Kyselyvastausten yhteenveto

1. Kyselyvastausten yhteenveto Marjut Pylkäs & Maiju Kainulainen

2. Kyselylomakkeet • Perustutkinnon suorittaneet https://kampela.it.helsinki.fi/elomake/lomakkeet/6251/lomake.html • Jatko-opiskelijat https://kampela.it.helsinki.fi/elomake/lomakkeet/6493/lomake.html

3. Tässä yhteenvedossa keskityttiin seuraaviin aiheisiin: • Perustutkinnon suorittaneet • Miksi alun perin valitsit matematiikan / tilastotieteen pääaineeksi? Oliko se ensisijainen valinta? • Kokemukset matematiikan kouluopetuksesta. Kannustus kouluaikana ja myöhemmin. Ongelmia? • Tasa-arvokysymysten tiedostaminen • Millainen opetus yliopistossa tukee oppimista?

4. Tässä yhteenvedossa keskityttiin seuraaviin aiheisiin: • Jatko-opiskelijat • Miksi alun perin valitsit matematiikan / tilastotieteen pääaineeksi? Oliko se ensisijainen valinta? Miten kypsyi ajatus tohtoriksi väittelemisestä? • Kokemukset matematiikan kouluopetuksesta. Kannustus kouluaikana ja myöhemmin. Ongelmia? • Olisitko itse opettanut matematiikkaa samalla tavalla kuin miten sinulle Helsingin yliopistossa opetettiin? • Miksi matematiikasta pidetään? Mikä kannustaa matematiikan opintoihin ja tukee niitä? • Matematiikan opiskelijoiden kiinnostuksen kohteiden monipuolisuus • Jatko-opintojen tuki • Perhetilanne ja sen vaikutus • Matematiikan jatko-opiskelijalle tärkeät asiat

5. Perustutkinnon suorittaneet • Kyselyyn vastasi 36 perustutkinnon suorittanutta, joista 13 oli miehiä ja 19 naisia. • Puolet miehistä on syntynyt 1970-luvulla. Naisista suurin osa (16) on syntynyt 1980-luvulla. • Suurimmalla osalla (87%) pääaine on matematiikka. • Otanta kovin pieni ja se näkyy tuloksissa

6. Jatko-opiskelijat • Kyselyyn vastaajia oli 72 kpl, joista naisia 22 kpl ja miehiä 50 kpl. • Iältään suurin osa on syntynyt 1970-luvulla, 12 naista ja 25 miestä. • Suurimmalla osalla (79%) pääaine on matematiikka.

7. Miksi matematiikka/tilastotiede pääaineeksi? Perusopiskelijat: • Aine kiinnosti 23% • Helppo sisäänpääsy 20% • Ammattivalinta 17% • Piti matematiikasta koulussa 10% • Muu syy 30% • Esim.” Itsestäni tuntui, että en osannut matematiikka, joten halusin oppia matematiikkaa enemmän”

8. Miksi matematiikka/tilastotiede pääaineeksi? Jatko-opiskelijat: • 58% vastaajista ilmoitti suurimmaksi syyksi kiinnostuksen aiheeseen • 15% kertoi helpon sisäänpääsyn olleen syy • 4% vastasi kouluajan hyvät opettajat • 14% kertoi matematiikan olleen vahvin aine lukiossa • 28% ei kommentoinut kysymystä, tai ymmärsi sen väärin

9. Miksi matematiikka/tilastotiede pääaineeksi? Perusopiskelijoista: Naiset Miehet Ammattivalinta 15% 25% Helppo sisäänpääsy 25% 16,5% Piti matematiikasta 10% 8% Aihe kiinnosti 25% 16,5% Muu syy 25% 33%

10. Miksi matematiikka/ tilastotiede pääaineeksi? Jatko-opiskelijat: Naiset Miehet Aihe kiinnosti 55% 60% Helppo sisäänpääsy 14% 16% Hyvät opettajat 9% 2% Hyvä matikassa 9% 16% Ei kommentoinut 37% 24%

11. Miksi matematiikka/tilastotiede pääaineeksi? • ” Pääsin sisään papereilla ja olin ollut hyvä matematiikassa lukiossa” • ”Abstrakti ajattelu ja teorian opiskelu ja kehittäminen olivat kiehtovaa heti alusta alkaen” • ”En valinnut. Aloitin fysiikan opiskelijana. Ajattelin tietojenkäsittelytiedettäkin välillä” • ”Sattumalta”

12. Oliko matematiikka/tilastotiede ensisijainen pääainevalintasi? Jatko-opiskelijat: • 60% kyllä, ensisijainen pääainevalinta • 18% opiskeli ensin jotain muuta, mutta päätyi lopulta matematiikan laitokselle • 14% ei päässyt ensisijaiseen opiskelupaikkaansa • 7% valitsi siksi, että se tarjosi hyvän pohjan muulle opiskelulle • 8% ei kommentoinut

13. Oliko matematiikka/ tilastotiede ensisijainen pääainevalintasi? Jatko-opiskelijat: Naiset Miehet Ensisijainen 59% 62% Opiskeli muuta ensin 23% 16% Toissijainen 18% 12% Hyvä pohja muulle 8% 6% Ei kommentoinut 5% 10%

14. Ajatus tohtoriksi väittelystä • 25% halusi jatkaa opintojaan, sillä oli niin innostunut matematiikasta • 25% ilmoitti työmarkkinat motiivikseen • 18% halusi toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa • 10% sanoi jonkun kannustaneen jatko-opintoihin • 11% ei ollut varma, väitteleekö tohtoriksi • 6% ei aikonut väitellä ollenkaan • 10% ei kommentoinut asiaa

15. Ajatus tohtoriksi väittelystä Jatko-opiskelijat, väittelyn motiivit: Naiset Miehet Innostus 23% 26% Työmarkkinat 23% 26% Pitkäaikainen haave 9% 22% Kannustus 18% 6% Ei ole varma, väitteleekö 5% 14% Ei väittele 5% 6% Ei kommentoi 14% 8%

16. Ajatus tohtoriksi väittelystä • ” Tämä on ollut mielessä jo lukiosta saakka. Oman tutkimuksen aikaansaaminen vaikutti tuolloin hienolta” • ”Kypsyi (huomaamattomastikin) jo perustutkinto-opintojeni aikana. Lähinnä taustalla on edelleen jatkuva kiinnostukseni matematiikkaa kohtaan” • ” Välttämätöntä tutkijalle”

17. Matematiikan kouluopetus, kannustus koulussa ja kotona Kiinnostukset kouluajalla: • Kouluaineista eniten kiinnostivat matematiikka (94%) ja reaaliaineet (51%), vaikka naisia kiinnostivatkin taide ja kielet suhteellisesti hiukan enemmän kuin miehiä • Lähes kaikki vastanneista lukivat koulussa pitkää matematiikkaa. Lyhyen luki vain 3% vastaajista.

18. Matematiikan kouluopetus, kannustus koulussa ja kotona Suhtautuivatko tytöt ja pojat matematiikkaan samalla tavalla? • Kyllä suhtautuivat (38%) [M: 40% N:32%] • ”Samaa pakkopullaa kaikille” (M220) • ”Pitkän matematiikan lukijoista selvä enemmistö poikia. Pitkän matikan lukijoiden ryhmän sisällä ei kuitenkaan ollut eroja suhtautumisessa matematiikan opiskeluun” (M300) • Eivät suhtautuneet (47%) [M:42% N:59%] • Yleinen ilmapiiri oli, että matematiikka on poikien juttu • ” Tytöille oli hyväksyttävää, että heittäytyy tyhmäksi” (M237) • ”Tytöt väittävät etteivät ymmärrä - mutta osaavat silti laskut” (M349)

19. Matematiikan kouluopetus, kannustus koulussa ja kotona • Oliko tärkein matematiikanopettajasi mies vai nainen? Mies (JO/FM) Nainen (JO/FM) • Miehet vastasivat: 62% / 46% 28% / 46% • Naiset vastasivat: 36% / 58% 55% / 37% • Suhtautuiko hän mielestäsi samalla tavalla tyttöihin ja poikiin? • Kyllä suhtautui 74% [M:76% N:68%] • Kukaan ei saanut erityiskohtelua, suhtautuminen riippui enemmän osaamistaidosta • ” Suhtautui samalla tavalla. Sen sijaan lyhyen matematiikan lukijat olivat alempaa kastia” (M350) • Ei suhtautunut 11% [M:6% N: 23%] • Kannusti enemmän tyttöjä • ”Fasistisika” (M237)

20. Matematiikan kouluopetus, kannustus koulussa ja kotona • Yli 90% vastaajista ilmoitti että sekä äiti, isä että opettaja, kaikki luottivat oppilaan kykyihin opiskella matematiikkaa • Opettajan tukea piti merkittävimpänä suurin osa vastaajista (49%). Isän tuki oli merkittävintä 14%:lle ja äidin 8%:lle. Loput eivät osanneet sanoa.

21. Matematiikan kouluopetus, kannustus koulussa ja kotona Kannustiko joku sinua opiskelemaan matematiikkaa? Kuka ja miten? • Kannusti (29%) [M: 26% N:36%] • ” Perhe, sukulaiset, opettajat. Kukin tavallaan ja tahollaan. Suvussa ollut useita matemaatikkoja tai teknillisen alan ihmisiä kuten insinöörejä” (M291) • ”Muutamat opettajat ja ystävät kannustivat” (M255) • Ei kannustanut (71%) [M: 74% N: 64%] • ” Ei erityisesti kannustanut valitsemaan matematiikkaa, olin itse siitä kiinnostunut” (M295) • ” Ei matematiikkaa, mutta yleensä opiskelemaan kuitenkin kannustettiin” (N251) • ” Ei todellakaan, vanhempien taholta pikemminkin päinvastoin. Lähinnä kannustus on löytynyt kirjallisuudesta” (M238)

22. Matematiikan kouluopetus, kannustus koulussa ja kotona Millainen koulussa saamasi pohja oli matematiikan/ tilastotieteen opintoja varten? • Sisällöllisesti riittävä 57% • ”Sisällöltään lukiomatematiikka on yleissivistävämpää (sopii myös muille aloille pyrkiville), enkä koekaan mielekkääksi opetella abstrakteja yliopistomatematiikan malleja jo lukiossa” • ”Lukion matematiikka riitti yo-tutkintojen alkuun pääsemiseksi” • ”Lukion matematiikan opetus oli korkeatasoista. Perusasioihin sai riittävän pohjan, mutta opettajaa ei kiinnostanut opettaa mitään ylimääräistä” • Motivoiva 35% • Motivoiva opetus herätti kiinnostuksen aiheeseen ja halun saada lisää tietoa • ”Erityisen tärkeää oli se että opettaja hyväksyi monenlaiset työskentelytavat. Esiintyminen ei ratkaissut vaan itsenäinen työ riitti. Tämä oli ehkä tärkein asia matematiikan opiskelun motivoivana tekijänä”

23. Matematiikan kouluopetus, kannustus koulussa ja kotona Millainen koulussa saamasi pohja oli matematiikan/ tilastotieteen opintoja varten? • Sisällöllisesti hyvä 25% • Saavutetut laskurutiinit riittävät yliopisto-opintojen aloittamiseksi • Todistamisajatteluun tai täsmälliseen argumentaatioon lukiossa ei saanut riittävästi valmiuksia, mutta muuten pitkä matematiikka tarjosi hyvän pohjan • Sisällöllisesti heikko 7% • Hyppäys lukion matematiikasta yliopiston on melkoinen • ”Meillä ei ollut mitään ylimääräistä opastusta tai toimintaa matematiikasta kiinnostuneille oppilaille” • ” Koulussa ja lukiossa ei tietenkään varsinaisesti opita matematiikkaa. Sain itse matematiikkavalmennuksessa pienen kosketuksen 'oikeaan matematiikkaan'.”

24. Tasa-arvokysymysten tiedostaminen Suhtautuivatko yliopiston opettajat samalla tavalla nais- ja miesopiskelijoihin? • Perusopintoja suorittavat: • (13 miestä, 19 naista) • Miehistä 10 vastasi kyllä, ja 3 en osaa sanoa. • Naisista 13 vastasi kyllä, 5 en osaa sanoa ja yksi vastasi kieltävästi. • ”Valitettavasti joutui sitten kohtaamaan hiukan aliarvioimista koska on naispuoleinen tai sitten se johtui taidoista”

25. Tasa-arvokysymysten tiedostaminen Suhtautuivatko yliopiston opettajat samalla tavalla nais- ja miesopiskelijoihin? • Jatkotutkintoa suorittavat: • (50 miestä, 22 naista) • Miehistä 39 vastasi kyllä, 9 en osaa sanoa, ja 2 vastasi ei. • Naisista 12 vastasi kyllä, 5 en osaa sanoa ja 5 ei. • ”Naisopiskelijoiden kohdalla usealla miesopettajalla oli oletusarvona, että näistä tulee matematiikan opiskelijoita ja siksi heidän ei tarvitse osata kuin perusteet ja saada kurssi läpi. Miesopiskelijoita ohjattiin enemmän ja heiltä vaadittiin enemmän. Sama ei kuitenkaan pätenyt tilastotieteen opiskelussa vaan siellä suhtautuminen oli tasa-arvoista” • ”Kokemukseni mukaan matematiikan laitoksella jatko-opiskelijana on vaikea tulla otetuksi tosissaan naisena. Naisen on oltava poikkeuksellisen lahjakas sopiakseen porukkaan. Naisena koen joutuvani todistelemaan enemmän tullakseni otetuksi vakavasti”

26. Millainen opetus yliopistossa tukee oppimista? Opettaisitko samoin kuin miten sinua on opetettu? • Perustutkinto-opiskelijat: • Naisista 8 vastasi kyllä, 6 ei, ja 5 ei osannut sanoa • Miehistä 3 vastasi kyllä, 7 ei, ja 3 ei osannut sanoa

27. Millainen opetus yliopistossa tukee oppimista? Onko opetuksessa mielestäsi liikaa/liian vähän…? NaisetMiehet Vähän Sopivasti Liikaa Vähän Sopivasti Liikaa Motivointia 5 13 1 4 9 0 Historiaa 11 8 0 7 6 0 Sanall. selit. 9 10 0 4 9 0 Esimerkkejä 10 9 0 7 6 0 Sovelluksia 15 4 0 7 5 1 Todistamista 4 13 2 4 6 3 Teoriaa 1 18 0 1 11 1 Ryhmissä op. 7 12 0 7 6 0 Atk-opetusta 9 10 0 8 4 1 Ohjausta 9 10 0 10 3 0 Vuorovaikutusta 11 8 0 9 4 0

28. Millainen opetus yliopistossa tukee oppimista? • Mitä naiset olisivat kaivanneet opetukselta? • Konkretiaa ja havainnollistamista • ”Selvästi enemmän tarvittaisiin käytännönläheisyyttä opiskeluun. Pakollisia kursseja kaikille tilasto-ohjelmista ja matematiikkaohjelmista. Koulusta jäi käteen lähinnä tapa ajatella ja oppia asioita, kaiken muun joutuu opettelemaan töissä.” • Rakenteellisesti toisenlaista oppimista, esim. pienryhmissä opiskelua • ”Massaluennot on massaluentoja eikä niissä kovinkaan moni todella opi. Mutta osa luennoitsijoista osasi silti ottaa opiskelijat huomioon ja mukaan, mutta suurin osa ei”

29. Millainen opetus yliopistossa tukee oppimista? • Mitä miehet olisivat kaivanneet opetukselta? • Motivointia, konkretiaa ja pedagogista otetta • ”Yrittäisin motivoida kaikkea paremmin ja laaja-alaisesti. Miksi/miten asioita lasketaan, miksi joku kaava näyttää tietynlaiselta, mitä hyötyä siitä on, miten se liittyy muihin asioihin jne.” • ”Enemmän käytännönläheisempää ja pedagogisempaa lähestymistä. Huomioisin enemmän opiskelijoita.”

30. Jatko-opiskelijat: Millainen opetus yliopistossa tukee oppimista?

31. Millainen opetus yliopistossa tukee oppimista? • Jos et, niin mitä olisit muuttanut? • "Kurssimateriaalit olivat niin luokattomia, etteivät mahdollistaneet itsenäistä asioihin perehtymistä." (Mies 1983) • "Ongelmalähtöisemmäksi. Yrittäisin tavoitella oppimista oivaltamisen ja ymmärtämisen kautta." (Nainen 1981) • "Olisin teettänyt enemmän perustehtäviä." (Mies 1971) • "Yrittäisin painottaa enemmän pienryhmäopetusta." (Mies -82) • "Tarjonnut lisätehtäviä tai pitänyt matematiikkakerhoa." (Nainen 1973) • "Toiset opettajat olivat opettamisessa etevämpiä kuin toiset. Hyviä opettajia mielellään jäljittelisi." (Mies 1961)

32. Millainen opetus yliopistossa tukee oppimista? • Jos et, niin mitä olisit muuttanut? • "Käytännön läheisemmin, enemmän esimerkkejä. Koulu – yliopisto matematiikan väliin jotain ettei suoraan hypätä." (Nainen 1978) • "Olisin korostanut enemmän tilastotieteellistä ajattelua ja sen keskeistä roolia soveltavassa tutkimuksessa." (Mies 1976) • "Varsinkin yliopistossa korostaisin intuitiota, eli... yrittäisin johtaa oletetun tuloksen... motivoisin tulosta sitä kautta." (Mies 1980) • "No ainakin luennot olisivat olleet jotakin muuta kuin oppikirjan kopioimista taululle." (Nainen 1972) • "Olisin lähestynyt aihetta enemmän käytännön esimerkkien ja sovellusten kautta." (Mies 1967)

33. Millainen opetus yliopistossa tukee oppimista? • Tutkimuksessa: "Oliko opetuksessa mielestäsi liian vähän, sopivasti, liian paljon kyseisiä aihealueita". Taulukossa vastaukset ”liian vähän” joka kenties kertoo kiinnostuksesta ja tuen tarpeesta kyseistä opetusmenetelmää kohtaan.

34. Millainen opetus yliopistossa tukee oppimista? Kiinnostus eri opetusmenetelmiä kohtaan perustutkinnon aikana. "Oliko opetuksessa mielestäsi..." NaisetMiehet Vähän Sopivasti Liikaa Vähän Sopivasti Liikaa Motivointia 9 13 0 23 26 0 Historiaa 13 9 0 33 15 1 Sanall. selit. 10 12 0 21 28 0 Esimerkkejä 7 14 1 6 43 0 Sovelluksia 15 7 0 21 28 1 Todistamista 5 13 4 8 38 3 Teoriaa 1 17 4 6 41 1 Ryhmissä op. 11 10 1 23 23 2 Atk-opetusta 16 6 0 21 25 2 Ohjausta 10 12 0 19 29 1 Vuorovaikutusta 13 9 0 16 32 1

35. Miksi matematiikasta pidetään? Mikä kannustaa matematiikan opintoihin ja tukee niitä? • Vanhempien, kannustavan opettajan tai jonkun muun ihmisen tuki, kannustavat asenteet. • Sisäinen motivaatio ja kiinnostus matematiikkaan. • Matematiikan tarjoamat haasteet. • Jatko-opiskelun motivaationa suurimmalla osalla työpaikan/mahdollisen tulevan työpaikan kannustus.

36. Miksi matematiikasta pidetään? Mikä kannustaa matematiikan opintoihin ja tukee niitä? • Muu, mikä? • Kannustava suhtautuminen oikealta henkilöltä. • Työkavereiden kanssa käydyt keskustelut. • Vaikka taloudellinen varmuus tärkeää, ei sitä välttämättä ole saatu. • Mahdollisuus yhdistää osa töistä ja opinnoista.

37. Mikä kannustaa matematiikan opintoihin ja tukee niitä? • Muuten, miten? • 38% jatko-opiskelijoista rahoittaa opintonsa ansiotyössä käymällä. • Opintoja rahoitetaan myös omaisuustuloilla, opintotuella, hanttihommilla, säästöillä sekä vanhempien tai aviopuolison tuella.

38. Matematiikan opiskelijoiden kiinnostuksen kohteiden monipuolisuus • Muut kiinnostavat oppiaineet mm. liikunta ja kädentaidot. Myös reaaliaineita oli mainittu muiksi kiinnostaviksi oppiaineiksi, mikä on laskenut taulukossa reaaliaineiden prosenttiosuuksia.

39. Matematiikan opiskelijoiden kiinnostuksen kohteiden monipuolisuus • Muu, mikä? • Tutkijakoulu • Opiskelu toisella alalla • Edellisten yhdistelmä (eivät ole toisensa poissulkevia)

40. Jatko-opiskelijoiden perhetilanne ja sen vaikutus

41. Jatko-opiskelijoiden perhetilanne ja sen vaikutus • Tukeeko perhe työuraasi? • Naimisissa olevista 26/30 vastasi myöntävästi, 2/30 EOS ja 1/30 ei. • Naimattomista/eronneista 16/40 vastasi myöntävästi, 16/40 EOS ja 2/40 ei. • Osa kategoriaan kuuluvista saattaa tulkita perheen tarkoittavan aiemmin määriteltyä avioliittoa/lapsia eikä omien vanhempien antamaa tukea ole otettu huomioon.

42. Jatko-opiskelijoiden perhetilanne ja sen vaikutus • Tukeeko perhe työuraasi? Miten? • "Avopuoliso kannustaa jatkamaan silloinkin, kun on huono päivä ja tekisi mieli heittää kirves kaivoon." (Nainen 1978) • "Avopuoliso hoitaa lasta." (Mies 1974) • "Joustamalla kun minulla on kiireempää." (Mies 1981) • "Henkisellä tasolla. Äiti on aina rohkaissut eteenpäin." (Nainen 1978) • "Taloudellisesti." (Nainen 1961) • "Eivät tule tielle." (Nainen 1980)

43. Jatko-opiskelijoiden perhetilanne ja sen vaikutus • Jaetaanko kotityöt tasan? • Naimisissa olevista 24/30 vastasi kotitöiden jakautuvan tasan, 6/30 kieltävästi. • Naimattomista/eronneista 22/40 vastasi jakautuvan tasan, 5/40 kieltävästi (reilu neljännes 13/40 jätti vastaamatta kysymykseen). • Muutama naimisissa olevista vastaajista, joilla oli lapsia ja jotka vastasivat kieltävästi, mainitsivat toisen vanhemman olevan kotona hoitamassa lapsia.

44. Jatko-opiskelijoiden perhetilanne ja sen vaikutus • Mikäli saat tilaisuuden työskennellä ulkomailla, onko perhe esteenä sen käyttämiselle? • Naimisissa olevista 8/30 vastasi perheen olevan este, naimattomista 7/40. • Lapsettomista 8/51 vastasi perheen estävän ulkomailla työskentelyn, lapsellisista 7/21 eli selkeästi suurempi osa.

45. Jatko-opiskelijoiden perhetilanne ja sen vaikutus

46. Matematiikan jatko-opiskelijalle tärkeät asiat

47. Matematiikan jatko-opiskelijalle tärkeät asiat • Jatkoa edelliseen… • Naimisissa olevista 6/30 sekä lapsellisista 5/21 vastasi ”ei lainkaan tärkeä” nousujohteiselle ja haastavalle uralle. Vastaava luku naimattomilla oli 3/40 ja lapsettomilla 5/51. • Naimisissa olevista 25/30 vastasi ”erittäin tärkeä” tai ”melko tärkeä” kysymykseen: Vanhemmista ja muista apua tarvitsevista läheisistä huolehtiminen. Naimattomilla vastaava luku oli 26/40, eli hieman pienempi.