1 / 55

Trooppiteoreetikko Hume?

Trooppiteoreetikko Hume?. 3.4.2008 tutkija Jani Hakkarainen (FT) Tampereen yliopisto. Realismi vs. nominalismi. Realismi: On olemassa aitoja universaaleja eli toistuvia/instantioituvia entiteettejä

alarice
Download Presentation

Trooppiteoreetikko Hume?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Trooppiteoreetikko Hume? 3.4.2008 tutkija Jani Hakkarainen (FT) Tampereen yliopisto

  2. Realismi vs. nominalismi • Realismi: • On olemassa aitoja universaaleja eli toistuvia/instantioituvia entiteettejä • esim. aristoteelinen (kahden kategorian) subtanssi-attribuutti-ontologia, E. Jonathan Lowen neljän kategorian systeemi (2006) • Nominalismi: • On olemassa vain partikulaareja eli yksilöolioita, jotka eivät ole toistuvia/instantioituvia • Aitoja universaaleja ei ole FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  3. Nominalismin eri muodot • Varsinainen nominalismi: • Yhden kategorian ontologia: on olemassa vain yksilösubstansseja eli konkreettisia yksilöolioita • Partikulaarisia ominaisuuksia ei ole • Esim. David Lewis, Gonzalo Rodriguez-Pereyra • Trooppiteoriat: • On olemassa partikulaarisia ominaisuuksia eli trooppeja • Lisäksi voidaan postuloida substraatti/substraatit • Nämä yhdessä tai pelkät troopit muodostavat perimmäisen entiteettikategorian • Muiden entiteettien olemassaolo joko kielletään, johdetaan niistä tai palautetaan niihin FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  4. Mitä ovat troopit? • Donald C. Williamsin keksimä sanan käyttö, pilke silmäkulmassa, ei kovin hyvä termi • Muita termejä: abstraktit partikulaarit, moodit (Lowe), momentit (Momente), konkreettiset ominaisuudet (concrete properties ), yksikkö-ominaisuudet (unit properties), ominaisuuspalat (quality bits), individuaaliset aksidenssit, partikulaarit ominaisuusinstanssit (particular property instances) FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  5. Mitä ovat troopit? • Alustavasti: • Toistumattomia ominaisuuksia • Partikulaareja entiteettejä • Esimerkkinä kosketus- ja näköhavainto • Havaitsemmeko ominaisuuksia vai kokonaisia, konkreettisia yksilöolioita? FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  6. Trooppiteorioita • Kahden kategorian trooppiteoria: • C.B. Martinin (1980) substraatti-teoria: • On olemassa partikulaarisia ominaisuuksia eli trooppeja ja substraatteja • Troopeilla ei riippumatonta olemassaoloa vaan niiden eksistenssi on substraatista riippuvainen • Substraatti yhdistää, individuoi ja mahdollistaa olion ominaisuuksien kimpun • Yksilöoliot konstruoidaan siis trooppien kimppuna ja substraattina FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  7. Trooppiteorioita • Yhden kategorian trooppiteoriat: • Troopit ovat perustavin entiteettikategoria • Muiden entiteettien olemassaolo joko kielletään, johdetaan troopeista tai palautetaan niihin • Konkreettiset yksilöoliot konstruoidaan trooppien kimppuina (bundles) • Voidaankin puhua trooppikimpputeorioista (bundle of tropes theories) FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  8. Trooppikimpputeorioita • Donald C. Williamsin (1953) ja Keith Campbellin (1981 ja 1990) riippumattomuusteoriat • Peter Simonsin (1994, 1998, 2000), Arda Denkelin (1989, 1992, 1996, 2000) ja Markku Keinäsen (2005) dependenssiteoriat FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  9. Trooppikimpputeorioita • Teorioita yhdistäviä piirteitä: • Troopit partikulaareja (ominaisuuksia): • yksittäisiä yksiköitä (ei-toistuvia) • jos spatio-temporaalisia, vain yksi paikka • Troopit kategoriaalisesti yksinkertaisia: • eivät voi koostua muiden kategorioiden entiteeteistä • Troopit samanpaikkaisia (co-localisability): • voivat olla samassa paikassa, jos ne ovat distinktejä • Troopeilla on ’ohut luonto’ (thin nature): • kukin trooppi määrittää vain jonkin olion ominaisuuden, esim. elektronin varaus FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  10. Trooppikimpputeorioita • Teorioita erottavia piirteitä: • Williams ja Campbell: troopit vahvasti riippumattomia (independent) entiteettejä • On mahdollista, että trooppi on olemassa ilman, että on olemassa muita partikulaareja • Simons, Denkel ja Keinänen: troopit vahvasti riippuvaisia entiteettejä • Yksikään trooppi ei voi olla olemassa ilman jotain toista, erillistä partikulaaria, erityisesti toista trooppia • Ei ole niin, että trooppi (dependent) on olemassa ja mitään muuta partikulaaria (dependee) ei ole • Trooppi ei kokonaisuus ja dependee sen osa • Dependee ei välttämätön olio FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  11. Trooppikimpputeorioita • Teorioita erottavia piirteitä: • Williams ja Campbell: konkreettiset yksilöoliot konstruoidaan kompresenttien trooppien kimppuina • Kompresenssi (co-present): samassa paikassa (samaan aikaan) • Simons, Denkel ja Keinänen: konkreettiset yksilöoliot konstruoidaan toisistaan vahvasti riippuvien trooppien kimppuina • Simons ja Keinänen: ydin (rigidi riippuvuus) vs. kuori (geneerinen riippuvuus) FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  12. HumeA Treatise of Human Nature, Book 1

  13. Varhaismoderni filosofia • Idea-debatti: mitä ovat ideat? • ontologinen kanta: • jonkin kategorian entiteettejä: • esim. substanssin moodeja (Descartes), akteja tai niiden sisältöjä, jopa konkreettisia ja/tai materiaalisia yksilöolioita • looginen/fenomenaalinen kanta: • eivät ole entiteettejä eli olemassaolevaa • intentionaalisia objekteja tai ymmärryksiä/ilmenevää: • entiteettejä ymmärrettyinä/siten kuin ne ilmenevät mielelle FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  14. Varhaismoderni filosofia • Ideadebatti: • alkaa Descartesin idea-termiä koskevista huomautuksista • Arnauld vs. Malebranche • Locke • Berkeley • Reid: • ideateorian kritiikki: johtaa ideoiden verho -skeptisismiin FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  15. Treatise 1:n rakenne • Part 1: OF IDEAS, THEIR ORIGIN, COMPOSITION, CONNEXION, ABSTRACTION, ETC. • Section 1: Of the Origin of our Ideas • Section 2: Division of the Subject • Section 3: Of the Ideas of the Memory and Imagination • Section 4: Of the Connexion or Association of Ideas • Section 5: Of Relations • Section 6: Of Modes and Substances • Section 7: Of Abstract Ideas • Part 2: OF THE IDEAS OF SPACE AND TIME • Section 1: Of the Infinite Divisibility of our Ideas of Space and Time • Section 2: Of the Infinite Divisibility of Space and Time • Section 3: Of the other Qualities of our Idea of Space and Time • Part 3: OF KNOWLEDGE AND PROBABILITY • Section 1: Of Knowledge • Section 2: Of Probability; and of the Idea of Cause and Effect • Section 14: Of the Idea of Necessary Connexion • Part 4: OF THE SCEPTICAL AND OTHER SYSTEMS OF PHILOSOPHY • Section 2: Of Scepticism with regard to the Senses • Section 3: Of Antient Philosophy • Section 4: Of Modern Philosophy • Section 5: Of the Immateriality of the Soul • Section 6: Of Personal Identity FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  16. Treatisen teoreettinen ”koneisto” • Perseptiot: impressiot vs. ideat, yksinkertaiset vs. kompleksit (1.1.1) • Kopioperiaate (1.1.1) • Erotettavuusperiaate • Välttämätön yhteys • Mahdollisuuden käsitettävyyskriteeri • Assosiaatio (1.1.4) • Relaatiot (1.1.4-5, 1.3.1-2) FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  17. Perseptiot Treatisessä • Ajattelun fenomenaalisia sisältöjä/kohteita • Looginen tulkinta • Kaksi jaottelua: • Impressiot ja ideat (impressions vs. ideas) • Yksinkertaiset ja kompleksit (simple vs. complex) FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  18. Impressiot vs. ideat • Erottelun perustana voiman ja eloisuuden tunne • Useita tulkintoja • Fenomenaalinen intensiteetti • Aste- eikä lajiero • Aistihavainnot vs. niitä koskevat ajatukset FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  19. Yksinkertaiset vs. kompleksit • Erottelun perustana erottamisen (separation) mahdollisuus: • Yksinkertaisten impressioiden ideoita ei voida jakaa osiinsa • Kompleksien ideat voidaan imaginaation kyvyllä FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  20. Yksinkertaiset perseptiot • Aiheemme kannalta relevantteja yksinkertaisia perseptioita ovat ’varsinaisten aistittavien’ [proper sensibles, idia aisthêta (De Anim. II.6, 418a 8-10)] perseptiot: • Näkö: värit • Kosketus: kovuus ja lämpötila • Kuulo: äänet • Haju: hajut • Maku: maut FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  21. Yksinkertaiset perseptiot • Laadultaan määrättyjä • qualitatively determined vs. determinable • Partikulaareja: • Toistumattomia avaruudessa ja ajassa • Teorian primitiivejä: • Ei selitetä muilla teorian osilla • Lisävalaistusta ulotteisuuden/avaruuden perseption yhteydessä FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  22. Kopioperiaate Treatisessä • Garrettin tulkinta: • Kaksi elementtiä: • Jokainen yksinkertainen idea muistuttaa (resembles, similar) jotakin yksinkertaista impressiota • Jokainen yksinkertainen idea on ainakin osittain jonkin yksinkertaisen impression aiheuttama (humelaisessa mielessä) • Jokainen yksinkertainen idea on siis jonkin yksinkertaisen impression kopio • Vastaa Locken synnynnäisten ideoiden kieltoa (T 1.1.1.12, EHU 2.n.1) FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  23. Erotettavuusperiaate • Separability Principle (SP) • Koskee ideoita eli ajattelun kohteita • Reaalinen ero - eron tekeminen - erotettavuus • Reaalinen vs. rationaalinen ero (1.1.7.17-18) • Real vs. rational distinction • Rationaalinen ero tehdään numeerisesti identtisten ideoiden välillä, joita ei voida käsittää erillään • Reaalisen eron jäsenet voidaan käsittää erillään FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  24. Välttämätön yhteys • Rationaalinen ero tehdään toisin sanoen välttämättömästi yhdistyneiden ideoiden välillä • Necessary or real connection: • e on välttämättömässä yhteydessä f:ään, jos e:tä ei voida käsittää ilman f:ää (EHU 7.6) • ¬(¬e Λ f) eli fe • locus classicus: Descartes, Princ.1.60 ja 62 • Simonsin rigidi dependenssi FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  25. Mahdollisuus • Mahdollisuuden käsitettävyyskriteeri (Conceivability Criterion of Possibility) • Käsitettävyys/[selvä (ja tarkka)] idea  mahdollisuus • Hume kanta käänteiseen periaatteeseen ”käsittämättömyys  mahdottomuus” on epäselvempi • Juuret ainakin Descartesissa: • ”mahdollinen olemassaolo sisältyy kaiken sen käsitteeseen tai ideaan, mikä ymmärretään selvästi ja tarkasti” (Vastaukset ensimmäisiin vastaväitteisiin; AT 7, 116). FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  26. Assosiaatio Treatisessä • Kolme perseptioiden assosiaation prinsiippiä (1.1.4): • Samanlaisuus (resemblance) • Läheisyys (contiquity) • Syy ja seuraus (causality) • Assosiaatio-ilmiön selittäviä periaatteita, joita Hume ei pyri selittämään FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  27. Relaatiot Treatisessä • 1.1.5 ja 1.3.1-2 • Luonnolliset vs. filosofiset suhteet: • Luonnolliset: assosiaatioperiaatteet • Filosofiset: • Samanlaisuus (resemblance, similarity) • Samuus (identity) • Avaruudellis-ajalliset suhteet (relations of time and space) • esim. läheisyys (contiquity) • Määrälliset suhteet (proportion in quantity and number) • Laadun asteet (degrees in any quality) • Vastakkaisuus (contrariety) • Syy ja seuraus (causality) FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  28. Filosofiset relaatiot • Hume jakaa kahteen lajiin: • Perustuvat pelkästään Relata-ideoidensa ominaisuuksiin/luonteeseen: • Samanlaisuus, määrä, laatu, vastakkaisuus (olemassaolo ja olemattomuus) • Eivät perustu pelkästään Relata-ideoidensa ominaisuuksiin/luonteeseen: • Samuus (aika huomioon), avaruudellis-ajalliset suhteet, syy ja seuraus FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  29. Filosofiset relaatiot • Erottelu näyttäisi siis olevan tässä mielessä distinktio sisäisten ja ulkoisten relaatioiden välillä: • Sisäiset: perustuvat pelkästään relatansa luonteeseen • Ulkoiset: eivät perustu pelkästään relatansa luonteeseen FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  30. Relaatiot ja välttämätön yhteys • Ainakin kokonaisuus-osa-suhde on Humen mukaan välttämätön yhteys • Kokonaisuutta ei voida käsittää ilman sen (juuri tiettyjä) osia: • Kokonaisuudet tyypillisesti avaruudellisia/ulotteisia ominaisuuksia • Esim. suoran pituus ja juuri tämä suora (T 1.1.7.3) • Välttämättömiä yhteyksiä löytyy siis ainakin määrällisten suhteiden lajista FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  31. Ulotteisuuden perseptiot • Oppinsa ulotteisuuden tai avaruuden (ja ajan) havaitsemisesta ja käsittämisestä Hume esittää Treatisen I kirjan II osassa Of the ideas of space and time • Oppi on ajateltu puheenvuoroksi perinteiseen keskusteluun avaruuden metafysiikasta • Erityisesti sen (ja ajan) äärettömästä jaettavuudesta, reaalisuudesta ja tyhjiön olemassaolosta • Zenon elealaisen paradoksit (500-luku eaa) • Aristoteles, Epikuros, Descartes, Hobbes, Gassendi, Spinoza, Leibniz, Bayle, Boyle, Locke • Taustalla myös Newtonin ja Leibnizin infinitesimaalilaskenta (derivaatta ja integraali) • Silti tärkein taustatekijä on Berkeleyn näköteoria (An Essay towards A New Theory of Vision, 1709) FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  32. Ulotteisuuden perseptiot • Oppi saattaa vaikuttaa erikoiselta, mutta sen ymmärtäminen ei ole erityisen vaikeaa • Opin perusteiden esitys on T 1.2.3 Of the other qualities of our ideas of space and time • Paras kommentaari: • Lorne Falkenstein: ”Space and Time” • The Blackwell Guide to Hume’s Treatise, toim. Traiger, Saul., Blackwell 2006. FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  33. Ulotteisuuden perseptiot • Ekstension/avaruuden perseptio on kompleksi: • Koostuu pohjimmiltaan yksinkertaisista väri- tai kosketusperseptioista: • Ei-ulotteisia: ei suuruutta (pituutta, alaa, tilavuutta) eikä muotoa • Värillisiä tai tangiibeleja ”matemaattisia pisteitä” • Vs. varsinaiset, ”paljaat” matemaattiset pisteet, ”fysikaaliset pisteet” ja ääretön jaettavuus • Minimum visibilia (visible) ja minimum tangibilia (tangible) • Värillisyys tai tangiibeelisuus ”täyttävät” avaruuden FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  34. Ulotteisuuden perseptiot • Ulotteisuuden perseptio on mikä tahansa ulotteisen olion perseptio • Yksinkertaisin tapaus: sininen piste, punainen piste ja niiden muodostama kompleksi (3 palikkaa) • Tämä kompleksi on kirjaimellisesti ulotteisuus eli avaruus • Sen elementtien eli sinisen ja punaisen pisteen järjestys tai asettelu (disposition, arrangement) • Kompleksin ominaisuus/aspekti • Yleisesti: kuinka värilliset tai tangiibelit pisteet ovat järjestyneet • Ulotteisuus ei siis ole mikään neljäs perseptio • Seurauksena relationalistinen käsitys: avaruus ei pisteiden lisäksi ”ylimääräinen” entiteetti vaan niiden kompleksi kompositio FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  35. Ulotteisuuden perseptiot • Tärkeä seuraus: • Ulotteiset ominaisuudet kuten pituus, ala, tilavuus, muoto jne. ovat vain rationaalisesti eroavia ulotteisen olion kompleksista perseptiosta • Ne ovat identtisiä tämän kompleksin perseption kanssa • Ne ovat myös välttämättömästi yhdistyneitä kompleksin muodostavien yksinkertaisten perseptioiden kanssa • Ulotteisia ominaisuuksia ei siis voi käsittää ilman värejä tai kosketusominaisuuksia • Simonsin heikko rigidi ja geneerinen dependenssi • Heikko rigidi: Humen vält. yhteys, sallii kokonaisuus-osa • Heikko geneerinen: vält. yhteys ominaisuuslajien välillä, sallii kokonaisuus-osa • Mutta värit ja kosketusominaisuudet voi ilman ulotteisuutta, koska minimit ei-ulotteisia FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  36. Ulotteisuuden perseptiot • Ulotteisten olioiden suuruus (pituus, ala, tilavuus) on yksinkertaisten perseptioiden paikkojen (ei suuruuden) funktio • Karteesinen koordinaatisto (analyyttinen geometria) • Esim. suora paikasta 0 paikkaan 1 • Pituus: 1-0=1 • Esim. neliö origosta pisteeseen (1,1) • Ala 1X1=1 • Nykyisessä matematiikassa diskreetin avaruuden käsite • Uskottavuutta Humen opille FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  37. Ulotteisuuden perseptiot • Mutta onko teoriassa nyt yksinkertaisten perseptioiden lisäksi toinen primitiivi eli lokaatio? • Falkenstein: kyllä • Edellyttääkö teoria siis avaruutta eli olettaa sen, mitä yrittää selittää: avaruus-paikka-avaruus? • Kielteinen vastaus näyttää kuitenkin oikealta: • Minimien paikoista voidaan puhua vain niiden kompleksin näkökulmasta • Esimerkkimme sinisen ja punaisen pisteen suorasta • Paikka on siis minimien johdettu, ei alkuperäinen ominaisuus • Paikka ei siis kuulu teorian perustaviin käsitteisiin • Seuraus myös: paikka on geneerisesti riippuvainen väri- ja kosketusperseptioista FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  38. Ulotteisuuden perseptiot • Humen perustelut: • Voimme havaita minimejä eli niistä voi olla impressioita: • Mustetahra-koe aistittavasta minimistä (1.2.1.4 ja 1.2.4.7) • Pimeys on valon poissaoloa ja ei siten koostu värillisestä pisteistä (1.2.5.5 ja 11-12) • Yksi valkoinen piste täydellisessä pimeydessä on siis minimum visibilia • Raajojen liikuttelu ilmassa ei tuota kosketusperseptioita (1.2.5.6 ja 13) • Pistemäinen tason kosketus on siis minimum tangibilia • Tämä todistusaineisto siis tukee sen väitteen totuutta, että aistihavainnolla on minimi • Tämä saattaa tukea sen väitteen totuutta, että aistihavainto koostuu näistä minimeistä • Ainakin sitä, että minimejä voidaan havaita yksinään + kopioperiaate  erotettavuusperiaate FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  39. Ulotteisuuden perseptiot • Humen perustelut: • Jos kuulo, haju ja maku tuottaisivat ektension impressioita, äänillä, hajuilla ja mauilla olisi ulotteisia ominaisuuksia kuten pituus ja muoto (1.4.5.10 ja 13) • Mielen kyky äärellinen (1.2.1.2) • Kopioperiaate: • Impressioita koskeva pätee myös ideoihin (1.2.3.2 ja 5) • Tulkinta, että minimit ei-ulotteisia: • Hume mukaan ulotteisuus vält. yhdistynyt väreihin tai kosketusominaisuuksiin, ei toisin päin FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  40. Yksinkertaiset perseptiot revisited • Värien ja kosketusominaisuuksien (varsinaisia aistittavia) atomaarisia, ei-ulotteisia havaintoja tai ajatuksia • Partikulaareja • Määrättyjä (determinantteja) • Saman tyypin perseptiot eivät voi olla samanpaikkaisia • Mutta läheisiä • Myös muiden varsinaisten aistittavien eli äänien, hajujen ja makujen määrättyjä, partikulaareja havaintoja ja ajatuksia FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  41. Yksilösubstanssin perseptio • Mitä voimme odottaa • Humen kannalta konkreettisten partikulaarien perseptioiden suhteen? • Konkreettisten eli ulotteisten partikulaarien eli yksilösubstanssien perseptiot • yksinkertaisten väri- tai kosketusperseptioiden kimppuja/kokoelmia • ulotteisena eli konkreettisena tarkasteltuna FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  42. Yksilösubstanssin perseptio • ”We have therefore no idea of substance, distinct from that of a collection of particular qualities” (1.1.6.1). • ”The idea of a substance as well as that of a mode, is nothing but a collection of simple ideas” (1.1.6.2). • ”the same object [concrete particular] or collection of sensible qualities” (1.3.6.10) • ” 'Tis confest by the most judicious philosophers, that our ideas of bodies are nothing but collections form'd by the mind of the ideas of the several distinct sensible qualities, of which objects are compos'd” (1.4.3.2). • ”a particular colour, taste, and smell, are qualities all united together in this apple” (1.1.1.2) FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  43. Yksilösubstanssin perseptio • Sitaatit osoittavat, että Hume ei kuitenkaan kiellä muiden kuin väri- ja kosketusperseptioiden konstitutiivista roolia • Esim. 1.4.5.11-13 hän käsittelee oliivin ja viikunan makua • Esim. maku voi erotella jonkin yksilösubstanssin lajin toisesta • Mutta se ei voi konstituoida yksilösubstanssin perseptiota ulotteisena FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  44. Yksilösubstanssin perseptio • Yksilösubstanssien perseptiot ovat siis yleisesti varsinaisten aistittavien perseptioiden kimppuja/kokoelmia • Mutta vain väri- ja kosketusperseptiot ovat konstitutiivisia niiden ulotteisuuden suhteen • Yhteisaistittavat avaruudelliset ominaisuudet ovat siis varsinaisten aistittavien kimppujen ominaisuuksia FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  45. Yksilösubstanssin perseptio • Kuinka ideakimput ”liimataan” yhteen? • Mikä pitää ne ”koossa”? • Kuinka ne muodostavat yksilösubstansseja? • Rajattuja, pysyviä (muutoksen kantajia), yksilöitä (vs. muut) • ”we commonly regard the compound […] as ONE thing, and as continuing the SAME under very considerable alterations.” (1.4.3.2) FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  46. Yksilösubstanssin perseptio • ”the colour, taste, figure, solidity, and other qualities, combin'd in a peach or melon, are conceiv'd to form one thing; […] But the mind rests not here. Whenever it views the object in another light, it finds that all these qualities are different, and distinguishable, and separable from each other”. (1.4.3.5) • ”Every quality being a distinct thing from another, may be conceiv'd to exist apart, and may exist apart” (1.4.3.7) FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  47. Yksilösubstanssin perseptio • Negatiivinen tulos ”liimauksesta”: • Kaikki yksinkertaiset ideat voivat olla olemassa yksinään • Yksinkertaisten ideoiden välillä ei välttämättömiä yhteyksiä: • Jokainen voidaan käsittää ilman toista • Ei siis Simonsin rigidiä dependenssiä • Se ei voi toimia ”liimana” • Geneerinen dependenssi? FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  48. Yksilösubstanssin perseptio • Argumentti: • Erotettavuusperiaate: • Jokainen yksinkertainen idea on toisista reaalisesti distinkti  niiden välillä voidaan tehdä ero (distinguishable)  ne voidaan käsittää erillisinä (separate) • Mahdollisuuden käsitettävyyskriteeri • Käsitettävyys  mahdollisuus • Kaikki yksinkertaiset ideat voivat olla siis olemassa ilman yhtäkään toista yksinkertaista ideaa • Campbellin ’juniorisubstansseja’ FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  49. Yksilösubstanssin perseptio • Positiivinen selitys/kuvaus: • Assosiaatio: • ”the particular qualities, which form a substance, […] are at least supposed to be closely and inseparably connected by the relations of contiguity and causation.” (1.1.6.2) • ”Nor are they [taste and colour/tangibility] only co-existent in general, but also co-temporary in their appearance in the mind; and 'tis upon the application of the extended body to our senses we perceive its particular taste and smell. These relations, then, of causation, and contiguity in the time of their appearance, betwixt the extended object and the quality, which exists without any particular place, must have such an effect on the mind, that upon the appearance of one it will immediately turn its thought to the conception of the other.” (1.4.5.12) FT Jani Hakkarainen kevät 2008

  50. Yksilösubstanssin perseptio • Yksilösubstanssin ideoiden yksinkertaisten ideoiden välillä on siis läheisyys- ja/tai kausaliteetti-assosiaatiosuhteita • Läheisyys: täyttävät tietyn viipaleen avaruudesta ja ajasta • Kausaliteetti: tietyt yksinkertaiset ideat ovat muiden seurauksia • Assosiaatiot vahvoja mutta eivät välttämättömiä yhteyksiä FT Jani Hakkarainen kevät 2008

More Related