Koulutuspoliittiset ajankohtaisasiat Mika Tammilehto

1. Koulutuspoliittiset ajankohtaisasiatMika Tammilehto

2. Rakennepoliittinen ohjelma • Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky • Kilpailukyvyn heikkenemisessä ei kyse pelkästään suhteellisesta kustannustasosta vaan myös kyvystä sopeutua globaalitalouden ja teknologian muutoksiin • tarvitaan parempaa sopeutumiskykyä ja inhimillisten voimavarojen täysimääräistä hyödyntämistä • edellyttää osaamistason kohottamista • Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat pitkään jatkuneesta kasvuvajeesta • VM:n arvion mukaan kestävyysvaje runsaat 4,5 % BKT:sta. • Julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna 9 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä • Suomen kokonaistuotanto jää vuonna 2013 karkeasti 5 % matalammaksi kuin vuonna 2007 • Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä korjata rahoitusvaje ja turvata tulevat etuudet ja palvelut

3. Rakennepoliittinen ohjelmatoisen asteen koulutuksessa • Nuorisotakuu: joustavoitetaan opintopolkuja, kehitetään tutkintojärjestelmää, rahoitus- ja säätelyjärjestelmää, opiskelijavalintoja sekä työpajatoimintaa • Oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen • Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä uudistetaan; HE kevät 2014, voimaan 1.8.2015 • Ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) rahoitusjärjestelmä uudistetaan • Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyt käyttöön kesällä 2014 • Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus käyttöön 1.8.2015, HE syksyllä 2014 • Toteutetaan toisen asteen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen • Hyväksilukeminen ammatillisissa tutkinnoissa: toteutetaan tutkintojärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä • Näyttötutkintojärjestelmää kehitetään • Lukion rahoitusperusteet ja lukion digitalisointi; HE 2014, voimaan 1.1.2015, sähköinen yo-tutkinto 2019 • Oppisopimuskoulutusta kehitetään aiemmin linjauksin

4. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistus • Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se • muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. • tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista • Rahoitusjärjestelmää uudistetaan mm. siten, että jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. • Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. • He 2014, uutta rahoitusjärjestelmää sovelletaan 2017 alkaen

5. Tavoitteita • Lyhentää opiskeluaikoja • Mahdollistaa joustavat ja yksilölliset koulutuspolut • Vähentää päällekkäistä koulutusta • Ohjaa aikuiset, joilla aiempaa osaamista, lyhyempiin koulutusvaihtoehtoihin • Nopeuttaa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä ja työelämässä tarvittavan osaamisen hankkimista • Ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen tarpeen

7. Uusi rahoitusjärjestelmä • koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen muodoissa kolmen peruselementin perusteella: perusrahoitus, suorituksiin perustuva rahoitus sekä vaikuttavuusrahoitus • koulutuksen järjestäjän rahoitus perustuisi pääosin opiskelijoiden suorittamiin tutkintoihin ja niiden osiin sekä toiminnan vaikuttavuuteen • perusrahoitus toisi rahoitukseen ennakoitavuutta ja vakautta ja siinä otettaisiin huomioon sellaisia tekijöitä, joita suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa ei voida ottaa huomioon • rahoituksen kustannuspohjasta luovutaan ja siirrytään talousarvion varaiseen rahoitukseen • kustannustason muutokset otetaan huomioon indeksillä • alakohtaiset kustannuserot otettaisiin edelleen huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa • erityisopiskelu, vailla toisen asteen tutkintoa olevat opiskelijat ja majoitettavat otettaisiin myös huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa

8. Luonnos lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmäksi Uudistuksen tavoitteena on: • tehostaa koulujärjestelmän toimivuutta ja rakennepoliittista kehittämistä sekä vahvistaa nykyistä paremmin koulutuspoliittisen ohjauksen, • turvata lukiokoulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellinen tasa-arvo ja siten ottaa huomioon myös lukiokoulutuksen erityispiirteitä, • turvata rahoituksen vakaus ja ennakoitavuus sekä lisätä rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä, • on ylläpitäjäneutraali • lyhentää opiskeluaikoja ja kannustaa koko tutkinnon suorittamiseen säädetyssä tavoiteajassa,

9. Luonnos lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmäksi… • kannustaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista ja nopeuttaa lukion jälkeisiin jatko-opintoihin siirtymistä, • ottaa huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet, • parantaa opiskelijoiden saamaa opetustarjontaa sekä mahdollistaa joustavien koulutuspolkujen toteuttamisen tehokkaasti ja ottaa huomioon mahdolliset opiskelijan siirtymiset koulutuksen järjestäjältä toiselle, • yhdessä rakenteellisten muutosten kanssa tehostaa toimintoja ja tuottaa säästöjä tilojen, laitteistojen ja henkilöstön käytössä, • kannustaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan ja laadun kehittämiseen sekä

10. Vaikuttavuusrahoitus • - jatko-opintoihin sijoittuminen • (€/ jatko-opintoihin sijoittunut opiskelija) • Suoritusrahoitus • - hyväksytysti suoritetut ylioppilasututkinnot • (€/ tutkinto) • Perusrahoituksen perusosa • - suoritetut opiskelijavuodet (€/opiskelijavuosi) • - syrjäisyyskorotus (syrjäisyysluku) • - lukion aineopinnot (€/ kurssi) • - lukiokoulutukseen valmistava koulutus • (€/ opiskelija) Perusrahoituksen lisäosa - erityisen koulutustehtävän korotus (€/ opiskelija) - majoituskorotus (€/ majoitettu opiskelija) - koulutuskuvain (työttömyysaste, koulutustaustakerroin, vieraskielisyys) €/ opiskelija - strategiaraha (€/ opiskelija)

11. Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen • Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin • Koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata • Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien

12. Prosessit ja aikataulut Toisen asteen rakenne • Suuntaviivat ja pol. linjaukset 2-4/2014 • Mahd. muutokset toimintalainsäädäntöön 4-8/2014, voimaan 1/2015 • Aluekierros sy/2014 • OKM:n kirje järj.lupien hakemisesta 1/2015 • Hakemukset 8/2015 • Päätökset 1-3/2016 VST rakenne ja rahoitus • Suuntaviivat ja pol. linjaukset 6/2014 • Aluekierros sy/2014 • Työryhmän ehdotus 12/2014 • OKM:n kirje ylläp.lupien hakemisesta 1/2015 • Mahd. muutokset lainsäädäntöön 2-8/2015 • Ylläpitämislupahakemukset 8/2015 • Rahoitusjärjestelmän muutokset voimaan 1/2016 • Päätökset 1-3/2016

13. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko

14. Ammatillisten tutkintojen kehittäminen • Tutkintojen osaamisperusteinen määrittely tavoitteena selkeä ja työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot. • Aikaisemman osaamisen, työkokemuksen ja koulutuksen hyväksilukua lisätään. • Keskeiset ehdotukset: • Ammatilliset tutkinnot (perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) määritellään osaamisperusteisesti. • Selkeämpi tutkintorakenne: vain yksi tutkintorakenneasetus. • Tutkintojärjestelmän reagointikykyä parannetaan: uusiin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin vastataan jatkossa pääsääntöisesti uudistamalla tutkintojen osia, ei aina luomalla uusia tutkintoja

15. Ammatillisten tutkintojen kehittäminen • Keskeiset ehdotukset (jatkoa): • Tutkinnon perusteita selkeytetään siten, että perusteissa määrätään vain suoraan tutkintoon liittyvät asiat. Muut Opetushallituksen määräykset annetaan erikseen. • OPH päättäisi jatkossa tutkintonimikkeistä. Ministeriö päättää edelleen kaikkien tutkintojen nimet sekä perustutkintojen osaamisalat. • Osaamispisteet: aikaan perustuvien opintoviikkojen asemesta otetaan käyttöön ECVET-suosituksen mukaiset osaamispisteet, jotka edistävät aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. • HE annettu, uudistus voimaan 1.8.2015

16. VALMA = valmistavien koulutusten selkiyttäminen • Uudistuksella yhdistetään kaikki ammatillisen koulutuksen valmistavat koulutukset sekä kotitalousopetus • Poikkeuksena vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden valmentava koulutus, joka säilyy erillisenä ja järjestetään vain erityisoppilaitoksissa tai rajatun erityistehtävän saaneiden koulutuksen järjestäjien toimesta. • Koulutus on modulaarinen ja sen kokonaislaajuus n. 20-40 ov. • Valma-koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti peruskoulun vasta päättäneille nuorille. • Tavoitteena on tukea jatko-opintoihin siirtymistä ja ehkäisee keskeyttämisiä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja parantaa koulutuksen läpäisyä. • Hallituksen esitys syksyllä 2014. Uudistus voimaan 1.8.2015 lukien

17. Opintopolku.fi palvelu – koulutuksen hakeutumisen uudet välineet • Avattu 2.9.2013 • Syksy 2013: Ammatillisen koulutuksen yhteishaku (+ uudet ammatillisen koulutuksen valintaperusteet) • Kesä 2014 : perusopetuksen jälkeisen nivelvaiheen koulutuksen hakupalvelut ( ammattistartti, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kymppiluokka, maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmentava) • Aikuiskoulutuksen hakupalvelut käyttöön vuoden 2014 aikana ja samanaikaisesti toteutetaan ePerusteiden käyttöönotto. • Korkeakoulujen sähköinen haku käyttöön syksyn 2014 haussa. • Lopullisessa laajuudessaan Opintopolku.fi-palvelu on vuoden 2015 aikana.

18. Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus • Tavoitteena on • työssäoppimispaikkojen lisääminen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja ohjauksen vahvistaminen • monipuolistaa työssäoppimisen toteutustapoja ja kehittää työssäoppimisen laatua koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä • lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta, • kehittää oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista koulutusta yhdistäviä koulutusmalleja • kehittää oppisopimuskoulutuksen rinnalla nuorille suunnattua koulutusta ja työtä joustavasti yhdistäviä malleja. • parantaa työssäoppimisen laatua ja vaikuttavuutta ja monipuolistaa sen käyttömahdollisuuksia • vahvistaa työelämäyhteistyötä. • Toimenpiteet kohdennetaan alle 25-vuotiaille, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville nuorille.