Hiitolan -Kurkijoen sukututkimuspiiri Loimaa 19.2.2014, Helsinki 20.2.2014

1. Lahjoitusmaakausi ja sen purku Kurkijoella ja HiitolassaLampuodeista ja torppareista talollisiksi 1800-luvun lopulla Hiitolan-Kurkijoen sukututkimuspiiri Loimaa 19.2.2014, Helsinki 20.2.2014 19.2.2014 Ahti Kurri

2. Mikä on lahjoitusmaa Hallitsija, kruunu, valtio lahjoitti suuria maa-alueita yksityishenkilöille • palkkiona tai suosionosoituksena palveluksista • lahjoitus määräajaksi, toistaiseksi, eliniäksi, ainiaaksi • Venäjällä perinteisesti ”sieluineen” • merkitys lahjoituksen saajalle: sai periä verot alueensa talonpojilta a) verot kokonaan itselle b) osittain tilitettäväksi valtiolle • toinen merkitys: viljeli hovin omaa tilaa (hovileiriä) alustalaisten päivätöiden turvin (ropotti) • V. 1871 Kurkijoen hoviin kuului 445 tilaa tai torppaa + hovitila • donataari (lahjoituksen saaja) itse asui harvoin lahjoitusmaalla (hovissa) • myöhemmin donataarit alkoivat myydä tiloja ulkopuolisille - tila ei ollut enää ”lahjoitusmaa” - lahjoitusmaan taloudellinen merkitys ”hoviherralle” kasvoi 19.2.2014 Ahti Kurri

3. Mikä on lahjoitusmaa-aika • lahjoitusmaita oli jo Ruotsin vallan aikana 1600 –luvulla • käytännössä tarkoitetaan 1721 alkanutta Venäjän vallan aikaa 1800-luvun lopulle asti • kysymys talonpojan kannalta: a) verotuksesta b) omistusoikeudesta maahan c) oikeusturvasta • 1820-luvulla merkittävä muutos huonompaan suuntaan • lahjoitusmaajärjestelmä alkoi purkautua 1860-luvulta alkaen, vaiheittain • Kurkijoella kahdessa päävaiheessa, 1860 - ja 1880-luvulla, samoihin aikoihin Hiitolassa • ”lahjoitusmaakurjuudessa ” merkittäviä eroja eri lahjoitusmailla, eri hoviherrojen ja voutien alaisuudessa ja eri aikakausina • oli äärimmäisiä vääryyksiä ja yksittäistapauksia <–> oli varsin asiallista ja sopuisaa eloa • epäkohtia on ilmeisesti korostettu ja yksittäistapauksia yleistetty - varsin ymmärrettävästi • nykyinen historiantutkimus puhuu ääri-ilmiöistä yksittäistapauksina 19.2.2014 Ahti Kurri

4. Lahjoitusmaat Ruotsin vallan aikana Käkisalmen lääni Ruotsille 1618 -> kruunu jakoi läänityksiä (lahjoitusmaa) aatelisille • Kurkijoen kreivikunta, Oxenstjärna-suku • Kurkijoelle Kronoborgin kaupunki kreivi Tuure Oxenstjärnan aikana v. 1668 • räikeitä epäkohtia verokohtelussa (paikoin, ajoittain) • valtio köyhtyi -> läänitykset peruutettiin 1680- luvulla (”suuri reduktio”) • tilalle tuli verovuokrausjärjestelmä (1680 -> iso viha) - ei sen parempi • verovuokraaja (arrendaattori) vuokrasi kruunulta oikeuden periä verot tietyltä alueelta • arrendaattori maksoi kruunulle sovitun kokonaissumman ja sai itse pitää, mitä kykeni talonpojilta yli vuokrasumman perimään • Kurkijoella arrendaattoreina esim. Printz, Gröön • paljon oikeudenkäyntejä verotuksesta (Käkisalmen tuomiokunnan pöytäkirjat) • talonpoikaisvastarintaa: esim. Simo Hurtta (Afläckt) oli arrendaattori pohjoisemmassa Karjalassa 19.2.2014 Ahti Kurri

5. Kurkijoki: lahjoitukset vuoden 1721 jälkeen Karjala Venäjälle 1721 • 1726 -> Kurkijoki ja Jaakkima keisarinna Katariina I:n yksityistä omaisuutta • 1728 -> suuriruhtinatar Elisabethin (keisari Pietari II:n täti) omaisuutta • 1743 -> lahjoitus Vorontsov-suvulle • 1783 -> palautus kruunulle • 1797 -> Kurkijoki + puolet Jaakkimaa uudelleen Vorontsoveille (Jaakkima jakautui kruununpuoleen ja rälssipuoleen) • 1846 -> kreivi A. Kuselev-Besboredkon suvulle, jolta -> Kurkijoen hovi (2/3) Aleksander v. Etterille(272 taloa) -> Tervun hovi (1/3) kapteeni Kotsubeille(122 taloa) 19.2.2014 Ahti Kurri

6. Vastarintaa, verokapinat… • tottelemattomuutta, lähetystöjä senaattiin, oikeudenkäyntejä • kärjistyneimpiä: Taubilan kapina , Salmin kapina • Taubilan hovi: Pyhäjärvellä, 1785, hoviherra korotutti vuokrat monikertaiseksi, kiisteltiin oikeudessa 13 v • vähän Iievennettynä hyväksyttiin keisarin ukaasilla 1798 • kontrahteja ryhdyttiin soveltamaan muualla -> vastarintaa esim. Hiitolassa • lähetystöjä ja kirjelmiä koko lahjoitusmaakauden ajan tilanteen muuttamiseksi • oli oikeus viedä oikeuteen ja vietiin, mutta tupattiin häviämään… 19.2.2014 Ahti Kurri

7. Talonpoika Vanhassa Suomessa 1721-1812 *) Luento Yrjö Kaukiainen 20.10.2013: Elikö Vanhan Suomen rahvas sorron ja kurjuuden alla? • mikään ei viittaa siihen, että maanviljelys olisi mennyt alaspäin, päinvastoin Maanviljelys • tilattomien määrä väheni Karjalassa, kun se Ruotsin Suomessa kasvoi • tilattomia 1820: Käkisalmen alue 15 %, koko Viipurin lääni 18 %, Venäjän Kymenlaakso 22 % • tiloja syntyi lisää, mutta myös peltoala kasvoi (2-kertaiseksi 1780->1830) • V. 1825 karjan määrä/100 henkeä oli Viipurin läänissä sama kuin koko maassa • tilakoko oli keskitasoa koko Suomeen verrattuna Verotus • ennen v. 1770: päivätöitä (ropottia) 10-15pv/tila, vuonna 1810 16-33 pv/tila • Ruotsin Suomessa kokonaisverot samalla tasolla, torppareiden päivätyöt hieman suuremmat *) Huom! Ennen Nikolai II:n ukaasia 1826”. ”Vanha Suomi ” = jo ennen Suomen Sotaa 1808-09 Venäjälle kuulunut alue (raja Kymijoessa). 19.2.2014 Ahti Kurri

8. Muutos huonompaan 1820 –luvulla ! • Tsaari Nikolai II:n ukaasi v. 1826: - lahjoitusmailla sijaitsevat tilat tulivat täysin donataarien omistukseen - omistusoikeus menetettiin, talonpojista tuli vuokraviljelijöitä (lampuoteja) siihen asti omistamillaan tiloilla - 10 vuoden siirtymäaika allekirjoittaa uudet arentikontrahdit tai lähteä tilalta - jos verorästejä, joutui lähtemän - alkoi syntyä myös ”sieluineen” - sanamuotoa, mutta käytännössä ei Venäjää vastaavaa ”orjuutta” - valtaosa talonpojista hyväksyi uudet ehdot ja allekirjoitti - muutoksen merkityksessä talonpojalle oli paikkakunta- ja ”hoviherra”kohtaisiaeroja - kokonaisuutena ukaasi merkitsi taantumaa talonpoikien oloissa - omistusoikeuden menetys henkisesti raskas asia -> vaikutti motivaatioon tilan hoidossa - vuokrakuorma kasvoi, päivätöiden (ropotin) osuus vuokrassa lisääntyi 19.2.2014 Ahti Kurri

9. Salmin kapina 1831(Luento Riikka Myllys, 20.10.2013) • Nimismies Neijlig keräsi koleraepidemian aikana rästiveroja Salmissa • talonpojat kiihtyivät, Neijlig poltettiin taloon pahoinpitelyn jälkeen • Venäjän sotaväki paikalle • tuomiot: 93: kuolemantuomio, 20: työvankeus, 21: raippoja, 14: vesileipävankeus (raipat= 40 paria, 3 iskua parissa, kesti useamman päivän) • kuolemaantuomitut armahdettiin -> elinkautiseen pakkotyöhön • Salmissa sanottiin vielä 1900-luvulla uudelle nimismiehelle: ” hyvinko out, piämmä, huonostko out, kärräytämmä” 19.2.2014 Ahti Kurri

10. Kurkijoki: 1830-luvulta lahjoitusmaakauden loppuun • keisarin ukaasi 1826 -> • entisistä talollisista tuli 1830-luvulla lampuoteja ja tiloista lampuotitiloja • uusia lampuotitiloja ja niille uusia lampuoteja syntyi lähinnä entisten tilojen jaoissa • pois muuttaneiden (tai häädettyjen) lampuotien tilalle hovi teki kontrahdin uuden kanssa, usein tila liitettiin naapurina olevaan lampuotitilaan • (hovin) torppia aluksi vähän, alkoivat lisääntyä hoviherra von Etterin aikana (torpat perustettiin viljelemättömälle hovin maalle) • Kyläkohtaisia eroja: joissakin Kurkijoen kylissä ei yhtään torpparia vielä 1870-luvulla, joissakin useita • torppareita oli myös pappilalla, mutta ei lampuotitiloilla 19.2.2014 Ahti Kurri

11. Hiitolan, Kurkijoen ja Jaakkiman lahjoitusmaatnoin v. 1850 Hiitola 8 lahjoitusmaatilaa Kurkijoki 2 Jaakkima 3 19.2.2014 Ahti Kurri

12. Hiitolan lahjoitusmaat 1827, paljon ostoja ennen lahjoitusmaiden purkautumista 1870-> 19.2.2014 Ahti Kurri

13. Tervun ja Kurkijoen hoviin kuuluneet kylät Tervun hovi Kurkijoen hovi • Ihojärvi • Luhovaara • Marianvaara • Mikrilä • Rummunsuo • Räihävaara • Savoja • Tervu • Vätikkä (9) • Alho • Aromäki • Elisenvaara • Haavikko • Huutomäki • Hämeenlahti • Kannansaari • Korpsaari • Kuuppala • Lapinlahti • Lepousmäki • Levonpelto • Mikrilä • Oksentiinmäki • Otsanlahti • Pohjii • Rahola • Riekkala • Savii • Sillankorva • Sorjo • Soskua • Särkjärvi • Titto (24) 19.2.2014 Ahti Kurri

14. Kurkijoen hovitilojen purku Tervun hovi (1/3), 9 kylää Kurkijoen hovi (2/3), 24 kylää viimeinen hoviherra hovineuvos Aleksander v. Etter Valtio osti 1) 1865 osa**) 2) 1871 loput (pakkohuutokauppa) Myynti tiloina talonpojille 1882 • viimeinen hoviherra kapt. Kotsubei • Valtio osti v. 1864 • Tervun hovitilan (ei koko Tervun hovin aluetta) osti S. Gripenberg • muu alue tiloina talonpojille v. 1866*) *) vuosiluku päätelty kirkonkirjojen nimikkeiden muuttumisesta lampuoti-> talollinen **) Kurkijoen historia I-III ” jaettu talonpojille” ? 19.2.2014 Ahti Kurri

15. Miten lampuodista tuli uudelleen talollinen • Kun valtio oli ostanut hovin maat, alkoi maanmittaus -> isojako • Isojaossa muodostettiin ja jyvitettiin kantatilat • Tilojen muodostuksessa lähtökohtina olivat jo siihen mennessä vakiintuneet lampuotitilojen ja torppien maat • Prosessi kesti kauan: valtio osti esim. Kurkijoen hovin 1871 – isojako kesti 10 vuotta – myynti talollisille 1882 • Talonpojilla oli tieto tilojen myynnistä heille koko prosessin ajan • Tilat ostettiin omiksi (perintötiloiksi) käypään hintaan, 28 vuoden maksuajalla, 6 % korolla 19.2.2014 Ahti Kurri

16. Tarkennusta vaativaa • Miten ja milloin tilakaupasta tilakohtaisesti sovittiin valtion kanssa? • On käytetty termiä ”huutokauppa” – mitä tarkoittaa, milloin se pidettiin? • Mitä ja millä hinnalla kaupassa myytiin, jos se pidettiin ennen kuin isojako oli tehty, tilat muodostettu ja hinta määräytynyt? • Jos ”huutokauppa” oli vasta hintojen määräydyttyä, voittiko ylin huuto? • Oliko tilaa viljelevällä etuosto-oikeus? • Koskiko ”huutokauppa” vain tiloja, joita tilaa lampuotina/torpparina viljellyt ei ilmoittanut ostavansa? (esim. maakauppiaat ostivat tiloja ja myivät myöhemmin viljelijälle) • Kauppahinta näyttää olleen kaikille manttaalimäärän mukaan samalla lailla määräytynyt • Lampuodin asema ennen tilan omaksi saamista (10 vuotta): maksoiko valtiolle samaa vuokraa kuin oli maksanut hoville ? • Mihin asti tehtiin hoville ropottia sen jäkeen kun valtio oli ostanut hovin 1871? Samoilla ehdoillako kuin von Etterille ? • Siirtyivätkö Kurkijoen hovin omat maat heti maamieskoulun oppilaiden ”hoitoon” ja talonpojat vapautuivat ropotin teosta? 19.2.2014 Ahti Kurri

17. Mistä saa tietoja perintötiloista, 1 • 1800-luvun henki- ja rippikirjatietoja (tilanumeroita, osalukuja, asukkaita) jatkumona seuraamalla kykenee usein päättelemään - miten esivanhempien viljelemät lampuotitilat kehittyivät 1800-luvulla ennen tilojen omaksi saamista - oliko sama tila ollut jo 1700-luvulta suvun hallussa (rippikirja <-> henkikirja) - muodostuiko perintötila tilasta/torpasta, jota viljeltiin jo lampuotiaikana 19.2.2014 Ahti Kurri

18. Mistä saa tietoa perintötiloista, 2 • MMA: ”luettelo myönnetyistä lahjakirjoista” - pitäjittäin kylittäin luetteloitu valtion myymät perintötilat - tilan rek.no, omistaja (ostajat), hinta, osaluku- ja manttaalitietoja • MMA: Maarekisteri - vastaavat tiedot (ei hintatietoa) + pinta-alatiedot - tilojen jaot 1944 asti: syntyneet tilat (rek.no), osaluku/manttaali, kauppapvm, omistaja, pinta-ala - ellei tilaa ole jaettu, vaikka se on vaihtanut omistajaa, maarekisterissä on vain alkuperäinen merkintä ja omistaja 1800-luvun lopulta - samalta aukeamalta: jaossa syntyneestä tilasta seuraavassa jaossa syntyneet rek.not • MMA: Maarekisterin liitekartat (ei kaikista tiloista, ei kaikista jaoista) - alkuperäisiä tilakarttoja kantatilasta, jakokarttoja myöhemmistä jaoista - karttojen liitteinä jakoihin liittyviä asiakirjoja: kauppakirjoja, papinkirjoja, lainhuutoja - karttoihin merkitty naapuritilojen sen hetkinen rek.no, usein omistaja! 19.2.2014 Ahti Kurri

19. ”Luettelomyönnetyistä lahjakirjoista”Mikkelin maakunta-arkisto Esimerkki: Kurkijoen Korpisaaren kylän vuonna 1882 ostetut perintötilat Huom! sanonta ”lahjakirjat” (tiloja ei saatu lahjaksi, ne ostettiin valtiolta käypään hintaan) 19.2.2014 Ahti Kurri

20. Vuonna 1882 Alhon kylään perustetut perintötilat Kantatilojen tilarajat on rekonstruoitu vuonna 1930 topografikartalle piirrettyjen rekisterinumerotietojen ja tilarajojen perusteella (Rata valmistui myöhemmin, piirretty tähän havainnollisuuden vuoksi. Valtio pakkolunasti ratalinjan Ja aseman alueen maanomistajilta) 19.2.2014 Ahti Kurri

21. Esimerkki Maarekisterin sivusta (Mikkelin maakunta-arkisto) 1879 Korpisaari 12 Mielosenmäki, perintötila - viljeltyä 37,37 ha - vilj. kelpoista ja vars. metsää 170,12 ha - joutomaata 2,03 ha - yhteensä 209,59 ha Jaettu -> 12:1 Juho Matinpoika Kurki …. vilj. 12,89 ha… 12:2 Antti Antinpoika Mielonen …… vilj. 13,85 ha.. 12:3 Tahvo Räkköläinen ja siskonsa Anna …… vilj. 6,83 ha … 12:4 Juho Relssinpoika Mielonen …… vilj. 4,02 ha … 19.2.2014 Ahti Kurri

22. Esimerkki maarekisterinliitekartasta Salopalstan jako v. 1934 19.2.2014 Ahti Kurri

23. Mistä saa tietoa perintötiloista 3 • Henkikirjat - asukkaat kylittäin, taloittain: tilan nimi ja rek.no (usein pelkkä osaluku ) - kertoo, kuka asuu/omistaa tilan henkikirjoitushetkellä, usein ”Ostaja”: NN • Topografikartat - viimeiset topografikartat 1930-luvun alusta, saatavuus eri kylistä eri lailla - kartoissa tilarajat ja sen hetkinen rekisterinumero • Yksittäisiä jakokarttoja asiakirjoineen ainakin KA:ssa • Kotiarkistot ! - rekisterinumerot esim. perinnönjakokirjoissa ja korvauspäätöksissä 19.2.2014 Ahti Kurri

24. Esimerkki henkikirjasta - Rekisterinumero puuttuu monesta tilasta, osaluku kytkee tilan maarekisteriin, jossa rekisterinumero - Moni tämän sivun tiloista asumattomia salopalstoja 19.2.2014 Ahti Kurri

25. Esimerkkitopografikartastatilarajat,rekisterinumerot-> näistä hahmottuvatalkuperäistenkantatilojenrajat ja tilojen myöhemmät jaot 19.2.2014 Ahti Kurri