Tutkijan ura maailmalla? Antti-Pekka Jauho DTU, TKK

1. Tutkijan ura maailmalla?Antti-Pekka JauhoDTU, TKK Suomen Akatemialta saatu tehtävän määrittely: Tutkijoiden liikkuvuus on vähentynyt – miksi? Toivomme henkilökohtaisia kommentteja teemasta ”Tutkijan liikkuvuus”: Suomesta ulkomaille; ulkomailta Suomeen; yliopistosta yritykseen tai takaisin; maasta tai yliopistosta toiseen

2. Tutkijan ura maailmalla?Case study: Antti-Pekka Jauho • Oma kokemus • Omat syyt lähteä ulkomaille • Takaisin Suomeen? • Ulkomailla olemisen edut ja haitat • Voiko subjektiivisista, yhteen tieteenalaan rajoittuneista kokemuksista tehdä yleisiä johtopäätöksia? • Muutama heitto jatkotoimenpiteitä varten

3. Oma kokemus: • Diplomi-insinööri, TKK, teknillinen fysiikka, 1975 • Muutto USA:an, 1976 • Ph.D, Cornell U., teorettinen kiinteän olomuodon fysiikka, 1981 • post-doc, Nordita, Kööpenhamina, 1981-84 • post-doc, Chalmers U., Göteborg, 1984-85 • adjunkt (”yli-assistentti”), Kööpenhaminan yliopisto 1985-1991 • apulaisprofessori (”Nordisk lektor”), Nordita, 1991-93 • vanh. tutkija (”gruppeleder”), Mikroelektronik Centret (MIC), DTU, 1993-96 • tutkimusprofessori, MIC, 1996-2002 • vieraileva professori, CSIC, U. Autonoma, Madrid, 1997 • teorettisen nanoteknologian professori, MIC/Nanotech, 2002 – > ? • FiDiPro, TKK 2007-2010

4. Oma kokemus kansainvälisissä tehtävissä sekä ulkomailla työskentelystä: • yli puolen vuoden mittaisia työskentelyjaksoja viidessä maassa (Suomi, Ruotsi, Tanska, USA, Espanja) • muita pitempiä oleskeluja Saksassa ja Italiassa • virantäyttöprosesseja: Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Englanti, Belgia, Israel, Itävalta, Sveitsi, USA • vastaväittäjä: Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Saksa, Espanja • tutkimusprojektien arviointeja kymmenissä eri maassa • kansainvälisten projektien johtotehtäviä sekä Scientific Council-jäsenyyksiä useissa maissa • konferenessijärjestelyitä

5. Omat syyt lähteä ulkomaille: • oma kiinnostuksen alue löytyi (lähes sattumalta) DI-koulutuksen loppuvaiheessa, eikä omaksi koettua alaa juuri harrastettu, eikä varsinkaan rahoitettu Suomessa. Ei sopivaa väitöskirjan ohjaajaa.

6. Omat syyt lähteä ulkomaille: • oma kiinnostuksen alue löytyi (lähes sattumalta) DI-koulutuksen loppuvaiheessa, eikä omaksi koettua alaa juuri harrastettu, eikä varsinkaan rahoitettu Suomessa. Ei sopivaa väitöskirjan ohjaajaa. • vuonna 1975 Suomessa tohtorikoulutus fysiikan alalla oli aika sattumanvaraista (poikkeuksena Lounasmaan laboratorio – valitettavasti ”väärä ala”, mutta oikea lähestymistapa, ja siellä tavatut huippututkijat (esim. R.C.Richardson) vaikuttivat voimakkaasti uravalintaan)

7. Omat syyt lähteä ulkomaille: • oma kiinnostuksen alue löytyi (lähes sattumalta) DI-koulutuksen loppuvaiheessa, eikä omaksi koettua alaa juuri harrastettu, eikä varsinkaan rahoitettu Suomessa. Ei sopivaa väitöskirjan ohjaajaa. • vuonna 1975 Suomessa tohtorikoulutus fysiikan alalla oli aika sattumanvaraista (poikkeuksena Lounasmaan laboratorio – valitettavasti ”väärä ala”, mutta oikea lähestymistapa, ja siellä tavatut huippututkijat (esim. R.C.Richardson) vaikuttivat voimakkaasti uravalintaan) • USA oli ”must”. Vuonna 1975 USA oli vielä eksoottinen ja kaukana. Internet ja globaalisuus olivat tuntemattoja käsitteitä. Kyseessä oli iso Seikkailu.

8. Omat syyt lähteä ulkomaille: • oma kiinnostuksen alue löytyi (lähes sattumalta) DI-koulutuksen loppuvaiheessa, eikä omaksi koettua alaa juuri harrastettu, eikä varsinkaan rahoitettu Suomessa. Ei sopivaa väitöskirjan ohjaajaa. • vuonna 1975 Suomessa tohtorikoulutus fysiikan alalla oli aika sattumanvaraista (poikkeuksena Lounasmaan laboratorio – valitettavasti ”väärä ala”, mutta oikea lähestymistapa, ja siellä tavatut huippututkijat (esim. R.C.Richardson) vaikuttivat voimakkaasti uravalintaan) • USA oli ”must”. Vuonna 1975 USA oli vielä eksoottinen ja kaukana. Internet ja globaalisuus olivat tuntemattoja käsitteitä. Kyseessä oli iso Seikkailu. • tarve päästä pois Suomen pienistä, sisäänlämpiävistä ympyröistä

9. Omat syyt lähteä ulkomaille: • oma kiinnostuksen alue löytyi (lähes sattumalta) DI-koulutuksen loppuvaiheessa, eikä omaksi koettua alaa juuri harrastettu, eikä varsinkaan rahoitettu Suomessa. Ei sopivaa väitöskirjan ohjaajaa. • vuonna 1975 Suomessa tohtorikoulutus fysiikan alalla oli aika sattumanvaraista (poikkeuksena Lounasmaan laboratorio – valitettavasti ”väärä ala”, mutta oikea lähestymistapa, ja siellä tavatut huippututkijat (esim. R.C.Richardson) vaikuttivat voimakkaasti uravalintaan) • USA oli ”must”. Vuonna 1975 USA oli vielä eksoottinen ja kaukana. Internet ja globaalisuus olivat tuntemattoja käsitteitä. Kyseessä oli iso Seikkailu. • tarve päästä pois Suomen pienistä, sisäänlämpiävistä ympyröistä • ei perhe-elämästä seuraavia rajoitteita, lähiympäristön kannustus

10. Omat syyt lähteä ulkomaille: • oma kiinnostuksen alue löytyi (lähes sattumalta) DI-koulutuksen loppuvaiheessa, eikä omaksi koettua alaa juuri harrastettu, eikä varsinkaan rahoitettu Suomessa. Ei sopivaa väitöskirjan ohjaajaa. • vuonna 1975 Suomessa tohtorikoulutus fysiikan alalla oli aika sattumanvaraista (poikkeuksena Lounasmaan laboratorio – valitettavasti ”väärä ala”, mutta oikea lähestymistapa, ja siellä tavatut huippututkijat (esim. R.C.Richardson) vaikuttivat voimakkaasti uravalintaan) • USA oli ”must”. Vuonna 1975 USA oli vielä eksoottinen ja kaukana. Internet ja globaalisuus olivat tuntemattoja käsitteitä. Kyseessä oli iso Seikkailu. • tarve päästä pois Suomen pienistä, sisäänlämpiävistä ympyröistä • ei perhe-elämästä seuraavia rajoitteita, lähiympäristön kannustus • alkuperäisenä tarkoituksena olla poissa muutama vuosi – mutta sama reissu jatkuu vieläkin!

11. Ulkomaillaolon edut (henkilökohtaisia huomioita) • Edut opiskelija-aikana: • Amerikkalaisen huippuyliopiston graduate school on vertaansa vailla oleva kokemus. (Dramatic learning experience) Ratkaiseva merkitys oman ammattitaidon kehityksessä. Kilpailu on kovaa mutta rehtiä ja pelisäännöt ovat selviä. Urastruktuuri: ph.d – post.doc – assistant prof.-assoc.prof – prof on yksiselitteinen ja ymmärrettävissä, ei mitään epämääräistä lyhytaikaisten nimitysten tilkkutäkkiä. Viesti Suomelle: USA:ssa (ja muullakin) laitoksen paras professori luennoi peruskurssia! Miksi professorit luennoiduttavat tärkeimmät kurssit jatko-opiskelijoilla?? (yleinen käytäntö 70-luvulla)

12. Ulkomaillaolon edut (henkilökohtaisia huomioita) • Edut opiskelija-aikana: • Amerikkalaisen huippuyliopiston graduate school on vertaansa vailla oleva kokemus. (Dramatic learning experience) Ratkaiseva merkitys oman ammattitaidon kehityksessä. Kilpailu on kovaa mutta rehtiä ja pelisäännöt ovat selviä. Urastruktuuri: ph.d – post.doc – assistant prof.-assoc.prof – prof on yksiselitteinen ja ymmärrettävissä, ei mitään epämääräistä lyhytaikaisten nimitysten tilkkutäkkiä. Viesti Suomelle: USA:ssa (ja muullakin) laitoksen paras professori luennoi peruskurssia! Miksi professorit luennoiduttavat tärkeimmät kurssit jatko-opiskelijoilla?? (yleinen käytäntö 70-luvulla) • Kielitaito kohenee, näkemys avartuu

13. Ulkomaillaolon edut (henkilökohtaisia huomioita) • Edut opiskelija-aikana: • Amerikkalaisen huippuyliopiston graduate school on vertaansa vailla oleva kokemus. (Dramatic learning experience) Ratkaiseva merkitys oman ammattitaidon kehityksessä. Kilpailu on kovaa mutta rehtiä ja pelisäännöt ovat selviä. Urastruktuuri: ph.d – post.doc – assistant prof.-assoc.prof – prof on yksiselitteinen ja ymmärrettävissä, ei mitään epämääräistä lyhytaikaisten nimitysten tilkkutäkkiä. Viesti Suomelle: USA:ssa (ja muullakin) laitoksen paras professori luennoi peruskurssia! Miksi professorit luennoiduttavat tärkeimmät kurssit jatko-opiskelijoilla?? (yleinen käytäntö 70-luvulla) • Kielitaito kohenee, näkemys avartuu • Syntyy laaja kansainvälinen ystävä- ja kollegaverkosto. Useimmat omat opiskelukaverit ovat professoreita johtavissa yliopistossa.

14. Ulkomaillaolon edut (henkilökohtaisia huomioita) • Etuja tutkijauralla: • Syntynyt ystävä- ja kollegaverkosto on ensiarvoisen hyödyllinen – aina löytyy tuttu huippuasiantuntija! Useimmat omat opiskelukaverit ovat professoreita johtavissa yliopistossa.

15. Ulkomaillaolon edut (henkilökohtaisia huomioita) • Etuja tutkijauralla: • Syntynyt ystävä- ja kollegaverkosto on ensiarvoisen hyödyllinen – aina löytyy tuttu huippuasiantuntija! Useimmat omat opiskelukaverit ovat professoreita johtavissa yliopistossa. • Oppii ymmärtämään, että samoja asioita voi tehdä monella eri tavalla. Pääsee eroon tarpeettomista ennakkoluuloista ja oppii arvostamaan kotimaan säilyttämisenarvoisia perinteitä. Yhdistelemällä eri maiden hyviä puolia saattaa syntyä synergiaa ja syvällisempää näkemystä. (Varoitus, varsinkin hallintovirkailijoille: kopioimalla muodikkaita toimintamalleja saattaa syntyä katastrofeja! Joissain maissa toimivaksi havaittu systeemi saattaa epäonnistua muualla. Toisaalta: tietoisuus epäonnistuneista kokeiluista paranee, ja mahdollisesti pystyy välttämään virheiden toistoa. Tämä viesti on erityisen tärkeä Suomelle, joka monessa suhteessa seuraa länsimaita muutaman vuoden viiveellä.)

16. Ulkomaillaolon edut (henkilökohtaisia huomioita) • Etuja tutkijauralla: • Syntynyt ystävä- ja kollegaverkosto on ensiarvoisen hyödyllinen – aina löytyy tuttu huippuasiantuntija! Useimmat omat opiskelukaverit ovat professoreita johtavissa yliopistossa. • Oppii ymmärtämään, että samoja asioita voi tehdä monella eri tavalla. Pääsee eroon tarpeettomista ennakkoluuloista ja oppii arvostamaan kotimaan säilyttämisenarvoisia perinteitä. Yhdistelemällä eri maiden hyviä puolia saattaa syntyä synergiaa ja syvällisempää näkemystä. (Varoitus, varsinkin hallintovirkailijoille: kopioimalla muodikkaita toimintamalleja saattaa syntyä katastrofeja! Joissain maissa toimivaksi havaittu systeemi saattaa epäonnistua muualla. Toisaalta: tietoisuus epäonnistuneista kokeiluista paranee, ja mahdollisesti pystyy välttämään virheiden toistoa. Tämä viesti on erityisen tärkeä Suomelle, joka monessa suhteessa seuraa länsimaita muutaman vuoden viiveellä.) • Ulkomaisella tutkijalla on ”fresh start”: ei automaattisesti leimaudu tietyn kuppikunnan edustajaksi. ”Erilaisena” on tiettyjen normien ulkopuolella ja uudistusehdotuksiin suhtaudutaan avoimemmin.

17. Haittoja: • Ulkomaillaolo ei sovi kaikille. Kestääkö perhe ympäristön vaihdon?

18. Haittoja: • Ulkomaillaole ei sovi kaikille. Kestääkö perhe ympäristön vaihdon? • Juurettomuus. Nuorella iällä tutkimus ja ”career-race” täyttää koko elämän ja laajemmat perspektiivit eivät välttämättä kiinnosta. Iän karttuessa ei pelkkä oman julkaisulistan kasvattaminen riitä, vaan saattaa syntyä tarve jättää pysyvämpää jälkeä. Koetaanko ulkomaan yliopisto ”omaksi”? (Hyvin vaikea kannattaa ulkomaalaista urheilujoukkuetta!)

19. Haittoja: • Ulkomaillaole ei sovi kaikille. Kestääkö perhe ympäristön vaihdon? • Juurettomuus. Nuorella iällä tutkimus ja ”career-race” täyttää koko elämän ja laajemmat perspektiivit eivät välttämättä kiinnosta. Iän karttuessa ei pelkkä oman julkaisulistan kasvattaminen riitä, vaan saattaa syntyä tarve jättää pysyvämpää jälkeä. Koetaanko ulkomaan yliopisto ”omaksi”? (Hyvin vaikea kannattaa ulkomaalaista urheilujoukkuetta!) • Kielitaito. Hyväkään kielitaito ei välttämättä riitä tieteen popularisointiin ja osallistumiseen sanomalehdissä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä rajoittaa vaikutusvaltaa. Poliitikot eivät puhu vieraita kieliä!

20. Haittoja: • Ulkomaillaole ei sovi kaikille. Kestääkö perhe ympäristön vaihdon? • Juurettomuus. Nuorella iällä tutkimus ja ”career-race” täyttää koko elämän ja laajemmat perspektiivit eivät välttämättä kiinnosta. Iän karttuessa ei pelkkä oman julkaisulistan kasvattaminen riitä, vaan saattaa syntyä tarve jättää pysyvämpää jälkeä. Koetaanko ulkomaan yliopisto ”omaksi”? (Hyvin vaikea kannattaa ulkomaalaista urheilujoukkuetta!) • Kielitaito. Hyväkään kielitaito ei välttämättä riitä tieteen popularisointiin ja osallistumiseen sanomalehdissä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä rajoittaa vaikutusvaltaa. Poliitikot eivät puhu vieraita kieliä! • Useissa maissa sisäpiireihin pääseminen edellyttää systeemin sisäisiä suosijoita, joita ulkomailta tulevalla ei aina ole. Uralla eteneminen ei aina korreloi saavutusten kanssa.

21. Haittoja: • Ulkomaillaole ei sovi kaikille. Kestääkö perhe ympäristön vaihdon? • Juurettomuus. Nuorella iällä tutkimus ja ”career-race” täyttää koko elämän ja laajemmat perspektiivit eivät välttämättä kiinnosta. Iän karttuessa ei pelkkä oman julkaisulistan kasvattaminen riitä, vaan saattaa syntyä tarve jättää pysyvämpää jälkeä. Koetaanko ulkomaan yliopisto ”omaksi”? (Hyvin vaikea kannattaa ulkomaalaista urheilujoukkuetta!) • Kielitaito. Hyväkään kielitaito ei välttämättä riitä tieteen popularisointiin ja osallistumiseen sanomalehdissä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä rajoittaa vaikutusvaltaa. Poliitikot eivät puhu vieraita kieliä! • Useissa maissa sisäpiireihin pääseminen edellyttää systeemin sisäisiä suosijoita, joita ulkomailta tulevalla ei aina ole. Uralla eteneminen ei aina korreloi saavutusten kanssa. • Koti-ikävä ja monikulttuuristen perheiden arkielämän haasteellisuudet

22. Mikseivät nuoret enää lähde ulkomaille? • Ei ole enää jatko-opintojen kannalta välttämätöntä. Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen – esim. tohtorikoulut

23. Mikseivät nuoret enää lähde ulkomaille? • Ei ole enää jatko-opintojen kannalta välttämätöntä. Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen – esim. tohtorikoulut • Monilla tutkimuksen saroilla internet mahdollistaa työskentelyn melkein missä vain. Informaatio leviää salamannopeasti koko maailmaan. (Esim. ennen odoteltiin postissa saapuvaa preprinttiä, joka tuli jos oli tullakseen – jos oli päässyt postituslistalle! Nykyään kaikki tärkeät tulokset lähetetään arXive’en (fysiikka, matematiikka, etc.))

24. Mikseivät nuoret enää lähde ulkomaille? • Ei ole enää jatko-opintojen kannalta välttämätöntä. Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen – esim. tohtorikoulut • Monilla tutkimuksen saroilla internet mahdollistaa työskentelyn melkein missä vain. Informaatio leviää salamannopeasti koko maailmaan. (Esim. ennen odoteltiin postissa saapuvaa preprinttiä, joka tuli jos oli tullakseen – jos oli päässyt postituslistalle! Nykyään kaikki tärkeät tulokset lähetetään arXive’en (fysiikka, matematiikka, etc.)) • Yhteiskuntarakenteen muutos: nykyään on useasti kaksi tieteellistä/akateemista uraa samassa perheessä, ja tämän yhtälön ratkaisu ulkomailla on lähes mahdotonta. Skandinavian ylivertaiset sosiaaliolot!

25. Mikseivät nuoret enää lähde ulkomaille? • Ei ole enää jatko-opintojen kannalta välttämätöntä. Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen – esim. tohtorikoulut • Monilla tutkimuksen saroilla internet mahdollistaa työskentelyn melkein missä vain. Informaatio leviää salamannopeasti koko maailmaan. (Esim. ennen odoteltiin postissa saapuvaa preprinttiä, joka tuli jos oli tullakseen – jos oli päässyt postituslistalle! Nykyään kaikki tärkeät tulokset lähetetään arXive’en (fysiikka, matematiikka, etc.)) • Yhteiskuntarakenteen muutos: nykyään on useasti kaksi tieteellistä/akateemista uraa samassa perheessä, ja tämän yhtälön ratkaisu ulkomailla on lähes mahdotonta. Skandinavian ylivertaiset sosiaaliolot! • Elintason nousu ja materialistisen elämäntyylin arvostuksen nousu – ulkomailla nälkäpalkalla kitkuttamista ei koeta mielekkääksi.

26. Mikseivät nuoret enää lähde ulkomaille? • Ei ole enää jatko-opintojen kannalta välttämätöntä. Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen – esim. tohtorikoulut • Monilla tutkimuksen saroilla internet mahdollistaa työskentelyn melkein missä vain. Informaatio leviää salamannopeasti koko maailmaan. (Esim. ennen odoteltiin postissa saapuvaa preprinttiä, joka tuli jos oli tullakseen – jos oli päässyt postituslistalle! Nykyään kaikki tärkeät tulokset lähetetään arXive’en (fysiikka, matematiikka, etc.)) • Yhteiskuntarakenteen muutos: nykyään on useasti kaksi tieteellistä/akateemista uraa samassa perheessä, ja tämän yhtälön ratkaisu ulkomailla on lähes mahdotonta. Skandinavian ylivertaiset sosiaaliolot! • Elintason nousu ja materialistisen elämäntyylin arvostuksen nousu – ulkomailla nälkäpalkalla kitkuttamista ei koeta mielekkääksi. • Tutkijan uran arvostus yhteiskunnassa?!?!

27. Mikseivät nuoret enää lähde ulkomaille? • Ei ole enää jatko-opintojen kannalta välttämätöntä. Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen – esim. tohtorikoulut • Monilla tutkimuksen saroilla internet mahdollistaa työskentelyn melkein missä vain. Informaatio leviää salamannopeasti koko maailmaan. (Esim. ennen odoteltiin postissa saapuvaa preprinttiä, joka tuli jos oli tullakseen – jos oli päässyt postituslistalle! Nykyään kaikki tärkeät tulokset lähetetään arXive’en (fysiikka, matematiikka, etc.)) • Yhteiskuntarakenteen muutos: nykyään on useasti kaksi tieteellistä/akateemista uraa samassa perheessä, ja tämän yhtälön ratkaisu ulkomailla on lähes mahdotonta. Skandinavian ylivertaiset sosiaaliolot! • Elintason nousu ja materialistisen elämäntyylin arvostuksen nousu – ulkomailla nälkäpalkalla kitkuttamista ei koeta mielekkääksi. • Tutkijan uran arvostus yhteiskunnassa?!?! • Nuoret ovat matkustelleet riittävästi ja pystyvät tyydyttämään uteliasuutensa muutenkin

28. Mikseivät varttuneet tutkijat lähde ulkomaille?

29. Mikseivät varttuneet tutkijat lähde ulkomaille? • Virkamiehistyminen. Professori ei ole enää tutkija vaan manageri. Ulkomaille lähdetään tutkimaan, ei hallinnoimaan.

30. Mikseivät varttuneet tutkijat lähde ulkomaille? • Virkamiehistyminen. Professori ei ole enää tutkija vaan manageri. Ulkomaille lähdetään tutkimaan, ei hallinnoimaan. • Usko omaan korvaamattomuuteen. Poissaolon aikana pelätään oman territorion menettämistä kilpailijoille.

31. Mikseivät varttuneet tutkijat lähde ulkomaille? • Virkamiehistyminen. Professori ei ole enää tutkija vaan manageri. Ulkomaille lähdetään tutkimaan, ei hallinnoimaan. • Usko omaan korvaamattomuuteen. Poissaolon aikana pelätään oman territorion menettämistä kilpailijoille. • Sapattivuosijärjestelmän epäselkeys – taloudelliset seuraukset?

32. Mikseivät varttuneet tutkijat lähde ulkomaille? • Virkamiehistyminen. Professori ei ole enää tutkija vaan manageri. Ulkomaille lähdetään tutkimaan, ei hallinnoimaan. • Usko omaan korvaamattomuuteen. Poissaolon aikana pelätään oman territorion menettämistä kilpailijoille. • Sapattivuosijärjestelmän epäselkeys – taloudelliset seuraukset? • Mukavuudenhalu, aviopuolison ura

33. Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia.

34. Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia. Muutama ehdotus: • On kehitettävä sekoitus porkkanaa ja piiskaa.

35. Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia. Muutama ehdotus: • On kehitettävä sekoitus porkkanaa ja piiskaa. • On muistettava, että maailma on muuttunut omista jatko-opiskeluajoista! Nuoremman sukupolven kritisointi ei ole konstruktiivista – on lähdettävä tämän päivän reaaliteeteista

36. Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia. Muutama ehdotus: • On kehitettävä sekoitus porkkanaa ja piiskaa. • On muistettava, että maailma on muuttunut omista jatko-opiskeluajoista! Nuoremman sukupolven kritisointi ei ole konstruktiivista – on lähdettävä tämän päivän reaaliteeteista • Opiskeluaikana yhden lukukauden vietto ulkomailla tehdään (lähes) pakolliseksi. Bolognan mallin yleistyessä tämä tulee enenevässä määrin mahdolliseksi. (Esim. lääketieteen opiskelu Tanskassa ja Espanjassa ”kommutoi”)

37. Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia. Muutama ehdotus: • On kehitettävä sekoitus porkkanaa ja piiskaa. • On muistettava, että maailma on muuttunut omista jatko-opiskeluajoista! Nuoremman sukupolven kritisointi ei ole konstruktiivista – on lähdettävä tämän päivän reaaliteeteista • Opiskeluaikana yhden lukukauden vietto ulkomailla tehdään (lähes) pakolliseksi. Bolognan mallin yleistyessä tämä tulee enenevässä määrin mahdolliseksi. (Esim. lääketieteen opiskelu Tanskassa ja Espanjassa ”kommutoi”) • Myönnentään perhetukea ulkomaille lähteville nuorille perheille

38. Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia. Muutama ehdotus: • On kehitettävä sekoitus porkkanaa ja piiskaa. • On muistettava, että maailma on muuttunut omista jatko-opiskeluajoista! Nuoremman sukupolven kritisointi ei ole konstruktiivista – on lähdettävä tämän päivän reaaliteeteista • Opiskeluaikana yhden lukukauden vietto ulkomailla tehdään (lähes) pakolliseksi. Bolognan mallin yleistyessä tämä tulee enenevässä määrin mahdolliseksi. (Esim. lääketieteen opiskelu Tanskassa ja Espanjassa ”kommutoi”) • Myönnentään perhetukea ulkomaille lähteville nuorille perheille • Virkanimityksiä tehtäessä annetaan lisäpisteitä ulkomailla oleskelusta

39. Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia. Muutama ehdotus: • On kehitettävä sekoitus porkkanaa ja piiskaa. • On muistettava, että maailma on muuttunut omista jatko-opiskeluajoista! Nuoremman sukupolven kritisointi ei ole konstruktiivista – on lähdettävä tämän päivän reaaliteeteista • Opiskeluaikana yhden lukukauden vietto ulkomailla tehdään (lähes) pakolliseksi. Bolognan mallin yleistyessä tämä tulee enenevässä määrin mahdolliseksi. (Esim. lääketieteen opiskelu Tanskassa ja Espanjassa ”kommutoi”) • Myönnentään perhetukea ulkomaille lähteville nuorille perheille • Virkanimityksiä tehtäessä annetaan lisäpisteitä ulkomailla oleskelusta • Kehitetään sapattivuosijärjestelmää: bonus koti-instituutille

40. Liikkuvuus on kuitenkin suotavaa – mitä tehdä? Tarvitaan sekä päättävien elimien että nuorien tutkijoiden asennemuutoksia. Muutama ehdotus: • On kehitettävä sekoitus porkkanaa ja piiskaa. • On muistettava, että maailma on muuttunut omista jatko-opiskeluajoista! Nuoremman sukupolven kritisointi ei ole konstruktiivista – on lähdettävä tämän päivän reaaliteeteista • Opiskeluaikana yhden lukukauden vietto ulkomailla tehdään (lähes) pakolliseksi. Bolognan mallin yleistyessä tämä tulee enenevässä määrin mahdolliseksi. (Esim. lääketieteen opiskelu Tanskassa ja Espanjassa ”kommutoi”) • Myönnentään perhetukea ulkomaille lähteville nuorille perheille • Virkanimityksiä tehtäessä annetaan lisäpisteitä ulkomailla oleskelusta • Kehitetään sapattivuosijärjestelmää: bonus koti-instituutille • Luodaan uusia vieraileva-professori systeemejä (esim. FiDiPro!)

41. Kiitokset: • Suomen Akatemialle kiinnostavan seminaarin järjestämisestä • Yleisölle tilaisuuteen saapumisesta