1 / 15

Sortokaudet 1899 - 1917

Sortokaudet 1899 - 1917. Syitä. Venäjän sisäpoliittinen tilanne Itsevaltiutta ja keisariutta kritisoitiin Maaorjuus lakkautettu 1861, maaseudulla silti paljon ongelmia Salainen poliisi ohrana vahva Euroopan poliittisen tilanteen muutos Suomi suuntautui länteen päin, Venäjä sisäänpäin

kioshi
Download Presentation

Sortokaudet 1899 - 1917

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Sortokaudet 1899 - 1917

  2. Syitä • Venäjän sisäpoliittinen tilanne • Itsevaltiutta ja keisariutta kritisoitiin • Maaorjuus lakkautettu 1861, maaseudulla silti paljon ongelmia • Salainen poliisi ohrana vahva • Euroopan poliittisen tilanteen muutos • Suomi suuntautui länteen päin, Venäjä sisäänpäin • Aleksanteri II murhataan 1881, Aleksanteri III • Saksa yhdistyi • Venäjä epäluuloinen • Ruotsi havittelisi Suomea

  3. Nationalismi Venäjällä • Panslavismi: Yhteinen kieli, kulttuuri, uskonto ja keisari • Slavofiilit: venäläinen kulttuuri, kirkko • Keisari tuki nationalisteja, jotka vaativat otteen kiristämistä Suomesta • Kysymys Suomen valtion oikeudellisesta asemasta • Vanhoilliset pitivät Suomen asemaa vaarallisena • 1881 K. F Ordin: ei oikeutta autonomiaan • Danielson-Kalmari: autonomia annettu ja vahvistettu

  4. Suomen asema ärsytti venäläisiä • Oma raha, postimerkki • Venäläiset tarvitsivat luvan liiketoimintaan Suomessa • Tulliraja • Oma armeija • Oma lainsäädäntö • Postimanifesti 1890 • Yhdisti Suomen ja Venäjän posti- ja lennätinlaitoksen • Epäluottamus heräsi

  5. Venäläistämissuunnitelmia • Venäjä halusi eroon markasta • Kariutui teknisiin syihin • Tulliraja hiersi välejä • Suomalaisten tuotteiden tulo Venäjän markkinoille olisi vahingoittanut Venäjän kauppaa • 1894 Aleksanteri III kuoli, tilalle Nikolai II • Heikko ja altis vaikutteille

  6. Helmikuun manifesti • Suomen kenraalikuvernööriksi 1898 Nikolai Bobrikov • Salainen venäläistämisohjelma • Helmikuun manifesti 15.2.1899 • Yhteisvaltakunnallisten lakien valmistelu venäläisten virkamiesten vastuulla, suomalaiset saivat antaa vain lausunnon • Yhteisvaltakunnallisista laeista ei luetteloa • Puhtaasti paikalliset lait suomalaisten päätettävissä • Rajanveto epäselvä • ”Vallankumous”

  7. Ensimmäinen sortokausi • Routavuodet 1899 - 1905 • Suomalaiset uskoivat, että keisari oli johdettu manifestiasiassa harhaan • Suuri adressi keisarille • Yli 520 000 nimeä • Keisari ei ottanut vastaan • Kulttuuriadressi Pro Finlandia sai yhtä tylyn vastaanoton • Yli 1000 eurooppalaista tiedemiestä ja poliitikkoa

  8. 1900 postimanifesti • Postimerkit venäläisiksi • 1900 kielimanifesti • Venäjä virkakieleksi • Venäjän kielen, maantiedon ja historian opetusta • 1901 asevelvollisuuslaki • Lakkautti Suomen armeijan • Suomalaiset palvelivat Venäjän armeijassa • Kagaali vastusti lakia • Organisoi kutsuntalakkoja • Suomalaiset vapautettiin palveluksesta 1905 • Maksettavaksi sotilasmiljoonat

  9. Bobrikov sai rajoittaa paino- ja kokoontumisvapautta • Valtiollinen poliisi l. santarmilaitos ulotettiin Suomeen • 1903 Bobrikoville diktaattorin valtuudet 3 vuodeksi • Virkamiehiä erotettiin ja karkotettiin maasta • Sai lakkauttaa lehtiä ja yhdistyksiä • Eugen Schauman ampui Bobrikovin kesäkuussa 1904 • Kenraalikuvenööriksi Ivan Obolenski • Varovaisempi kuin Bobrikov

  10. Venäläistäminen jakaa puoluekenttää • Aiemmin puoluekentän jakolinjana kielikysymys • Myöntyväisyyslinja • Suomalainen puolue jakaantui kahtia • Vanhasuomalainen puolue • Johdossa Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (G. Z. Forsman) ja J. R. Danielson-Kalmari • Annetaan periksi pikkuasioissa, jotta autonomia säilyisi

  11. Perustuslaillinen linja • Passiivista vastarintaa • Ei noudateta määräyksiä • Määräyksiä ei luettu • Nuorsuomalaiset • Muita perustuslaillisia • Ruotsalainen puolue • Sosialidemokraattinen puolue: kyse luokkataistelusta • Johtohahmoja Leo Mechelin, K. J. Ståhlberg ja P. E. Svinhufvud

  12. Aktivistit • Aktiivista vastarintaa • 1904 maanalainen Suomen aktiivinen vastustuspuolue • Johtajia mm. historioitsija Herman Gummerus • Ruotsinkielistä sivistyneistöä, yhteistyössä Venäjän vallankumouksellisten kanssa • Myöntyväisyyssuunta ja perustuslaillisuus merkittävä jakolinja

  13. Suurlakko 1905 • Olot Venäjällä levottomat • Kansalaiset tyytymättömiä vanhaan hallintomuotoon, vaativat kansan vallan lisäämistä • tappio sodassa Japania vastaan 1904 – 1905 • Yleislakko lokakuussa 1905 • Perustuslaki, lisäsi duuman valtaa • Lakko levisi Suomeen loka-marraskuun vaihteessa • Suomessa työväestön ansiotulot olivat niukat ja asuinolot puutteelliset • torppareilla ja maaseudun tilattomilla ongelmia • SDP vaati uudistuksia työläisten oloihin • Eri tahojen päämääränä Suomen autonomian palauttaminen • työläisten punakaarteja ja ylioppilaiden suojeluskaarteja

  14. Millaisia vaikutuksia marraskuun manifestilla oli Suomessa?

  15. 4.11.1905 marraskuun julistuskirja • Kumosi useimmat helmikuun manifestin nojalla annetut määräykset • Valtiopäivät koolle päättämään uudesta valtiopäiväjärjestyksestä • Kansanedustuslaitosuudistus (voimaan 1906) • Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus: äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui • yksikamarinen eduskunta • Naisille äänioikeus ensimmäisinä Euroopassa • Muutos Euroopan vanhakantaisimmasta edustuslaitoksesta moderneimpaan • senaatti edelleenkin poliittisesti vastuussa vain keisarille

More Related