottaa palvelumarkkinoita siten, että ne edistävät tervettä kilpailua ja estetään yksityisten monopolien muodostuminen. Yksiköiden kilpailukykyä kehitetään siten, että ne vaikuttavat pitkällä tähtäimellä palveluiden markkinahintaa alentavasti. Kaupungin palveluille määritellään tarkoituksenmukainen omavaraisuusaste, jolla määritellään liikelaitosten markkinaosuus. Liikelaitosten kehittämisen tavoitteet hyväksytään liiketoimintasuunnitelmien yhteydessä. Kasvava palvelutarve hankitaan pääsääntöisesti organisaation ulkopuolelta. Liikelaitokset eivät siirry kilpailemaan yksityisille markkinoille, mutta niiden toimintaa voidaan tarvittaessa erillisillä päätöksillä laajentaa seutuyhteistyön avulla.

10. Tilaaja-tuottaja – malli kehittyy vaiheittain ja eri tavoin eri palvelualueilla Esimerkiksi opetustoimi voi valtaosin jäädä sopimusohjaukseen, toisaalla teknisellä sektorilla tai terveydenhuollossa voidaan edetä sisäisten ja ulkoisten verkostojen rakentamiseen liikelaitostamalla toimintoja ja kilpailuttamalla palvelujen tuottajia. Kumppanuuksien ja verkostojen rakentaminen muutoksen vaikuttavuus kilpailuttaminen liikelaitosmuotoinen toiminta nettoyksikkö sopimusohjaus virastomuotoinen toiminta muutoksen haasteellisuus

11. Liikelaitostaminen Oulussa osana tilaaja-tuottajamallin toteuttamista Rakennus- ja kiinteistövirastojen yhdistäminen – tekninen keskus 1994 Oulun Satama 1994 Konekeskus 1994 - liitetty Oulun Katutuotantoon 2004 Oulun Vesi 1994 Oulun Jätehuolto 1995 (toimii seudullisesti) Oulun Ateria 1999 Ouluseutu Yrityspalvelut 2000 (seudullinen liikelaitos) Oulun Tietotekniikka 2000 Oulun Työterveys 2000 (sisäinen, ulkoisessa kilpailutilanteessa) Oulun Katutuotanto 2002 (osin kilpailutilanteessa) Oulun Comac 2002 (osin kilpailutilanteessa)

12. 3. Oulun kokemukset ja tulokset

13. Liikelaitos Oulun Aterian kehittyminen Ateriapalvelujen yksikkökustannukset reaalisesti laskeneet 1993 – 2004 € Elinkustannusindeksi Kokonaiskustannukset/ateria

14. Liikelaitos Oulun Aterian kehittyminen Oulun Aterian työn tuottavuuden kehitys 1993-2005 Ateriasuoritteita/työtunti suoritteita/työtunti

15. Liikelaitos Oulun Aterian kehittyminen Oulun ateriahintojen kehitys Oulun Aterian hinnat eivät ole pääsegmenteillä nousseet viiteen vuoteen, vaan hinnat (lounaat) ovat seuraavat: ala-aste 1,44 € yläaste ja lukio 1,77 € päivähoito 2,35 € laitoshoito 4,40 € Henkilöstöaterioiden hintoja on korotettu vuosittain verohallinnon ohjeen mukaan (verotusarvollinen). Kouluissa ja päiväkodeissa henkilöstöaterian hinta on 3,70 € ja henkilöstöravintoloissa (peruslounas) on 4,70 €.

16. Liikelaitos Oulun Comacin kehitys (siivous, kiinteistönhoito, korjausrakentaminen) Siivoustyön tuottavuuden kehitys 2002-2005 Siivous m2/siivooja/pv

17. Liikelaitos Oulun Comacin kehitys (siivous, kiinteistönhoito, korjausrakentaminen) Siivouksen yksikköhintojen kehitys 2002 - 2005 Siivous €/m2/kk

18. Liikelaitos Oulun Comacin kehitys (siivous, kiinteistönhoito, korjausrakentaminen) Siivoustyön asiakastyytyväisyyden kehitys 2002-2005 Asiakastyytyväisyys asteikko 1-5

19. Liikelaitos Oulun Comacin kehitys (siivous, kiinteistönhoito, korjausrakentaminen) Koko henkilöstön työtyytyväisyyden kehitys 2002-2005 asteikko 1-5

20. Liikelaitos Oulun Katutuotannon kehitys (katu- ja viherrakentaminen, ylläpito, konepalvelut) Asiakaspalautteen kehittyminen asteikko 1-5

21. Liikelaitos Oulun Katutuotannon kehitys (katu- ja viherrakentaminen, ylläpito, konepalvelut) Koko henkilöstön työtyytyväisyyden kehitys 2002-2005 asteikko 1-5

22. Liikelaitos Oulun Katutuotannon kehitys palveluiden hinnat Katutuotannon palveluiden tuotantohinnat pääosin laskeneet 5-25% (2003—2005). Palveluiden hintaero suhteessa yksityisiin on kaventunut lähes jokaisessa palvelukokonaisuudessa. Oma tuotanto kuitenkin edelleen pääosin kalliimpi kuin kolmen edullisimman ulkopuolisen urakoitsijan keskihintataso. Katutuotannon palveluiden hinnat suhteessa ulkopuolisiin palvelun tuottajiin: - uudisrakentaminen +10-15% - korvausrakentaminen +10-20% - ympäristötyöt ja sillanrakentaminen n. +20%

23. Liikelaitosmallin tuloksia Oulussa • Kustannustietoisuus paranee koko organisaatiossa • Palvelutuotannon kustannustehokkuus ja tuottavuus on mitatusti parantunut • Palvelujen laatu on pysynyt entisellään tai parantunut • Laajeneva palvelutuotantoon voitu kilpailuttaa • Henkilöstön ja johdon motivaatio on parantunut • Liikelaitosmalli on osoittautunut hyväksi tavaksi organisoida julkista palvelutuotantoa sekä valtion hallinnossa että kuntasektorilla

24. Kiitos mielenkiinnosta Juha Ojala juha.ojala@ouka.fi 044-703 1230