Sortokaudet:

1. Sortokaudet: • Sortokaudet on suomalaisen historiankirjoituksen luoma käsite vuosien 1899 – 1917 ajalle. • Voidaan hahmottaa kaksi eri sortokautta , ensimmäinen 1899 -1905 ja toinen 1908 - 1917 • Näinä vuosina suomalaisten autonomiaa kavennettiin ja Suomen ja Venäjän suhteet kiristyivät • Sortokausien tapahtumille ja syille on kuitenkin myös venäläinen näkökulma…

2. Sortokausien tausta: - Saksan keisarikunta oli syntynyt 1871 keskelle Eurooppaa. Se oli tuolloin Venäjän rajanaapuri ja oli sotilaallisesti hyvin voimakas - Kaukoidässä Japani oli modernisoitunut ja samoin voimistunut - Venäjä pelkäsi joutuvansa näiden kahden voimistuvan vallan väliin - Venäjän heikkoutta lisäsi sen epäyhtenäisyys. Venäjään kuului lukuisia kulttuuriltaan, hallinnoltaan ja taloudeltaan erilaisia alueita. => Venäjällä syntyi tarve yhtenäistää omaa valtiota Muita syitä: - Panslavismi ja slavofilia (eli slaavilainen nationalismi) vaikeutti vähemmistökansojen asemaa yleensä Venäjällä - myös Suomessa - Venäjän keskushallinto oli nyt paljon kehittyneempi kuin 1800 - luvun alussa. => Useat alueet oli mahdollista kytkeä tiiviimmin Venäjään. - Suomen suunnalla useita venäläisiä ärsytti suomalaisten erityisasema ja se, ettei venäläisillä ollut Suomessa samoja oikeuksia kuin suomalaisilla.

3. Sortokausien alku: Helmikuun manifesti: • Tsaari Nikolai II antoi helmikuussa 1899 manifestin, eli julistuksen, jolla Suomalaisten autonomiaa kavennettiin • Manifestin tarkoitus oli alunperin saada aikaan laki , jolla suomalaiset voitiin asettaa palvelukseen Venäjän armeijassa. Siitä tuli kuitenkin nopeasti "sorron" yleinen tunnus • Manifestin pääsisältö oli se, että sellaiset Suomen lait, joilla olisi yleisvaltakunnallista (koko Venäjää koskevaa) merkitystä, tuli säätää Venäjällä • Aluksi suomalaiset eivät ymmärtäneet manifestin olevan tsaarin mielen mukainen, sorto ja manifesti henkilöityivät aluksi voimakkaasti kenraalikuvernööri Bobrikoviin • Manifestin teksti (Pauli Kruhsen sivuilta): http://www.histdoc.net/historia/keisarik.html

4. * Nikolai Bobrikovista (1839 – 1904) tuli Suomen kenraalikuvernööri vuonna 1898. • Hänellä oli tiukka linja suomalaisten suhteen • Sortokausien alettua juuri häneen henkilöityi sorto ja venäläisiä kohtaan tunnettu katkeruus • Eugen Schaumanin suorittama Bobrikovin murha olikin monien mielestä oikeutettu

5. Ensimmäisen sortokauden muita tapahtumia: • V. 1900 annettiin ns. kielimanifesti, jolla Venäjän kieli yritettiin saada maan viralliseksi hallintokieleksi • V. 1901 annettiin asevelvollisuuslaki, jolla suomalaiset miehet määrättiin palvelukseen Venäjän armeijaan • Suomalaisten omat sotaväenosastot hajotettiin (niitä oli 1800 – luvun loppupuolella uudelleen muodostettu)

6. Suomalaisten reaktiot: • Suomalaisten oli täysin mahdotonta käsittää tätä suunnanmuutosta Venäjän suhtautumisessa. • Tilanne koettiin sortona, v. 1809 annettujen lupausten rikkomisena. Nikolai oli ”valapatto” Tsaari. • Suuri adressi (½ milj. nimeä) • Kulttuuriadressi • Bobrikovin murha 1904 • Kutsuntalakot (1902 ns. kasakkamellakka kutsuntalakon yhteydessä) • Taiteilijoiden runot, maalaukset yms. • Suomalainen (fennomaaninen) puolue jakaantui yhä jyrkemmin: Nuorsuomalaiset aktiivisempi siipi, vanhasuomalaiset kannattivat toimintaa Venäjän kanssa yhteisymmärryksessä

7. Eetu Iston ”Hyökkäys” (1900) on ehkä tunnetuin sortokausien aikainen taideteos

8. Venäjän näkökulma: • Ei sortoa, vaan yhtenäistämistä ja hallinnon tehostamista • Suomen kieli ja erillinen hallinto oli todella luonut monimutkaisen käytännön. Kaikki Suomea koskevat asiat piti juoksuttaa Suomen asiain komitean, valtiosihteerin tai senaatin kautta, ennen kuin tuli valmista • Suomen kielen erityisasema oli Venäjän hallinnon kannalta katsottuna haitta. • Venäläiset eivät siis välttämättä vihanneet Suomea, vaan kyse oli hallinnon tehostamisesta.

9. Ensimmäisen sortokauden loppu: • Venäjä hävisi sodan Japania vastaan 1904 – 1905. Tästä nöyryyttävästä tilanteesta puhkesi ympäri Venäjää yleislakko, joka halvaannutti koko valtion • Suomalaiset yhtyivät lakkoon, mutta eri syystä: He halusivat sortotoimien lopettamista. • Tsaarin oli taivuttava lakon edessä ja Suomen asema palautettiin ns. marraskuun manifestilla 1905 ennen vuotta 1899 vallinneeseen tilanteeseen. • Samalla saatiin myös tärkeä uudistus: Päätettiin antaa suomalaisille yleinen äänioikeus sekä hajottaa vanha ja aikansa elänyt säätyvaltiopäivä-järjestelmä. Tilalle tuli moderni yksikamarinen parlamentti, jota Suomessa kutsutaan eduskunnaksi.