Tieteenalakulttuurit, tutkijoiden työtehtävät ja FinElibin käyttö

1. Tieteenalakulttuurit, tutkijoiden työtehtävät ja FinElibin käyttö Sanna Talja, YTT, dos., lehtori, TAY, Informaatiotutkimus

2. FinElib -käyttäjäkyselyaineisto • Trendit FinElibin käytössä 2000-2005 • vaikuttavuus • preferenssit • käyttöfrekvenssi Käyttö- ja tiedonhakutapojen tarkastelua • tieteenaloittain • tehtävän mukaan • akateemisen aseman mukaan

4. 2000 – 2005 Näkemys ydinaineiston saatavuudesta FinElibistä (% vastaajista)

5. FinELibin käyttöfrekvenssi (%) vastaajista

7. Painetun ja elektronisen aineiston käytön suhde (%)

8. FinElib –verkkolomakekyselyjen vastaajat • 2000 ~ n=543 • 2004 ~ n=900 • 2005 ~ n=532 • vastaajat painottuvat aktiivisiin käyttäjiin • kyselyaineiston koko ja tieteenalakattavuus erittäin hyviä • vastaajien jakauma tieteenaloittain vastaa melko tarkasti populaation tieteenalajakaumaa (Kota -tietokanta) • akateeminen asema – v. 2000 vastaajissa professorit yliedustettuina, v. 2005 jakauma vastaa melko tarkasti populaatiota (Kota –tietokanta) • analyysit kohdistuvat vain tutkijoihin

9. Tehtävät ja käyttötavat • suurin osa FinElibin käytöstä kirjallisuuden hakua tiettyä tutkimusta varten • käyttö tutkimustarkoituksiin 88 % • alan seurantaan 70 % • opetukseen ja ohjaukseen 40 % • hakumenetelmät varioivat käyttötarkoituksen mukaan: alan monitorointi – lehtien selailu, samoin opetus ja ohjaus; kohdennettu hakusanahaku tutkimustarkoituksissa

10. Vaihtelu työtehtävän mukaan • assistentit ja tohtoriopiskelijat tekevät suhteessa muihin ryhmiin enemmän hakusanahakuja • professorit – enemmän lehtien selailua; mutta opetustehtäviin hakevat materiaalia enemmän hakusanahauilla • lehtorit myös seuraavat kenttäänsä enemmän hakusanahauilla kuin muut ryhmät • iän ja sukupuolen vaikutus tarkistettu – ei tilastollisesti merkitsevää vaikutusta • erot henkilöstöryhmien välillä eivät kuitenkaan kovin suuria

11. Vaihtelu tieteenalan mukaan (1) • FinElib- kyselyaineistot osoittavat hakumenetelmien muutoksesta elektronisessa ympäristössä • koko vastaaja-aineistossa hakusanahaku e-lehtitietokannoista ylivoimaisesti käytetyin • tieteenalojen väliset erot näyttävät pienenevän tai eivät niin suuria kuin voisi olettaa verrattuna aiempaan tutkimuskirjallisuuteen • selailun (browsing) ja kollegoiden merkitys kirjallisuuden löytämisessä näyttää vähenevän (sama trendi muissa tutkimuksissa)

12. Vaihtelu tieteenalan mukaan (2) • hakumenetelmät jakautuvat kuitenkin kahteen dimensioon (tyyppiin) • sisällysluetteloiden ja lehtien selailu, eteneminen lähdeviitteiden ja linkkien kautta ja kollegoilta saatujen vihjeiden perusteella korreloivat keskenään • puolikohdennettu (semi-directed) käyttötapa on merkitsevästi tyypillisempi humanisteille kuin muille ryhmille • täyskohdennettu käyttötapa (hakusanahaku) ei korreloi muiden menetelmien (esim. selailu) kanssa

13. Haun dimensiot (varimax rotation n=900)

14. Yhteenvetoa • 2005: 62 % vastaajista käytti FinElib-aineistoja viikoittain tai useita kertoja viikossa; 40 % muutamia kertoja kuussa tai harvemmin • 2005: 73 % oli valmis luopumaan painetusta lehdestä, jos lehti saatavissa elektronisesti • kyselyaineistot osoittavat vielä verrattain alhaista uusien mahdollisuuksien käyttöönottoa • uutuusvalvonta- ja seurantapalvelut – käyttö suurinta kiinteissä tutkimusryhmissä (bioagri 24 %, lääketiede 16 %) • hakutapoja tarpeen tutkia jatkossa vielä yksityiskohtaisemmin

15. Tieteenalakulttuurien merkitys • e-resurssien hyödyntämistä estävät tai hidastavat tekijät muuttuneet eri vaiheissa: Varhainen – Vakiintuva – Edistynyt (Tenopir & King) • alkuvaiheessa pääsy elektroniseen ympäristöön oli keskeinen erotteleva tekijä • sen jälkeen ydinlehtien elektronisen saatavuuden vakiintuneisuus ollut oleellisin käyttöön vaikuttava tekijä • tämän jälkeen keskiöön näyttävät tulevan tieteenala- ja tutkimuskulttuureihin liittyvät tekijät • tieteenalat ”elektronisoituvat” eri tahtia ja etenevät käytössä vaiheiden läpi eri tahtiin

17. Uusia tuloksia • tutkimusryhmäjäsenyydellä tilastollisesti merkitsevä yhteys käyttöön: • kiinteissä tutkimusryhmissä toimivat käyttävät enemmän kuin löyhässä ryhmässä tai yksin tutkimusta tekevät • tieteidenvälisyydellä eli kirjallisuuden käytön hajautuneisuudella eri tieteenaloille myös tilastollisesti merkitsevä yhteys käytön määrään • tieteidenvälisen tutkimuksen osuus suuri erityisesti ihmistieteissä (yli kolmannes vastaajista käyttää useamman tieteenalan kirjallisuutta) • näkyy tässä ryhmässä aktiivisempana käyttönä; FinElib –resurssit keskeisemmässä roolissa verrattuna ”perinteiseen” humanistiseen tutkimukseen/aiheisiin

18. Julkaisuja FinElib –kyselytutkimusaineistosta • Vakkari, P. (2006) Trends in the use of digital libraries by scientists in 2000-2005: A case study of FinElib (arvioinnissa) • Vakkari, P. & Talja, S. (2006) Search methods of e-journal articles for academic tasks: A case study of FinElib. Information Research (ilmestyy). • Vakkari, P & Talja, S (2005)The influence of the scatter of literature on the use of electronic resources across disciplines: A case ctudy of FinELib. In: Research and Advanced Technology for Digital Libraries: Proceedings of the 9th European Conference on Digital Libraries, ECDL 2005. Lecture Notes in Computer Science, LNCS 3652, 207-217. Berlin: Springer.

19. Vertailevia tieteellisen kommunikaation ja e-resurssien muotoumisen tutkimuksia • Fry, J. & Talja, S. (2006) The intellectual and social organization of academic fields and the shaping of digital resources. Journal of Information Science (painossa) • Fry, J. & Talja S. (2004) The cultural shaping of scholarly communication: Explaining e-journal use within and across academic fields. ASIST 2004: Proceedings of the 67th ASIST Annual Meeting, 20-30. Medford, NJ: Information Today. • Talja, S. & Maula, H (2003) Reasons for the use and non-use of electronic journals and databases. Journal of Documentation 59(6),673-691.

20. Kiitos! • Kysymyksiä, kommentteja? • sähköposti: sanna.talja@uta.fi • kotisivu: http://www.uta.fi/~lisaka