Ranskalaisen elokuvan historia

1. Ranskalaisen elokuvan historia Vuodesta 1895 uuden aallon murrokseen Sodankyl� 9.12.2008 Juha Oravala El�v�� Kuvaa -projekti

2. Elokuvan varhaisvaiheet Lumi�re ja M�li�s 1895-1919 Siirtym� kertovaan elokuvaan 1920-1929 Kokeilevan elokuvan vuosikymmen 1930-1944 ��nielokuvan l�pimurto 1945-1959 Studioelokuvan valtavirta vs. yksitt�iset tekij�t 1960-1974 Ranskalainen uusi aalto

3. Elokuvan varhaisvaiheet Elokuvan synnylle olennaista yhteys tieteen ja tekniikan kehitykseen Psykofysiologiset tutkimukset silm�n havaitsemisen mekaniikasta, teoria ns. j�lkikuvasta Kehittyv� moderni, kaupunkikulttuuri ja uudet vapaa-ajan muodot kuten sirkus, varietee, teatteri, operetit

4. Elokuvan kehityksen edellytyksen� valokuvauksen tunteminen Camera obscura Elokuvakameran kehitys: kiinnostus tutkia silm�n havaittavaksi liian nopeita ilmi�it� Valokuvaaja Eadweard Muybridge kuvasi ensimm�isen elokuvallisen sarjan ohiravaavasta hevosesta 12 still-kameralla Fysiologi Jules Etienne Marey, liikkeen tallentaminen lasilevylle ja my�h. paperifilmille

5. Elokuvakameran kehityksess� olennaisen t�rke�� sulkimen keksiminen Elokuvaprojektorin kehityksen juuret, 1650-luku ja ns. taikalyhty eli menetelm� heijastaa lasille piirrettyj� liikkumattomia kuvia Kankaalle heijastava projektori vasta 1845-53, Franz von Uchatius, It�valta Ensimm�iset elokuvat kuten 1600-luvulla, lasilevylle piirrettyj� kuvia Seuraavaksi yksitt�isten kuvasta toiseen jatkuvien liikkeiden projisointi (Henry Reno Heyl, 1870 Yhdysvallat). Kinetoskooppi ja siihen kytketty fonografi (Thomas Alva Edison ja W.K.L. Dickson)

6. 1895-1919 Lumi�re ja M�li�s Lumi�ren veljesten (Louis ja Auguste) ensimm�inen projektio v. 1895 tieteellinen intressi elokuvaan, tekniset kokeilut Louis Lumi�re perusti ensimm�isen elokuvayrityksen Lumi�re-elokuvat: yhden otoksen dokumentteja erilaisista tapahtumista Tunnetuimpia teoksia: Juna saapuu asemalle (L�arriv�e d�un train en gare de La Ciotat, 1895), Lapsi sy� soppaa (Le d�jeuner de b�b�, 1895)

7. Kamera todellisuuden havainnoijana Elokuvat tarkasti suunniteltuja, kuvakehys rajaa tapahtumat, kamera liikkumaton Liikett� dokumentin ja fiktion rajalla Elokuva ei vain naturalistinen esitys todellisuudesta Kameran rajaama staattinen kehys avaa tilan katsojan mielikuvitukselle

8. Georges M�li�s, Houdin-teatterin johtaja, fiktiivisen spektaakkelielokuvan is� Elokuvan ilmaisulliset mahdollisuudet, taiteellisesti luovat kokeilut, optiset illuusiot Elokuvasi studiossa lavastettuja fantasiamaailmoja, tunnetuin teos Matka kuuhun (Le voyage dans le lune, 1902) M�li�s aloitti formalistisen, elokuvan ilmaisumuotoon keskittyv�n perinteen, jonka jatkajia 1920-luvulla mm. Sergei Eisenstein ja Fritz Lang Elokuva ei vain formaalia taideilmaisua; teki my�s kantaaottavia dokumentteja aikansa yhteiskunnallisista kysymyksist�

9. 1895-1919 Siirtym� kertovaan elokuvaan Lumi�ren ja M�li�s�n tuotannossa oli kysymys attraktioiden ja spektaakkelin elokuvasta Siirtym� kertovaan elokuvaan ja tarinoiden esitt�miseen alkoi 1904-07 Ensimm�iset elokuvan lajityypit Ranskalaisen elokuvan ylivalta alkoi k��nty� amerikkalaisen jatkuvuuselokuvan eli kokopitk�n �feature� -elokuvan suuntaan

10. Viel� vuosina 1904-1905 ranskalaisella elokuvalla oli ylivoimainen asema Suurliikemies Charles Path� aloitti elokuvien kaupallisen massatuotannon Aikakauden suosittuja elokuvia olivat mm. trikkielokuvat, raamatulliset elokuvat, koomiset sarjat, eroottiset kuvat, elokuvaromaanit ja uutiskatsaukset

11. Leon Gaumont, perusti Euroopan suurimman, 5000 paikan elokuvateatterin Gaumontin yhti�ll� parhaimmillaan yli 50 haaraliikett� ymp�ri maailman Gaumontin yhti� my�s tuotti useiden persoonallisten tekij�iden elokuvia: - Mm. Louis Feuillade ja sarjamuotoiset elokuvat Les Vampires ja Judex, yhdisti Lumi�ren realismia M�li�sin fantasiaan, surrealistien ihailun kohde - Ensimm�isen naispuolinen ja systemaattisesti kertovaa elokuvaa toteuttanut ohjaaja Alice Guy-Blanch� - Animaatioelokuvan is� �mile Cohl

12. 1920-1929 Kokeilevan elokuvan vuosikymmen Ensimm�isen maailmansodan j�lkeen alkoi amerikkalaisen elokuvan voittokulku, ranskalaisen elokuvan ulkomaanlevitys tyrehtyi Kaupallisen massaelokuvan sijasta kokeellinen ja impressionistinen elokuva Aikakauden aikana kehittyi joukko kriitikko-ohjaaja-teoreetikoita (mm. Ricciotto Canudo, Louis Delluc), elokuvakritiikki, elokuvakerholiike, k�sitys tekij�st� (auteur) elokuvan taiteellisen ilmaisun luojana Pyrkimys nostaa elokuvan asemaa taiteen muotona

13. Ranskalaisen elokuvan kokeilevan, impressionistisen vaiheen t�rkeit� elokuvantekij�it� mm. Louis Delluc, Jean Epstein, Germaine Dulac, Marcel L�Herbier, Abel Gance Edellisten henkinen yhteys avantgarden ja surrealismin tekij�ihin kuten Ren� Clair, Luis Bu�uel yhdess� Salvador Dalin kanssa, Jean Cocteau Impressionismin tyyli� kuvaa hyvin Dellucin termi photog�nie, elokuvan elokuvallinen olemus, subjektiivisen n�kym�n, muistojen ja ajallisen kokemuksen tuottaminen, esineiden ja henkil�iden v�lisen yhteyden esitt�minen sis�isesti

14. 1930-1944 ��nielokuvan l�pimurto 1930-luku Ranskan elokuvateollisuuden tuotantokamppailua amerikkalaisen elokuvan ylivallan edess� Kuitenkin aikakausi oli taiteellisesti yksi parhaita ranskalaisen elokuvan vaiheita Aikakauden tyyli� kuvaa m��ritelm� runollinen realismi Kansainv�lisen politiikan kiristynyt tilanne, antisemitismin nousu vaikuttivat henkiseen ilmapiiriin Ajan suosituimpia lajityyppej� melodraamat, teatterisovitukset, eksoottiset tarinat, seurapiirikomediat, sotilasfarssit

15. Jean Vigo (1905-1934) - vain nelj�n elokuvan mittainen ura - kokeilevan ja avantgardistisen vaiheen vaikutus niin teemojen sis�ll�n kuin ilmaisunkin osalta - tunnetuimpia teoksia L�Atalante (1934), Nolla k�yt�ksess� (Z�ro de conduite, 1933) Jean Renoir (1894-1979) - tunnetuimpia teoksia Suuri illuusio (La grande illusion, 1937), Pelin s��nn�t (Le r�gle du jeu, 1939) - Renoirin teoksista suuri osa romanifilmatisointeja, elokuvasovitus ilment�� silti mestarillisesti elokuvallisen ilmaisun keinoja

16. 1945-1959 Studioelokuvan valtavirta vs. yksitt�iset tekij�t Ranskassa ei muodostunut toisen maailmansodan j�lkeen yhten�ist� koulukuntaa, kuten esim. neorealismi Italiassa Festivaaleilla palkitut elokuvat yksitt�isten tekij�iden (auteur) ty�ryhmien tuotoksia Ranskalaisen elokuvan valtavirrassa vaikutti studioelokuvan perinne Elokuvat usein romaanifilmatisointeja, painopiste oli siirtynyt ohjaajilta k�sikirjoittajille

17. Elokuvatuotannot hidaskestoisia ja raskaita, elokuvia syntyi yh� hitaammalla tahdilla, tekij�t ty�stiv�t suunnitelmiaan useita vuosia Katsojaluvuilla mitaten suositut romaanifilmatisoinnit korostivat k�sikirjoittajien asemaa, ohjaajien taiteellinen n�kemys usein sivuutettiin Tulevat uuden aallon nuoret tekij�t kritisoivat elokuvalehdiss� vallitsevaa tilannetta Valtavirtaelokuvan rinnalla tai sen marginaalissa yksitt�iset tekij�t valmistelivat kunnianhimoisempia tuotantoja 50-luvun ranskalaisen elokuvan t�rkeimpi� tekij�it� Robert Bresson, Jean Cocteau, Max Ophuls, Jacques Tati ja Jacques Becker Persoonallisen elokuvailmaisun kehitt�jin� t�rkeit� ovat olleet my�s dokumentaristit, filosofisten ja runollisten tutkielmien tekij�t, esim. Chris Marker, Georges Franju ja Henri-Georges Clouzot

18. Jean Cocteau (1889-1963) - runoilija, kirjailija, teatterimies, n�yttelij�, balettien suunnittelija, maalari, piirt�j�, k�sikirjoittaja, elokuvantekij� - debyytti pitk�elokuvan parissa v. 1930 Le sang d�un po�te - aihemaailma surrealististinen, alitajunnan sis�iset tasot, vanhat mytologiset aiheet, fiktiivisten teemojen kytkeminen nykyaikaan - olennaista ei-kielellisen ja tuntemattoman maailman yhteys n�kyv��n todellisuuteen

19. Robert Bresson (1901-1999) - esteettisen niukkuuden ja ankaruuden elokuvataide - elokuvien teemat liittyv�t suuriin universaaleihin aiheisiin ja eksistentiaalisiin kysymyksiin - Bressonin elokuvien rytmi ja kerronnan kulku on ��rimm�isen pelkistetty�, lyhyess� kestossa asioita esitet��n mahdollisimman tiiviisti - tarinoissa my�s julmia kohtaloita, juonirakenne ei v�ltt�m�tt� noudata perinteisen elokuvakerronnan logiikkaa - Tunnettuja teoksia Kuolemaantuomittu on karannut (Un condamn� � mort s�est �chapp�, 1956), Naisen kosto (Les dames du Bois de Boulogne, 1945)

20. Komiikka yksi ranskalaisen elokuvan keskeisi� piirteit� l�pi historian Jacques Tati (1908-1982) - satiireja, samalla kriittist� kommentointia modernin yhteiskunnan kehityslinjoihin - erityisesti moderni arkkitehtuuri ja suunnittelu - komiikka kohdistuu uuden teknologian sijasta ihmishahmoihin - hienovarainen dialektiikka: modernin kaupunkiyhteis�n tekninen ja rationaalinen j�rjestys vs. sattuman ja humaanien hahmojen aiheuttama kaaos - Monsieur Hulot (Jacques Tati) 1950-luvun keskiluokkaisen jokamiehen perikuva, tyylik�s, hillitty, elegantti; toisaalta l�hes t�ydellinen mykkyys, yksil�llisen el�m�n ja henkil�kohtaisen identiteetin puute, viaton ja humaani enkelihahmo

21. 1960-1974 Ranskalainen uusi aalto 50-/60-lukujen vaihde synnytti ranskalaisen elokuvan ns. uuden aallon L�ht�kohdat kritiikiss� sodan j�lkeist� ranskalaista valtavirtaelokuvaa kohtaan Uuden aallon nuorten tekij�iden ydinryhm� Fran�ois Truffaut, Jean-Luc Godard, Eric Rohmer, Claude Chabrol, Jacques Rivette T�rkeit� vaikuttajia elokuvakritiikki ja Cahiers du Cinema �elokuvalehti, elokuvakerhot, Henri Langlois�n Ranskan elokuva-arkisto, Andr� Bazin

22. 1960-luvulla modernia ranskalaista elokuvaa edustivat lis�ksi jo aiemmin elokuvanteon aloittaneet Alain Resnais, Chris Marker, Agnes Varda, Marguerite Duras, Jean Rouch - dokumenttielokuva, poliittinen ja teoreettinen l�hestymistapa Fiktiivisen elokuvan puolella edelt�nytt� sukupolvea mm. Louis Malle, Jean-Pierre Melville Jacques Demy uuden aallon tekij�iden aikalaisia, mutta l�hemp�n� perinteist� studioelokuvaa

23. Uuden aallon ryhm�n t�rke� vaikuttaja Alexandre Astruc, �Camera-stylo, elokuvan uusi avant-garde� (1948) - kamerakyn�n k�site: pyrkimys vapautua klassisen elokuvakerronnan kieliopista, elokuvan voitava muuntua mink� tahansa el�m�nalan tai oppiaineen kehykseen - elokuvan muututtava yht� taipuisaksi kuin kirjoitettu kieli Uusi aalto ei ollut koulukunta, mutta yhteinen k�sitys tarpeesta luoda elokuvan reformaatio k�sitys tekij�npolitiikasta (la politique des auteurs) - pyrkimys kohottaa elokuvantekij�iden (auteur) asemaa yksil�llisin� taiteilijoina - elokuvallinen laatu tekij�iden luovien kykyjen kautta - elokuva tekij�iden �idinkieleksi: eri tyylilajien ja tekotapojen avoin soveltaminen, aidot kuvausymp�rist�t, kuvaus luonnonvalossa

24. Kyky elokuvallisten periaatteiden soveltamiseen persoonallisella tyylill� tekij�n kyvykkyyden kriteeriksi Tekij�t yleens� elokuvaohjaajia, my�s kuvaajat, lavastajat, k�sikirjoittajat tai leikkaajat, jos panos valittuihin taiteellisiin ratkaisuihin ja elokuvaan kokonaisuutena oli merkitt�v� Fran�ois Truffaut (1932-1984) - elokuvakriitikko - tekij�npolitiikan k�sitteen keksij� - tunnetuimpia elokuvia tekij�n alter egoksi muodostunut Antoine Doinel �sarja: 400 Kepposta (Les quatre cents coups, 1959), L�Amour � vingt ans (1962), Varastettuja suudelmia (Baisers vol�s, 1968), Nuoripari (Domicile conjugal, 1970), Rakkaus harhateill� (L�Amour en fuite, 1978)

25. Eric Rohmer (1920-) - moraalia k�sittelev�t tarinat - kirjallinen ilmaisu ja n�yttelij�suoritusten kautta psykologiset tasot keski�ss� - tunnettuja elokuvia Leijonan merkki (Le signe du lion, 1959), Y�ni Maudin luona (Ma nuit chez Maud, 1969), Clairen polvi (Le genou de Claire), Rakkaus iltap�iv�ll� (L�amour l�apr�s-midi, 1972) Claude Chabrol (1930-) - porvariston ja keskiluokan el�m�nmenoa kritisoivia kuvauksia - yll�tt�v�t, dramaattiset k��nteet juonen rakenteessa - kerronnalliset shokki-efektit - tunnettuja elokuvia Kuumat suhteet (Les bonnes femmes, 1960), Isku syd�meen (La rupture, 1970), Teurastaja (Le boucher, 1969), Kiveen kirjoitettu (La c�r�monie, 1995)

26. Jacques Rivette (1928-) - k�sittelee elokuvissaan suuria teemoja taiteen, el�m�n ja rakkauden kysymyksist� - tinkim�tt�myys/pitk�kestoisuus, elokuvien yleinen mitta nelj� tuntia, yksi jopa kaksitoista tuntia - saavutti tunnustuksen vasta 90-luvulla elokuvan Tuntematon mestariteos (La belle noiseuse, 1991) my�t� Jean Eustache (1938-1981) - Rivetten hengenheimolainen tinkim�tt�myydess� - kuuluisin teos kolme ja �iti ja huora (La maman et la putain, 1973) - kuvaus pariisilaisista kulttuuripiireist� ja nuoren sukupolven eksistentialismista

27. Jean-Luc Godard (1930-) - Astrucin kamerakyn�n ideat - esseistinen elokuvatyyli, �godardilaisen elokuvan lajityyppi� - elokuvakriitikko/elokuvantekij� - Godardin ns. tutkiva elokuva, elokuvallisen ajattelun kehitt�minen: 1) katsomalla ahkerasti elokuvia sek� analyyttisesti ett� el�ytyen 2) kirjoittamalla n�ist� elokuvakokemuksista esseit� 3) maailman havainnoiminen elokuvallisten periaatteiden valossa - Godardin kiteytyksi� �Elokuva ei ole unta tai fantasiaa. Se on el�m��. En n�e eroa elokuvien ja el�m�n v�lill�. Ne ovat sama asia.� �Elokuvassa on alku, keskikohta ja loppu, mutta ei v�ltt�m�tt� t�ss� j�rjestyksess�.�

28. Godardin tutkivan elokuvak�sityksen nelj� p��teemaa: 1) lajityyppien v�listen raja-aitojen rikkominen: 1a) M�li�sin formalismin ja Lumi�ren realismin v�lisen jaottelun ylitt�minen, 1b) fiktion, dokumentin ja kokeellisen elokuvan v�listen rajojen h�m�rt�minen, 1c) yhteyden l�yt�minen elokuva-, televisio- ja videoilmaisun v�lill� 2) korkeakulttuurin ja massakulttuurin v�lisen rajan ylitt�minen: 2a) viittaukset eri taiteen alojen modernismiin (esim. James Joyce, Arnold Sch�nberg ja Pablo Picasso) 2b) viittaukset populaarikulttuurisiin teksteihin ja kuviin 3) intertekstuaalisuus eli kokonaisuuden luominen moninaisista viittauksista 4) postmodernismin ja j�lkistrukturalismin vaikutus (Wollen 1985, 88�94)

29. Godardin teoreettinen kiinnostus elokuvaan, peruskysymyksen ��rell� �mit� elokuva on, tai mihin elokuva kykenee?� Rajojen ylitt�misen ja v�lill� olemisen filosofia Kritiikki esteettisen l�pin�kyvyyden ideaa eli elokuvarealismia kohtaan Elokuvassa ei voida m��ritell� yht� staattista kuvaa Elokuvan kuva ei voi v�itt�� heijastavansa kuvattavaa todellisuutta sellaisena kuin se on Kuva ei ole todellisuuden todenmukainen peili

30. Elokuvassa kuvaa ei ole itsess��n, yhten� paikallaan pysyv�n� ikonina Elokuva on liikkuvaa kuvaa, kuva on liikkeess� oleva suhde kohteen ja kokijan v�lill� Elokuvassa kuvaliikkeet tapahtuvat suhteessa ajan kestossa ilmeneviin muutoksiin Kuva ei ole milloinkaan v�litt�m�n nyt-hetken kuva, vaan elokuvassa on aina kuva ennen ja kuva, joka seuraa. �Elokuvassa ei ole milloinkaan maanantaita. On aina joko sunnuntai tai tiistai. Maanantai on vain linkki kahden v�lill�. Ja kuva on juuri t�m� linkki.� (Godard).