Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Rahoituksen hakeminen – mikä muuttuu

1. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020Rahoituksen hakeminen – mikä muuttuu Iisalmi 18.3.2014 Varkaus 19.3.2014 Kuopio 27.3.2014 Jaana Tuhkalainen

2. Sisältö: Sähköinen asiointi Hakuprosessi EURA 2014 Ennakko, luontoissuoritukset Kustannusmallit Muita uudistuksia

3. Ohjelmakauden 2014 - 2020 sähköiset palveluratkaisut • Uudelle ohjelmakaudelle uusi EURA 2014- järjestelmä • EURA 2014 avautuu hakijoiden käyttöön 5.5.2014 • Lisäksi jatkavat: • TUKI2000 (EAKR-yritystuet) • Hakeminen mahdollista uusilla sähköisillä hakemuslomakkeilla 1.7.2014 alkaen • Verkkoasiointijärjestelmä (Innovaatiorahoituskeskus Tekes) Jaana Tuhkalainen

4. Sähköinen asiointi EURA 2014 –järjestelmässä • EURA 2014 -järjestelmässä täysin sähköinen asiointi – ei allekirjoitettuja papereita • EURA 2014 -järjestelmässä hakemuksen jättäminen edellyttää hakijalta vahvaa sähköistä tunnistautumista (Katso-tunniste) • Lisätietoja Katso-tunnistautumispalvelusta löytyy osoitteesta: www.vero.fi/katso • Hakemuksia ei enää voi toimittaa paperilomakkeella. • Hakemuksen vireilletulo nopeutuu. Jaana Tuhkalainen

5. Sähköinen asiointi EURA 2014 –järjestelmässä • Kaikki (virallinen) tiedonvaihto hakijan / tuensaajan ja viranomaisen välillä tapahtuu EURA 2014 –järjestelmässä • Rahoitus-, maksatus-, ym. päätöksiä ei lähetetä paperilla, vaan ne ovat saatavilla Katso-tunnistuksen avulla järjestelmästä • Järjestelmästä hakijalle / tuensaajalle sähköpostiviesti • Lisätietopyynnöt ja vastaukset kulkevat järjestelmässä Jaana Tuhkalainen

6. Hakemusprosessi EURA 2014 -järjestelmässä – mikä muuttuu? • Kirjauduttuaan EURA 2014:ään Katson kautta, hakija pääsee täyttämään suoraan uutta hakemusta (ei erillistä hakemusnumeron tilausta sähköpostiin) • Hakijaorganisaation nimi, Y-tunnus ja lomakkeen täyttäjän nimi tulevat hakemukseen suoraan Katson kautta • Lomaketta täytetään vastaavaan tapaan kuin nykyisessä EURA 2007:ssä Jaana Tuhkalainen

7. Hankehakemuksen täyttäminen EURA 2014 –järjestelmässä • Hankkeen perustiedot: • Hakijalta kysytään toimintalinja ja erityistavoite, koska: • Valinnat ohjaavat osittain hakemusvaiheessa kysyttävien seurantatietojen sisältöä (erityistavoitekohtaiset indikaattorit) • Hakijan tulee peilata hankkeen tavoitteita ohjelma-asiakirjan mukaisiin tavoitteisiin • tavoiteasettelu hankkeen suunnitteluvaiheessa korostuu • Ohjelman horisontaalisten periaatteiden (sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys) merkitys korostuu • Hakijan on myös ESR-hankkeissa arvioitava hankkeen kestävän kehityksen vaikutuksia entistä laajemmin. Jaana Tuhkalainen

8. Hankehakemuksen täyttäminen EURA 2014 –järjestelmässä • Miten hankkeen valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeen kannalta merkityksellisten hankkeiden tulokset? • Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen ? • Yhteishankkeissa tuensaajien on tehtävä hakuvaiheessa hankkeen toteuttamisesta sopimus, jossa määritellään yhteishankkeen osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Päätoteuttajan sähköinen tunnistautuminen (valtuutus) (Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 8/2014 ns. rahoituslaki) Jaana Tuhkalainen

9. Ennakko • Ennakkoa voidaan maksaa, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellista. • Hakijan tulee perustella ennakon tarve • Julkisyhteisöille ennakkoa voidaan maksaa vain, jos siihen on erityisiä syitä. • Viranomainen päättää tarveharkinnan perusteella ja asettaa ehdot rahoituspäätöksessä • Hankkeelle voidaan myöntää ja maksaa ennakkoa vain kerran. • Määrä voi olla enintään 30 % hankkeelle ensimmäisellä päätöksellä myönnetystä tuesta. Jaana Tuhkalainen

10. Luontoissuoritukset • Luontoissuorituksia ei voi käyttää rakennerahastohankkeissa ohjelmakaudella 2014-20 • Hankkeen rahoitusosuudet on maksettava rahallisena suorituksena • Pl. omarahoitusosuus, joka on todennettavissa maksettujen kustannusten avulla ja ESR:n erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset (Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 8/2014 ns. rahoituslaki) Jaana Tuhkalainen

11. Kustannusmallit ohjelmakaudella 2014+ • Prosenttimääräisenä korvattavat välilliset kustannukset (flat rate- kustannusmalli) lähtökohtaisesti käytössä lähes kaikissa hankkeissa • Flat rate -kustannusmallissa tuensaajan on esitettävä ja todennettava vain osa kustannuksista ns. todellisiin kustannuksiin perustuen. • Määritellyt flat rate -kustannukset korvataan prosenttimääräisenä osuutena hankkeen palkkakustannuksista, eikä niitä tarvitse todentaa kirjanpitotositteiden ja kuittien avulla. • Yhteishankkeissa hyväksytty kustannusmalli koskee kaikkia tuensaajia ja tuen siirto –menettelyssä tuen siirronsaajia. • Hakija tekee esityksen -> Rahoittava viranomainen päättää käytettävän kustannusmallin • Päätöksellä hyväksyttyä kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen toteutuksen • Muut kustannusmallit vain erityisestä syystä Jaana Tuhkalainen

12. EAKR:n flat rate –kustannusmallit 2014+ • 1. Flat rate 24 % / nykyistä vastaava malli (pääsääntö) • 2. Flat rate 15 % (erityisperusteluista) • Erona 1. malliin: matkat korvataan todellisten kustannusten perusteella • Rahoittava viranomainen voi perustellusta syystä päättää, että mallia käytetään hankkeissa, joissa on hankkeen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakustannukset, kuten: • Kansainväliset hankkeet ja hankkeet joissa on verkostomaista toimintaa, pitkät etäisyydet tms. Jaana Tuhkalainen

13. ESR:n flat rate –kustannusmallit 2014+ • 1. Flat rate 17 % / nykyistä vastaava malli (pääsääntönä) • 2. Flat rate 15 % • Erona 1. malliin: matkat korvataan tosiasiallisten kustannusten perusteella • Rahoittava viranomainen voi perustellusta syystä päättää, että mallia käytetään hankkeissa, joissa on hankkeen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakustannukset, kuten: • Kansainväliset hankkeet ja hankkeet joissa on verkostomaista toimintaa, pitkät etäisyydet tms. • 3. Flat rate 40 % • Malli koskee vain ESR:a: Perustuu ESR-asetukseen (EAKR-asetuksessa ei ole vastaavaa säädöstä) • Voidaan käyttää rahoittavan viranomaisen tapauskohtaiseen harkintaan perustuvasta perustellusta syystä esimerkiksi: • Kansainvälisissä hankkeissa, joissa 17 % flat rate ei riitä kattamaan matkakustannuksia • Pienissä ESR-hankkeissa silloin, jos kertakorvaus ei sovellu Jaana Tuhkalainen

14. Kustannusmallit ohjelmakaudella 2014+ • Kertakorvaus, LUMP SUM • Julkisen rahoituksen enimmäismäärä nousee 50 000 €:sta 100 000 €:oon • tuensaaja toteuttaa hankkeen pääosin itse (osa hankkeesta voidaan toteuttaa ostopalveluina) • hankkeen tulokset / tuotokset / toteutettavat toimenpiteet oltava selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä • Vakioyksikkökustannukset, STANDARD UNIT COST • ESR:n ns. erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset • Päätöksellä hyväksyttyä kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen toteutuksen • Yhteishankkeissa hyväksytty kustannusmalli koskee kaikkia tuensaajia ja tuen siirto –menettelyssä tuen siirronsaajia. Jaana Tuhkalainen

15. Muita uudistuksia • Toimeenpano • EU:n rakennerahastojen (EAKR ja ESR) hallintoviranomaisena toimivan työ- ja elinkeinoministeriön delegoimat välittävän viranomaisen tehtävät on keskitetty ELY-keskusten osalta hallinnollisesti 1.1.2014 alkaen neljään rakennerahastoasioita hoitavaan ELY-keskukseen (RR-ELYt) • Itä-Suomen suuralue: Etelä-Savon ELY-keskus (Etelä-Savo, Pohjois- Savo ja Pohjois-Karjala)  tavoitteena yhdenmukaiset käytännöt, resurssien tehokkaampi hyödyntäminen • Hankkeiden valinta tapahtuu edelleen MYR:ssä ja sen elimissä, päätöksenteko RR-ELYssä ja maakuntaliitossa • Hankehaut, teemat -> seurattava entistä tarkemmin • Rakennerahastoportaalista löytyy ajantasainen lainsäädäntö ja ohjeet www.rakennerahastot.fi Jaana Tuhkalainen

16. Kiitos ! Jaana Tuhkalainen