1 / 31

Katri Kanninen, PsT Psykoterapiakouluttaja, työnohjaaja Akat C onsulting Katri.kanninen@akat.fi

Katri Kanninen, PsT Psykoterapiakouluttaja, työnohjaaja Akat C onsulting Katri.kanninen@akat.fi PSYKOLOGIMESSUT. ”LAPSEN SILMIN”. Jokaisella lapsella on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi, arvostetuksi ja kohdatuksi omana ainutlaatuisena itsenään Lapsi elää (vain) suhteessa

Download Presentation

Katri Kanninen, PsT Psykoterapiakouluttaja, työnohjaaja Akat C onsulting Katri.kanninen@akat.fi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Katri Kanninen, PsT Psykoterapiakouluttaja, työnohjaajaAkat Consulting Katri.kanninen@akat.fi PSYKOLOGIMESSUT

  2. ”LAPSEN SILMIN” • Jokaisella lapsella on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi, arvostetuksi ja kohdatuksi omana ainutlaatuisena itsenään • Lapsi elää (vain) suhteessa • Turvallinen suhde on kaiken perusta • Sen varassa lapsi tutkii ympäristöään, leikkii ja oppii • Sen myötä lapselle muodostuu myönteinen kokemus itsestä kyvykkäänä ja tekevänä

  3. Lapsen silmin- malliKatri Kanninen, PsT, psykoterapeutti & Arja Sigfrids, PsM, psykoterapeutti Malli pohjautuu vahvaan teoriapohjaan ja tutkittuun tietoon • Pienen lapsen psyykkisestä kehityksestä • Turvallisen suhteen merkityksestä • Aivojen kehittymisen edellytyksistä • Lapsen yksilöllisyyden huomioimisesta • Tehokkaista keinoista yksilöllisen tunnesäätelyn avittamisessa ja ryhmän säätelyyn

  4. Mallissa esitellään omahoitajan työkalupakki Omahoitajuus Vanhempien kohtaaminen: kotikäynti ja haastattelu sekä pehmeä lasku Tavoitteena turvallinen ja viihtyisä ryhmä Haasteellisen lapsen auttaminen ryhmässä Tutkimuksiin perustuvia arjen työkaluja arja.sigfrids@akat.fi

  5. Ryhmätyökalupakin eri osia • Myönteinen vuorovaikutus, kannustaminen • Rakenteet, säännöt, rutiinit • Sosiaaliset taidot (esimAskeleittain- tms. tutkimuksiin perustuvat ohjelmat yli 3 v) • Leikin merkitys • Ympäristön muokkaaminen • Erityisiä keinoja haasteellisen lapsen kohtaamiseen • Seuraamusten käytännöt • Yksilöllinen käyttäytymisen suunnitelma arja.sigfrids@akat.fi

  6. OHJAAVIA NÄKÖKULMIA RELATIONAALISUUS, SYSTEEMISYYS JA TAITOJEN OPPIMINEN

  7. SYSTEEMISYYS- RELATIONAALISUUS • 2-persoonan psykologiaa • Ihminen syntyy ja muovautuu suhteessa • Winnicott: ”there is no suchthing as a baby” • Toimintatapamme, persoonallisuutemme, muovautuu läheisissä ihmissuhteessa geneettisten taipumuksien puitteissa • Myös psykopatologia muovautuu ihmissuhteissa • Toiminta on aina nähtävä laajemmassa kontekstissa

  8. VASTAVUOROISTEN ROOLIEN SISÄISTYMINEN JA SIIRTYMINEN ITSE Kuiva Rauhallinen tyyni ITSE TOINEN TOINEN ITSE ITSE

  9. SYSTEEMISYYS

  10. Lapsen sopeutumiseen päivähoidossa vaikuttavat… • lapsestariippuvattekijät • perheentilanne • vanhemmuudentoimivuus • vanhemman kyky luottaa hoitajaan • päivähoidon laatu • Erityisesti hoitajan kyky toimia turvallisena hahmona

  11. TAITOJEN OPPIMISEN NÄKÖKULMA • Lapsi oppii taitonsa ihmissuhteissa • Ongelmat liittyvät usein puutteisiin sosiaalisissa taidoissa • Lapsi ei ole saanut oppia riittävän turvallisessa ihmissuhteessa, vaan on kehittänyt suojaavia strategioita suhteessa läheisiin aikuisiin • Tavoite: tarjota lapselle ihmissuhde, jossa voi turvallisesti oppia taitoja, joita hänellä ei vielä ole ollut mahdollisuutta omaksua

  12. KOULUTUS TARJOAA PERUSTIETOA LAPSEN KEHITYKSESTÄ JA NORMAALISTA REAGOINNISTA

  13. KOULUTUKSEN YDINTEEMANA ON REFLEKTIO:HAASTETAAN HOITAJIA KATSOMAAN OMAA TOIMINTAANSA NIIN SUHTEESSA LAPSIIN, KUIN MYÖS VANHEMPIIN MITEN TOIMIN? MITÄ SE HERÄTTÄÄ TOISESSA? ENTÄ TOINEN MINUSSA?

  14. ESIMERKKINÄ SENSITIIVISYYS Olenko sensitiivinen? • Minun on helppo havaita, milloin joku lapsi kääntyy puoleeni ja hymyillä, ilahtua ja näyttää avoimesti lapselle myönteisiä tunteita • Minusta hymyileminen, nauraminen ja välittämisen näyttäminen lapsille on tärkeää • Minun on helppo saada lapset hyvälle mielelle • Minun on helppo huomata, milloin joku tarvitsee lohdutustani ja saan lapsen rauhoitettua (Saara Salo)

  15. Yhteistyö vanhemman kanssa: kasvatuskumppanuus • Tavoitteena välittää myös turvaa (vakautta) ja ammatillisuutta • Kotikäyntimalli • Haastattelulomake apuna • Vanhemmalla oltava tunne siitä, että heidän lapsensa tulee nähdyksi ja kuulluksi • Ensikontaktin sävyt ovat tärkeitä

  16. Dialoginen/ kohtaava työskentelyote vanhemman kanssa • 1 tavoite: hyvän yhteistyösuhteen luominen • Kuulevan position kautta • Arvostus, kunnioitus, avoimuus, kiinnostus, uusia näkökulmia tarkasteleva, ”sydämellä kuuleva” • Ymmärtävä, eläytyvä kuunteleminen • Millaista on olla tuon vanhemman paikalla juuri nyt? •  asiakkaan kuulluksi tulemisen kokemus • Mahdollistaa yhteistyösuhteen • Jolloin yhteinen tarkastelu ja keskustelu mahdollistuu Katri Kanninen

  17. MALLISSA HUOMIOIDAAN MYÖS VANHEMMAN SUHDE LAPSEENSAEsim. Vanhemman valmistaminen eroon • Miten auttaa vanhempaa turvallisin mielin jättämään lapsi hoitoon? • Vanhemman mielentila vaikuttaa lapsen mieleen päivähoidossa  erotilanteiden ennakointi ja vanhemman valmistelu • Pelko, syyllisyys, ahdistus, suru, ikävä… • Vanhemman sitouttaminen yhteistyöhön: • Sopeutumisaika, pehmeä lasku

  18. MALLI HYÖDYNTÄÄ HYVÄKSI TODETTUJA PERUSKÄYTÄNTÖJÄ KOTIKÄYNNIT, PEHMEÄ LASKU, OMAHOITAJUUS

  19. KOTIKÄYNTI • Kotikäynnin tekee omahoitaja ja ? • Tavoite: tehdään 1-2 viikkoa ennen aloitusta • ”Reviirille päästäminen” • Keskustelupohja • ”Pienimmän huolen puheeksiottaminen” • Keskeisin tavoite on kontaktin luominen vanhempaan

  20. PEHMEÄ LASKU/ TOTUTTATUMINEN • 1-2 viikkoa lapsen iästä, temperamentista ja aiemmista hoitokokemuksista riippuen • Keskeisin tavoite: omahoitajan ja paikan turvalliseksi tekeminen lapsen mieleen • Eroa harjoitellaan vasta tämän jälkeen • Vanhemman rooli: aktiivisesta seuraajasta/ tulkista/ oppaasta läsnäolevaan mutta taustalla olevaan hahmoon • Omahoitajan tehtävä: osoittaa itsensä turvalliseksi ja luotettavaksi • Muun henkilökunnan tehtävä: tutustua lapseen ja perheeseen, auttaa omahoitajan muiden lapsien hoidossa

  21. TOTUTTELUJAKSON JÄLKEEN • Keskeinen tavoite: suojata lasta turhilta stressikokemuksilta (jotka herättävät hälytysvaihteen) • Pyrkimys ”lyhyeen napanuoraan” • Ääneenlausutut lyhyemmät päivät alkuun (vanhemman opastaminen)

  22. ARJEN OLEMINEN JA TOIMINTA • Systeemi joka jatkuu ”pehmeän laskun” jälkeen • Omahoitaja toimii yhdessä pienryhmänsä kanssa • Vessakäynnit, pukemistilanteet, ulkoilut, ruokailut, nukuttaminen ja muu toiminta rakentuu omahoitajan ympärille • Infon siirtäminen koko tiimille tärkeää!!!

  23. TAUSTALLA NÄKEMYS AMMATISTA OMAN KASVUN MAHDOLLISUUTENA

  24. Omahoitajan kehittyminen • Miettiä omaa arvopohjaa • Reflektoida oman taustan vaikutusta itseen kasvattajana • Kehittyä vuorovaikutustaidoissa niin suhteessa lapseen kuin vanhempiin • Kyky tarkastella lapsen toiminnan taustalla olevia erilaisia vaikuttavia näkökulmia

  25. MALLI HYÖDYNTÄÄ PERUSTAVIA, TUTKITTUJA KOGNITIIVIS-BEHAVIORAALISIA KÄYTÄNTÖJÄ Esimerkiksi

  26. KIITOS KIINNOSTUKSESTA! TOIVOTTAVASTI VOIT VIEDÄ JOTAIN MUKANASI!

More Related