SAS osana kokonaisarkkitehtuuria SAS Techinical Club

1. SAS osana kokonaisarkkitehtuuriaSAS Techinical Club Henrik Lähdeniemi Jaakko Tuomimäki Aureolis Oy

2. Aureolis Oy • Aureolis on jatkuvia BI-palveluita tuottava asiantuntijaorganisaatio. • Henkilöstöä n. 40 • Perustettu vuonna 2001

3. Yleisarkkitehtuuri BI yleisarkkitehtuuri voidaan esittää havainnollisesti jakamalla se järjestelmä-/välinekohtaisesti viiteen loogiseen kokonaisuuteen: • Käyttäjäkerros • Sisältää palvelukanavat eli portaalit ja kehitysvälineet • Esityskerros • Koostuu eri raportointisovelluksista tai palveluista, jotka ovat tuotteistettu kaikille loppukäyttäjille • Tietovarastokerros • Sisältää palveluiden vaatimat tietovarastot & datamartit sovellusten tarvitsemassa tietomallissa • Dataintegraatiokerros • sisältää ETL-prosesseja, jotka tuottavat jalostettua ja puhdistettua tietoa tietovarastoihin. • Operatiivinenkerros • Sisältää lähdetiedot, -tietokannat , joihin operatiiviset sovellukset tallentavat tietonsa esimerkiksi asiakas, myynti, sopimustietoja

4. Kuvaamattomat tiedonkulut, esimerkki 1 • Käyttäjälle K tarvitaan käyttöoikeus järjestelmään J • J:lle on nimetty yhteyshenkilö Y, joka kuitenkin on kiireinen • Mutta henkilöllä H on sasadm tunnuksen salasana ja SAS MC • Käyttöoikeudet hoidetaan H:n kautta

5. Kuvaamattomat tiedonkulut, esimerkki 1 + Asiat hoituvat • Tunnistamaton metaflow • Autorisoimaton outflow

6. Kuvaamattomat tiedonkulut, esimerkki 2 • Järjestelmä J ei tuota raporttia muuttujista X ja Y muuttujan Z funktiona • Kehittäjä K tuntee järjestelmän, ymmärtää raportointitarpeen ja osaa käyttää EG:tä • Pyydetään K:lta haluttu raportti joka kuukausi

7. Kuvaamattomat tiedonkulut, esimerkki 2 + Asiat hoituvat • Tunnistamaton upflow • Henkilösidonnainen outflow • Järjestelmän kehitys jää jälkeen liiketoimintatarpeesta

8. Kuvaamattomat tiedonkulut, esimerkki 3 • Järjestelmä J ei huomioi lähtöjärjestelmän L dataa, joka on liiketoiminnan kannalta kiinnostavaa • Kehittäjä K tekee liiketoiminnan pyynnöstä ohjelman, joka liittää L tiedot J:n tietoihin

9. Kuvaamattomat tiedonkulut, esimerkki 3 + Asiat hoituvat • Tunnistamaton inflow • Tunnistamaton upflow • J tietomallin rapautuminen • Tosiasiassa tiedon tuottaa varjojärjestemä J´

11. Arkkitehtuurin hyödyntäminen Automaation aste Liiketoiminta arvo Strateginen tiedon hallinta Dashboardit Analysointi Raportit Taktinen tiedon hallinta Tietovarastot Datamartit OLAP kuutiot Operatiivisen tiedon hallinta Tietokannat Operatiiviset sovellukset Tapahtumankäsittelyt

12. Mistä elementeistä SAS kokonaisarkkitehtuuri koostuu • Organisaatioyksiköt ja ihmiset • Tekninen ympäristö • Toimintaprosessit • Tietojärjestelmät

13. Latain, telotin, valvonta… • Palvelimella ajettavien töiden valvonta SASilla. • Vaikka tulisivat remote:lla ajelulle – aina pitää ilmoittautua! • Latain muuttuneen tiedon käsittelyyn ja siirtämiseen. • Telotus ja postitus päälle… • Ohjaustaulut ja hakemistolistauksen käyttö..

14. Varjo-menetelmistä • Luovat ihmiset ratkaisevat ongelmia • Jos virallisen menetelmän jäykkyys muodostaa ongelman, luovat yksilöt pyrkivät ratkaisemaan sen • Silloin muodostuu varjo-menetelmän, joka toimii käytännön asioiden kannalta, mutta ei ole ohjattu

15. Varjo-menetelmistä • Tämä ongelma on tunnistettu turvallisuudessa • Monimutkaiset salasanavaatimukset • Salasana post-it lapulla näppäimistön pohjassa • Kompleksinen kulkulukko tupakkapaikalle • Tuhkakuppi oven välissä • Varjo-menetelmä heikentää kokonaisuuden toimivuutta

16. Varjo-menetelmä

17. Varjo-menetelmien ehkäisystä • Tiedon hallinnollisten menetelmien tulisi tukea tietotarvetta • Tasapainon löytäminen haasteena • Avoin keskusteluyhteys tiedon ja tietoprosessien hallinnoijien ja hyödyntäjien välillä helpottaa tasapainoilua

18. Toimintaprosessit • Tapa tehdä • Välineet • Best practices - koulutus, suunnatut tilaisuudet, senioritoiminta (mentor), • Sovellustyömallit • Hyväksi todettu käytäntö • Alustariippuvaiset suositukset • Nimeämissäännöt ja tyylisuositukset • Valmiit komponentit • Dokumentaatiopohjat

19. Roolien merkityksestä • Client – Server • Erilaiset vaatimukset tiedon suhteen • Myös muilla rooleilla merkitystä • Rooli usein perustuu palveluun, jota tarjoaa server roolissa tai pyytää client roolissa • Rooli usein määrittää merkityksen kokonaisuuden kannalta

20. Roolien merkityksestä • Client - Server rooli vaihtelee, palvelimet usein pyytävät toisiltaa palveluita • Tärkeä määrittävä tekijä roolin osalta on, tarjotaanko palvelua • Mikäli ulkopuolisen syötteen perusteella tehdään operaatioita, joiden tulos palautuu hyödyntämään annetun ulkopuolisen syötteen tuottanutta osapuolta, on kyseessä palvelu

21. Tekninen arkkitehtuuri • Kehitysvälineet • Raportointivälineet • Palvelimet • Versiohallinta • Valvontavälineet • Standardit • Tietoturva • Palvelut

22. Technical Architecture - SAS Platform Batch TCP/IP IMS DB2 connect SAS Applications Sec. cluster DB2 IBM Z/OS SAS Applications Prim. cluster TCP/IP TCP/IP Batch DB2 connect Metadata HP-Cluster CICS Control-M DB2 Patrol IBM Z/OS http DB2 Centera -server NFS Centera TCP/IP TCP/IP FTP TCP/IP SAS-ID portal Archive SQL Server TCP/IP Control-M Server WebDAV FTP-Server JDBC WebLogic Server

23. SAS ID Portal – järjestelmäarkkitehtuuriPalvelut ja palvelimet / kahdennus Kuormanjako Selain IIS IIS BEA WebLogic BEA WebLogic SAS ID Portal ja muut SAS-webpalvelut SAS ID Portal ja muut SAS-webpalvelut WebDav WebDav SQLServer SQLServer SAS Metadata Server SAS Application Servers WebDav-kanta WebDav-kanta

24. Palveluista • Mikäli tarjottu palvelu on yleisessä käytössä, voidaan se katsoa osaksi tietopalveluinfraa • Jos tarjottu palvelu on vain yhden sovelluksen käytössä, se on osa sovelluksen infraa • Palveleva osapuoli voi olla aktiivinen tai passiivinen prosessi tai osa ohjelmistoa tai laitealustaa

25. Esimerkkejä SAS palveluista • SAS Metadata Server • Base SAS ajonhallintajärjestelmä • Yleiskäyttöinen SAS makro • Tietoja puhdistava eräajo

26. Tietovaraston tietovuot • Richard Hackathorn esitti mallin tietovaraston tietovuomallista 1995. • Henkilökohtaisesti pidän mallista kovasti, koska se auttaa jakamaan tietovaraston tiedonkulun osakokonaisuuksiin.

27. Tietovaraston tietovuot 2 • Tietovaraston toimintaan liittyy viisi tietovuota • Inflow • Outflow • Upflow • Downflow • Metaflow

28. Tietovuomalli

29. Tietovuot, lyhyesti • Inflow tarkoittaa tietovarastoon sisään tulevaa tietovirtaa, tiedon lukemista lähtöjärjestelmistä sisään tietovarastoon. • Outflow tarkoittaa tietovarastosta ulos kulkevaa tietovirtaa, raportteja, mittareita ja muita käyttöjä tietovaraston tiedolle.

30. Tietovuot, lyhyesti • Upflow tarkoittaa tiedon jalostumista tietovaraston sisällä, summautumista ja tilastollista analyysia. • Downflow tarkoittaa tiedon virtaa pois tietovarastosta, arkistointia. • Metaflow on tietovaraston tietoa kuvaavan tiedon kulkua.

31. Viipalekuva ympäristöstä A D S A S ETL-prosessi

32. Prosessorin toiminta • Neljä perustoimintoa • Fetch • Decode • Execute • WriteBack • Myös toiminto muistin käytölle

33. Prosessorin toiminta

34. Prosessorin tietovuot

35. SAS 9 ympäristö ja tietovuot

36. SAS ja tietovuot, esimerkki • Metaflow • SAS Metadata Server • Base SAS • DI Studio • Inflow • SAS Access

37. SAS ja tietovuot, esimerkki • Upflow • SAS Application Servers • SAS Solutions • Base SAS • Outflow • SAS ID Portal

38. Kiitos • Kysymyksiä?