1 / 14

Kari Leinamo Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit 27.9.2011

Kari Leinamo Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit 27.9.2011. Lähidemokratian lähtökohdat. Kuntalaki 1995/365 14 §: Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

wilda
Download Presentation

Kari Leinamo Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit 27.9.2011

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kari LeinamoLähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit 27.9.2011

  2. Lähidemokratian lähtökohdat Kuntalaki 1995/365 • 14 §: Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. • 17 §: Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. • 18 §: Valtuusto voi päättää, että kunnan osa-alueen asioita hoitamaan asetetun toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valitaan osa-alueen asukkaiden esityksestä ja että jäsenten asuinpaikan tulee olla asianomaisella osa-alueella. Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

  3. Lähidemokratian määrittelyä • Suoran tai edustuksellisen demokratian periaatteita noudattavaa asukkaiden osallistumista lähiympäristönsä ja paikallisyhteisönsä asioiden päättämiseen ja toteuttamiseen • Tavoitteena kansalaisten ja hallinnon yhteyksien parantaminen sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen • Kohteena kuntalaisten jokapäiväiseen elämään liittyvät asiat • Muotona yleiset asukaskokouksilla tai yleisillä vaaleilla valitut institutionaaliset toimielimet, joilla itsenäistä päätösvaltaa Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

  4. Lähidemokratian varhaisia vaiheita Suomessa • Vuoden 1946 alueliitoksen jälkeinen esikaupunkitoimikunta Helsingissä, lakkautettiin 1950-luvun alussa • Vuoden 1977 kunnallislaki: osallistuvan demokratian lisääminen • Oulun kaupunginosavaltuustokokeilu 1978–1980, ei onnistunut • Helsingin aluetoimikuntakokeilu 1981–1984, ei onnistunut • Vapaakuntakokeilu 1989–1996: kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen • Useita kokeiluja ja erilaisia malleja vaihtelevalla menestyksellä Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

  5. Yläkemijoen aluelautakunta, Rovaniemi • Perustettiin vapaakuntakokeilun myötä vuonna 1993 • Kaupunginvaltuusto nimittää yhdeksän jäsentä yleisten kyläkokousten ehdotuksista • Alueellinen monialalautakunta, oma 2,1 miljoonan euron talouskehys kaupungin budjetissa • Tilaa ja ostaa alueen palvelut, toimii paikallisena vaikuttajana • päivähoito, perusopetus, kulttuuri, kirjastot, nuoriso, vanhusten avopalvelut, terveysneuvonta ja kotipalvelut • Aiotaan lakkauttaa vuonna 2013 Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

  6. Säynätsalon kaupunginosavaltuusto, Jyväskylä • Perustettiin kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 1993 • 11 jäsentä, valittiin kunnallisvaalien yhteydessä • Lausuntojen antaminen, ehdotukset porkkanarahojen käytöstä, palvelutason seuraaminen • Toimintamääräraha 10 % alueen verotulokertymästä • Muutettiin kaupunginosalautakunnaksi 2001, lakkautettiin 2008 Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

  7. Toimielinten tehtäviä 2000-luvulla • Lausuntojen antaminen, aloitteiden tekeminen • Avustusten jakaminen yhdistyksille, koulun johtokuntana toimiminen • Kuntaliitossopimuksen toteutumisen seuraaminen, yhdistymisavustuksen käytön pohtiminen • Asuinalueiden välisen yhteydenpidon tukeminen, palvelujen heikkenemisen estäminen • Muutoksen seuraaminen, tehtyjen päätösten paheksuminen Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

  8. Lähidemokratian kaksi vaihetta • Vaihe 1: Kunnanosahallinnon luominen – asukkailla mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin Paikallisen vaikutusvallan lisääminen, tiedonkulun vahvistaminen, asukkaiden ja päätöksenteon lähentäminen • Vaihe 2: Asukkaiden näkemysten ymmärtäminen, hyväksyminen ja huomioon ottaminen päätöksenteossa Jää tavallisesti toteutumatta Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

  9. Jämsä: Kuoreveden alueneuvottelukunta Kangasala: Sahalahtitoimikunta Tohmajärvi: Värtsilälautakunta Ulvila: Kullaatoimikunta Kuopio: Vehmersalmen palvelujen seurantatoimikunta Äänekoski: Alueneuvottelukunta Jämsä/Orivesi: Längelmäen neuvottelukunnat Lakkautetut lähidemokratiamallit (perustettu 2001–2007) Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

  10. Mikkeli: Kylien neuvottelukunta Loimaa: Kylien neuvottelukunta Rovaniemi: Kylien neuvottelukunta Ii: Kuivaniemen ja Iin lähineuvostot Saarijärvi: Pylkönmäen asukastoimikunta Lappeenranta: Joutsenon alueraati Oulu: Ylikiimingin alueellinen yhteistyöryhmä Orimattila: Artjärven kyläjohtokunta Edelleen toimivat kevytrakenteiset lähidemokratiamallit (perustettu 2001–2011) Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

  11. Mikkeli: Anttolan aluejohtokunta, Haukivuoren aluejohtokunta Seinäjoki: Peräseinäjoen asukaslautakunta Sastamala: Suodenniemitoimikunta Savonlinna: Savonrannan aluejohtokunta Jyväskylä: Korpilahden aluelautakunta Eura: Kiukaisten aluetoimikunta Pori: Noormarkku-toimikunta Kangasala: Kuhmalahti-toimikunta Yksittäisliitosten edelleen toimivat lähidemokratiamallit (perustettu 2001–2011) Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

  12. Länsi-Turunmaa: Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön lähipalvelulautakunnat Kauhava: Kauhavan, Kortesjärven, Ylihärmän ja Alahärmän asukaslautakunnat Naantali: Saaristolautakunta Kokkola: Kälviän, Lohtajan ja Ullavan aluetoimikunta Seinäjoki: Nurmon ja Ylistaron asukaslautakunnat Hämeenlinna: Kalvola–Rengon ja Ydin-Hämeen aluetoimikunnat Salo: Helsingintien, Kiskontien, Perniöntien, Somerontien ja Turuntien aluetoimikunnat Kouvola: Kylien neuvottelukunta Monikuntaliitosten edelleen toimivat lähidemokratiamallit (perustettu 2009) Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

  13. Siirtyminen toimivaan lähidemokratiaan • Pienestä puuhastelusta todelliseen toimintaan • Yhteistyötä, kehittämistä ja vaikutusmahdollisuuksia • Kauniiden puheiden sijaan painopiste palveluihin • Kuntalaiset osallisiksi päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa • Kunnanosahallinnon mallilla ja muodolla ei suurta merkitystä, kunhan lähidemokratian toinen vaihe toimii Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

  14. Lähidemokratia voi onnistua hyvin tai huonosti • Oulun kaupungin yhteisötoiminta valittiin parhaaksi köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan teemavuoden käytännöksi. (Stop köyhyys! -teemavuosi palkitsi lähidemokratiaa 30.10.2010) • Meidän piti antaa lausuntoja ja olla alueen toimijoiden puuhamiehenä siinä kaupunginhallitukselle ja lautakunnille, mutta ei se ole oikeastaan ollenkaan toiminut. (Kalvola–Rengon aluetoimikunnan vpj:n näkemys Hämeenlinnan tilanteesta 1.4.2011) Vaasan yliopisto | Levón-instituutti | Lähidemokratian järjestämisen erilaiset ratkaisumallit

More Related