Käyttöohje

1. Käyttöohje Kalvosarjan ensimmäiset kalvot ovat esityskalvoja (2-13). Niihin on kiteytetty koko asia muutamalla sanalla tai kuvalla. Niiden avulla voit kertoa juuri niitä asioita, jotka ovat omassa koulussasi tärkeitä ja ajankohtaisia. Muut kalvot (14-36) on tarkoitettu taustamateriaaliksi esittelijälle itselleen. Voit toki käyttää myös niitä osana esitystäsi tai keskustelua, miten vaan parhaaksi näet.

2. Vanhemmille: kouluruokailu ja koulun ruokakasvatus Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi!

3. Kouluruokailu tukee säännöllistä syömistä

5. Miten voin vanhempana vaikuttaakouluruokailuun?

6. Koulun ruokaraati Koulun oma OPS Ruokapalvelut Kuntapäättäjät Ravitsemussuositukset Hankintalaki Perusopetuslaki Vanhempi

7. Koulun oma OPS Ruokapalvelut Kouluruoka Vanhempi Kuntapäättäjät

9. Kouluruokailun haasteita-mikä voisi toimia meidän koulussa?

11. Miten kouluruokailuon järjestetty muissa maissa?

13. Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki etusivun kuvat valmiiksi! kiitos!

14. Taustatiedot: kouluruokailu tukee säännöllistä syömistä kalvot 3-4

15. Kouluruokailu tukee säännöllistä syömistä Säännöllinen syöminen on paitsi mukavaa myös viisasta. Kun syö säännöllisesti (aamupala-lounas-välipala-illallinen-iltapala), verensokeri pysyy suhteellisen tasaisena koko päivän. Tämä pitää hyvän tuulisena ja virkeänä. ”Nälkäkiukku” on monille vanhemmille tuttu vieras, joka kyläilee, kun ateriaväli on venähtänyt pitkäksi. Nälkäkiukku johtuu alhaisen verensokerin aiheuttamasta ärtyisyydestä, ja voi armottamasti osua niin pienen kuin suuremmankin kohdalle. Säännöllinen syöminen suojaa myös lihomiselta ja sitä kautta myös monen kroomisen taudin riski pieneneen. Säännöllisen syömisen vaikutus painoon on suurempi kuin perimän. Itse voi siis vaikuttaa paljon siihen, miten voi tänään ja kymmennen, tai vaikka kolmenkymmenen vuoden päästä.

16. Kouluruokailu tukee säännöllistä syömistä Lähteet: Epidemiologic studies on overweight and obesity in adolescents: the role of early-life risk factors, eating patterns and common genetic variants (Säännöllinen ateriarytmi suojaa nuoria lihomiselta). Jääskeläinen A. Dissertations in Health Sciences 189. Itä-Suomen yliopisto. 2013. Kouluruokasuositus. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Helsinki, Savion Kirjapaino Oy, 2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Lähtötilanne ja lukuvuonna 2007–2008 toteutetun interventiotutkimuksen tulokset. Hoppu U, Kujala J, Lehtisalo J, Tapanainen H, Pietinen P (toim.). Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 30/2008. Helsinki: Kansanterveyslaitos; 2008. Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi. Ruokapalveluiden seurantaraportti 5. Wikstedt T., Raulio S., Puusniekka R., Prättälä R. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 22/2012.

17. Taustatiedot: miten voit vanhempana vaikuttaakouluruokailuun kalvot 5-8

18. Koulun oma opetussuunnitelma Jokainen koulu voi itse muokata kouluruokailusta omannäköisensä: miltä ruokasali näyttää, miten pitkä ruokatauko on, moneltako ensimmäinen ruokailuvuoro alkaa, kuinka moni opettaja osallistuu ruokailuun, millaisia välipaloja on tarjolla. Onko meidän koulussa mukava käydä syömässä? Jokainen koulu vanhempineen tietää parhaiten ne asiat, joita yhdessä halutaan kehittää.

19. Ruokapalvelut Kouluruoan valmistajat toimivat perusopetus- ja hankintalain, ravitsemussuositusten ja kunnan antamien resurssien puitteissa. Heidän kanssaan voi yhdessä miettiä mm. ruokalajeja, erikoisteemoja, ruokailun ympäristönäkökulmia, ruokailun käytäntöjen sujuvuutta, erityisruoka-valioita ja yhteistyön lisäämistä. Näitä asioita käsitellään myös koulun ruokaraadissa, johon kuuluu sekä koulun aikuisia, oppilaita että keittiöväkeä. Koulukeittiöt voivat hakea tunnustusta työstään ja viestiä ulospäin omasta osaamisestaan. Kouluruokadiplomi kertoo ravitsemuk-sellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti laadukkaasta ruokailusta, ympäristöpassi ympäristönäkökulmien huomioista. Paras tapa tutustua kouluruokailuun on syödä sitä. Monissa kouluissa vanhempainillan yhteydessä syödään saman päivän kouluruokaa. Samalla voi tutustua koulun keittiön henkilökuntaan ja esittää kysymyksiä.

20. Kuntapäättäjät 1/2 Kouluruoan suunnittelussa täytyy noudattaa perusopetuslakia ja ravitsemussuosituksia, mutta resursseista päätetään kunnassa. Ruokaa tehdään sillä tyylillä ja rahalla, minkä kukin kunta sille määrää. Lapset tarvitsevat kouluruokaa ja kouluruoka tarvitsee vanhempia: monien päätettävien asioiden joukossa kouluruokailu voi jäädä altavastaajaksi. Lapset ja nuoret eivät voi äänestää, mutta vanhemmat voivat. Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä päättäjiin, esittää kysymyksiä, ottaa selvää, kirjoittaa lehtiin ja blogeihin, ottaa kantaa ja osallistua päätöksentekoon. Yksin, yhdessä tai vanhempainyhdistyksen nimissä: toimia voi monella tapaa.

21. Kuntapäättäjät 2/2 Kuntapäättäjät on tärkeä saada tutustumaan kouluruokailuun ennen päätöksentekoa ja antaa heille mahdollisuus satsata lasten hyvinvointiin ja kouluruokailun laatuun. Varsinkin pienissä kunnissa päätöksenteko voi perustua yksittäisten edustajien vahvoihin linjoihin; tätä voi käyttää hyväkseen vaikuttamalla päättäjien tietotasoon. Oman kunnan ruokapalvelusta voi saada hyvää taustatukea toimintaan. Ravitsemuksella hyvinvointia: opas kuntapäättäjille. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. New Print Oy. Helsinki 2012. http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/hyvinvointikunta/ravitsemus/Documents/Ravitsemuksella%20hyvinvointia.pdf

22. Taustatiedot: kouluruokailun haasteita-mikä voisi toimia meidän koulussa kalvot 9-10

23. Kansallisia haasteita 1) Maidonjuonti takkuaa tytöillä, pojille ja paljon urheileville nuorille maito maistuu. Maitotuotteet ovat tärkeitä luuston kehityksen ja kasvun kannalta. Miten lisätä tyttöjen maidonjuontia? 2) Pääruokaa syödään hyvin, mutta kasvikset tahtovat unohtua. Kasviksista saadaan runsaasti kaikkea kasvulle ja hyvinvoinnille tärkeää. Miten lisätä kasvisten syöntiä? 3) Jonotukseen menee aikaa. Pöydässä ei ehdi istua kovin pitkään ja jollakin on jo kiire välitunnille. Toisille nopeasti syömisestä tulee tapa. Mikä rauhoittaisi ruokailua? 4) Oppilaiden kouluun tuomat välipalat ovat usein hyvin sokerisia (karkkia, limua, mehua tms.). Sokeri ei sisällä mitään ravintoaineita, ainoastaan energiaa. Se ei myöskään auta keskittymään. Miten vähentää sokerin määrää? Entä koulun omat haasteet; mikä voisi toimia?

24. Taustatiedot: miten kouluruokailuon järjestetty muissa maissa kalvot 11-12

25. Englanti 2000-luvun alussa Jamie Oliver ravisteli vanhempia ja päättäjät katsomaan, mitä koululaisille tarjotaan lounaaksi. Kurkistus koulujen keittiöön ja ruokalistoille sai monet tv-katsojat häkeltymään: friteerattuja nugetteja ja piiraita, pizzoja, sipsit, limua, eikä juurikaan mitään tuoretta. Itse asiassa Englannin Medical Research Council (vrt. Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) oli jo päätynyt tutkimuksissaan siihen, että brittilapset söivät terveellisemmin 1950-luvulla kuin 1990-luvulla (enemmän ravintoaineita, vähemmän suolaa ja rasvaa).

26. Englanti Jamie's School Dinner -ohjelma sai aikaan suuren kansalaisliikkeen, joka lumipallon lailla laajeni polittiseen päätöksentekoon ja kohti laadukkaampaa kouluruokaa. Vuonna 2013 Englannissa kokeiltiin jopa maksutonta kouluateriaa kaikille alle 8-vuotiaille. Tulokset tekivät vaikutuksen päättäjiin: koulumenestys, keskittyminen ja käyttäytyminen paranivat kokeilukouluissa. Vuoden 2014 syksystä alkaen kokeilu laajennetaan koko maan kattavaksi käytännöksi tarkoittaen samalla 400 £ säästöä vuodessa joka lapsen perheille. Perheille tarjottu etu on taantuma-aikana mittava panostus lapsiin ja lasten hyvinvointiin. Miksi? ”Jotta lapsemme saavat hyvän alun elämässä”, sanoi apulaispääministeri Nick Clegg jatkaen: ”tästä hyötyvät kaikki”. (Suomalainen kouluruokailu on toiminut innoittajana ja mallina Englannin ponnisteluille kehittää omaa kouluruokailusysteemiään)

27. Englanti Jamie Oliverin värikäs ja dramaattisen havainnollistava esitys amerikkalaisen ja englantilaisen kouluruokailun tilasta antaa mahdollisuuden vertailla suomalaisen kouluruokailun etuja ja haasteita (TED, Jamie Oliver helmikuu 2010) http://www.ted.com/talks/jamie_oliver.html WorcestershireCountyCouncilin hauska promootiovideo maksuttoman kouluruokailun puolesta idealla ”Mitä kaikkea säästyneellä rahalla perhe voisikaan tehdä?” (elokuu 2013)http://www.youtube.com/watch?v=P66eozEGR4g The Telegraph-lehden videoreportaasissa apulaispääministeri Nick Clegg kertoo, miksi hän haluaa tarjota kaikille alle 8-vuotiaille maksutonta kouluruokaa (syyskuu 2013)http://www.telegraph.co.uk/news/newsvideo/uk-politics-video/10315935/Nick-Clegg-announces-free-school-meals-plan.html BBC Breakfast-aamuohjelman haastattelussa kouluministeri David Laws kertoo, miksi veronmaksajien kannattaa satsata mittava summa verorahoja maksuttomaan kouluruokaan (lokakuu 2013) http://www.youtube.com/watch?v=CO9oxVjnO8w

28. Kuva 1: englantilainen koululounas http://www.headforart.com/2010/10/20/fruitful-set-up/Kuva 2: Jamie Oliver http://www.telegraph.co.uk/education/educationnews/4423132/Jamie-Olivers-school-dinners-improve-exam-results-report-finds.htmlKuva 3: Nick Clegg ja puoliso syömässä koulussa. Kuva: Russell Cheyne/Reuters, http://www.theguardian.com/commentisfree/2013/sep/18/free-school-meals-lib-dem-achievement

29. Ranska Ranskassa lounastauko on pitkä, jopa kaksi tuntia. Perinteisesti osa lapsista lähtee keskellä päivää kotiin syömään perheensä kanssa, osa ruokailee koulun maksullisessa ravintolassa. Koululounas on yleensä kolmen tai jopa viiden ruokalajin ateria: alkupala, salaatti, pääruoka, juustolautanen ja jälkiruoka. Ruokajuomana on vettä. Menu-vaihtoehtoja on yksi. Esi- ja alakouluissa ruoka tarjoillaan pöytiin. Makeis- ja limuautomaatit ovat kiellettyjä ranskalaisissa kouluissa.

30. Ranska Myös Ranskassa kouluruoan laatuun panostetaan: jo 1970-luvulla tehtiin ensimmäinen suositus kouluruokailulle. 2000-luvun suositukset korostavat terveellisyyttä ja tasapainoisuutta sekä nautintoa: yhdessä syöminen, kokemuksen jakaminen, mielihyvä ja erilaiset maut ovat tärkeä osa ruokailua. Ranskalainen opetusministeriö on jopa antanut 30 minuutin minimiaikarajan ruokapyödässä istumiselle. Kysyttäessä, miksi pistää niin paljon vaivaa ja aikaa lasten lounaisiin, ranskalaiset vastaavat: ”koska se on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ravitsemuksellisesti viisasta”. Tässä järjestyksessä. Ranskassa ruokakasvatus on osa opetusta, ruokailua ja elämää. Ranskalaiset voivat muuten ylpeillä länsimaiden alhaisimmilla lasten lihavuusluvuilla.

31. Ranska CBS SundayMorning-ohjelman reportteri matkaa Ranskaan katsomaan, tarjotaanko 3-vuotiaille todella viiden ruokalajin lounaita (CBS) http://www.youtube.com/watch?v=F374zovIOew http://www.youtube.com/watch?v=97s7AzBF0pg Kuva 1: http://karenlebillon.com/french-school-lunch-menus/ Kuva 2: http://karenlebillon.com/

32. Yhdysvallat Yhdysvalloissa äidit ja isät tekevät joka aamu lapsille lounaat mukaan, tai antavat rahaa koulukahvilan lounaaseen. Tarjonta on ollut suurimmilta osin hyvin samanlainen kuin Englannissa: pizzaa, hampurilaisia, friteerattuja tuotteita, ranskalaisia, sipsejä, pirtelöitä ja karkkia. Amerikkalaisten lasten ylipainosta on tullut valtava ongelma, jota vastaan yritetään taistella parantamalla kouluruoan laatua. Sen toivotaan myös parantavan lasten terveyttä ja yleistä ravitsemusta.

33. Yhdysvallat Michelle Obama pisti liikkeelle vuonna 2010 ”The Healthy, Hunger-Free Kids Act” -lakialoitteen. Siinä määritelty kouluruokakriteeristö tehtiin uusimman tutkimusnäytön perusteella suomalaisia kouluruokasuosituksia vastaavaksi: joka päivä tarjotaan hedelmää tai kasvista, max. 850 kcal/ateria, vähärasvaisempaa maitoa ja vähemmän suolaa ja transrasvoja. Perusaterian lisäksi amerikkalaisoppilaat saavat ottaa vapaasti lisää kasviksia ja hedelmiä, ostaa jälkiruoan tai ostaa isokokoisemman annoksen (supersize). ”Mielestäni vanhemmilla on oikeus odottaa, että lapsille tarjoillaan tuoretta, terveellistä ruokaa, joka täyttää ravitsemukselliset vaatimukset”, Michelle Obama kiteytti, kun aloitteesta tehtiin laki vuonna 2012. Kriteeristön pohjalta julkaistiin uudet kouluruokasuositukset.

34. Yhdysvallat Kaikki eivät ole olleet kehityksestä mielissään. Syksyyn 2013 mennessä mm. New York, California ja Texas olivat julkisesti irrottautuneet ohjelmasta lasten ja vanhempien myrskyisän vastustuksen vuoksi. Suurin kritiikki kohdistui siihen, että ruoka on liian terveellistä ja että lapset eivät saa riittävästi ruokaa. Nähtäväksi jää palaavatko sipsit, ranskalaiset ja uppopaistetut ruoat takaisin osaksi amerikkalaiskoulujen arkea.

35. Yhdysvallat KCTV 5 Newsin uutispätkä otsikolla ”Is Michelle Obama starving school kids?” pohtii kouluruokauudistuksen haasteita (KCTV5) http://www.youtube.com/watch?v=19_m6wNrfBE Michelle Obama kertoo videotervehdyksessään omia näkemyksiään koulun ja kouluruokauudistuksen alusta (The White House – Let's Move Initiative) http://www.youtube.com/watch?v=jbGuQAj9pmI

36. Yhdysvallat Kuva 1 ja 2: USDA Kuva 3: Gary Tramontina for The New York Times Kuva 4: Healthy, hunger-free act 2010