Kuntien paikkatietoseminaari 7.-8.2.2012 Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki

1. Jyväskylän KymppiR-toimintamalli Paikkatietojärjestelmästä suunnittelun tukijärjestelmäksi Kuntien paikkatietoseminaari 7.-8.2.2012 Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki

2. Taustaa • KymppiR-toimintamalli: tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen • Toimintamallin kehittäminen alkoi vuonna 1998 • Kasvavan kaupungin haasteita: • Miten varmistetaan riittävä tonttituotanto? • Missä järjestyksessä uusia asuinalueita toteutetaan? • Riittävätkö asuinalueiden palvelutvai syntyykö tarvetta uusiin toimipisteisiin? Miten varautua riittävän ajoissa? • Ovatko olemassa olevat palvelut tehokkaassa käytössä? • Kuinka ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä optimaalisella tavalla rajallisin taloudellisin resurssein? Miten parantaa yhteisen suunnittelun menetelmiä?

3. KymppiR-ohjelma • Vuosittain laadittava maankäytön toteuttamisohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä. • Tarkoituksena on: • varmistaa asuintonttien riittävyys • edistää kaupunkistrategiassa linjattua hallittua kasvua • yhteensovittaa tontteja ja palveluja • jatkuva ”hallintaprosessi” • Yleispiirteiset tavoitteet: • tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen • sosiaalista eheyttä turvataan ja huomioidaan kaupungin eri osien erityispiirteet • yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat ennakoituja • uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen, erityisesti päiväkoti- ja koulupalvelujen, riittävyys ja saatavuus • Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys. • KymppiR2011-ohjelma:http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/kymppiohjelma

4. KymppiR-toimintaympäristön ydinprosessit

5. Kaavavarannon lähtötietojen hallinta Kaavavaranto = kaavalähtöinen kuvaus alueen käyttämättömistä rakentamismahdollisuuksista Kaavavarantoaineisto koostuu juridisesta kaavavarannosta sekä tekeillä olevista suunnitelmista. Kaavavarannon lähtötiedot syntyvät ja tarkentuvat suunnitteluprosessin eri vaiheissa ja lähtötietoja tallennetaan eri rekistereihin. JURIDINEN KAAVAVARANTO • + JYVÄSKYLÄN MALLI

6. YT-sovellus • ”Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä” • Yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa kehitetty selainpohjainen ohjelma • Kaavakapasiteetin hallinta • lainvoimainen ja tuleva kaavavaranto • ominaisuus- ja sijaintitietojen ylläpito, selailu, raportointi • Rajapinnat Tekla GIS- ja MapInfo-ohjelmiin

7. YT-sovellus • Lähtötiedot pidetään YT-järjestelmässä yllä suunnittelualueittain (kaava-alue/tilastoalue). • Yhteen suunnittelualueeseen voi liittyä useita erilaisia, toisilleen vaihtoehtoisia suunnitelmia, joissa varannon määrä ja ominaisuudet vaihtelevat. Vain yksi suunnittelualueen suunnitelmista on varannon kuvaamisen näkökulmasta aktiivinen. Suunnitelmien sisältö koostuu kapasiteettiyksiköistä. Suunnittelualue Kapasiteettiyksikkö Suunnitelmatiedot

8. YT-sovellus Suunnitelman kapasiteettiyksiköt Kapasiteettiyksikön ominaisuustiedot • Kapasiteettiyksikkö: varannon dokumentaation peruselementti. Pääkäyttötarkoitukseltaan ja suunnitteluvaiheeltaan yhtenäinen varantoelementti. Kapasiteettiyksikkö koostuu kartalla olevasta aluerajauksesta ja siihen liittyvistä ominaisuustiedoista (mm. talotyyppiarvio, kerrosalamitoitus). Tarkimmillaan kapasiteettiyksiköt ovat rekisteritontteja, mutta myös esim. yleiskaavavaiheessa oleva varanto kuvataan kapasiteettiyksikkönä. • Hanke: suunnitelman kapasiteettiyksikköön kohdistuva rakentaminen, mikä vähentää kapasiteettiyksikön varantoa. Hanketiedot

9. YT-sovellus • Yleis- ja osayleiskaavojen sekä suunnitteilla ja vireillä olevien kaavojen kaavakapasiteettitiedot pidetään yllä YT-järjestelmässä manuaalisesti. • Kaupungin virallista kaavarekisteriä ja numeerista kaavakartta-aineistoa pidetään yllä Tekla GIS –järjestelmässä. • Asemakaavayksiköiden ja rekisteritonttien tiedot saadaan YT-järjestelmään Tekla GIS –paikkatietojärjestelmästä, samoin tiedot vireillä olevista ja valmistuneista rakennushankkeista jäljellä olevan lainvoimaisen kaavavarannon määrän selvittämiseksi. • Luotettavan ja ajantasaisen rekisteritiedon tärkeys!

10. YT-sovellus YT-JÄRJESTELMÄN TIETOKANTA ajastettu eräajo TEKLA GIS TEKLA GIS TIETOKANTA REKISTERIT Kaava Kiinteistö Rakennus- ja huoneisto Rakennuslupa NUMEERINEN KARTTA- AINEISTO Kaavakartta Kiinteistökartta • YT-JÄRJESTELMÄÄN SIIRRETTÄVÄ TIETO • 4 tietokantataulua • Kapasiteettiyksiköiden ominaisuustiedot (asemakaavayksiköt ja tonttirekisteritontit) • Rakennushanketiedot • Rekisteritonttien rajatieto • Asemakaavayksiköiden rajatieto • Tekla GIS-järjestelmästä tulleet uudet kapasiteettiyksiköt = tontit näkyvät suunnitelman kapasiteettiyksikkölistauksessa paksunnettuna. Käyttäjä käy läpi tarjolle tulleet kapasiteettiyksiköt ja hyväksyy ne, minkä jälkeen tiedot näkyvät varantotilastoissa. • Hanketiedot päivittyvät kapasiteettiyksiköille automaattisesti kun rakennushankkeelle on suoritettu aloituskatselmus.

11. Kaavavarantoraportit • YT:n raporteista saadaan tieto mm. koko kaupungin kaavavarannosta / suunnittelualueittaisesta kaavavarannosta kaavamuodon ja asumisen käyttötarkoituksen mukaan. • Tiedot on siirrettävissä myös MapInfoon teemakarttatyöskentelyn pohjaksi.

12. Ajoitus • Arvio käytettävissä olevan varannon ajallisesta toteutumisesta. • Lähtötietoina YT:n tiedot reaalisesti käytössä olevan tonttivarannon ja tulevan tonttivarannon määrästä. • KymppiR-valmisteluryhmän päätökset eri alueiden vaiheistuksesta ja ajoitusjärjestyksestä: • Ajoitusjärjestykseen vaikuttavat mm. kaavahankkeiden etenemisen tilanne, maanomistusolosuhteet, kunnallisteknisten investointien vaatimusten määrä sekä vaikutukset päiväkoti- ja kouluverkkoihin. • Arvio maankäytön toteutumisesta toimii pohjatietona alueittaiselle väestöennusteelle, joka laaditaan excelillä.

13. Palveluverkon lähtötietojen ylläpito ja muutosten hallintamenetelmä

14. Paikkatietojärjestelmästä suunnittelun tukijärjestelmäksi • Tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen vaatii suuret määrät tietoa, jonka hallinta edellyttää tehokkaita tiedonhallintajärjestelmiä. Tiedon tulee olla helposti saatavilla. • Markkinoilla paikkatietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat hyvin monipuolisten tietojen ylläpidon, jakelun ja selailun. • Suunnittelun tukijärjestelmä on enemmän kuin paikkatietojärjestelmä. Tarve suunnitteluprosessin toimintoja palveleville laajemmille analyysityökaluille, jotka mahdollistavat yhdyskuntarakenteen kehityksen reaaliaikaisen seurannan ja erilaisten vaihtoehtoisten kehityskulkujen ja niiden vaikutusten hahmottamisen. • Perinteiset tietojärjestelmät eivät huomioi mm. aikakäsitettä, joka on välttämätön maankäytön toteutuksen ajoituksen suunnittelussa ja palveluverkon muutostarpeiden arvioinnissa. • Kokonaisvaltaisia, tulevaisuuden hallintaan suuntautuvia tietojärjestelmäratkaisuja ei ole markkinoilla tällä hetkellä saatavilla. • Paikkatiedon uusille soveltamismahdollisuuksille on tilausta myös mm. sivistys- ja sosiaalipalvelujen alalla.

15. Kymppi-Moni -hanke • Jyväskylän kaupunki palkittiin syyskuussa 2010 kunta-alan toimijoille suunnatussa Tulevaisuuden kestävä kunta –innovaatiokilpailussa ”KymppiR-ohjelman kehitys ja tuotteistaminen” –ideasta. • Innovaatiokilpailun menestyksen tuloksena syntyi KymppiR-maankäytönsuunnittelumenetelmän kehitys ja monistaminen-eli Kymppi-Moni –hanke. • Tavoitteena on selvittää, miten KymppiR-suunnittelumenetelmä ja sitä tukeva tiedonhallintajärjestelmä ovat monistettavissa muiden kuntien ja kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja palveluiden yhteensovittamistyön tueksi. Hanke tähtää julkisesti saatavilla olevaan menetelmään. • Lopputuloksena tuotetaan KymppiR-maankäytön suunnittelumenetelmän toimintamallista järjestelmäriippumaton kuvaus, jossa määritellään edellytykset mallin mukaisen suunnittelumenetelmän soveltamiseen ja edelleen kehittämiseen kuntien omaan tiedonhallintakulttuuriin perustuen. • Mukana ovat Helsingin, Hyvinkään, Joensuun, Oulun, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä Sipoon kunta ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Tekesin hankerahoituksen mahdollistaman tutkimuksen toteuttajana on Tampereen teknillisen yliopiston Rakennusalan tietotekniikka. • Hanke kestää vuoden 2012 loppuun saakka: www.jyvaskyla.fi/kymppimoni

16. Kiitos! Lisätietoja Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki anna.isopoussu@jkl.fi 014 266 5049