Näkymättömästä näkyvää – kompetenssit ja mitoitus verkko-opiskelussa -koulutus Vaasa 10.5.2007 Tuire Palonen, Kirsi L

1. Näkymättömästä näkyvää – kompetenssit ja mitoitus verkko-opiskelussa -koulutus Vaasa 10.5.2007Tuire Palonen, Kirsi Levänen ja Tomi Kontio

2. Koulutus Tritoniassa to 10.5.2007 klo 12.00-15.00 • 12.00-12.10 Alustajien ja KoMiTi-hankkeen esittely • 12.10-12.30 Kompetenssien määrittely ja hyödyntäminen • 12.30-12.50 Mitoituksen periaatteet ja välineet • 12.50-13.10 Alustavia tuloksia opiskelijoiden ajankäytöstä • 13.10-13.20 Aada&Aaronin esittely • 13.20-13.35 Tauko ja siirtyminen Auditorio Nissistä atk-luokka K325:een • 13.35-13.50 Aaronin esittely • 13.50-14.35 Aaronin testaus • 14.30-15.00 Aada&Aaronin pilotointi, päivän yhteenveto ja palautekeskustelu

3. Yhteistyöhanke • Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto, Åbo Akademi i Vasa, Svenska handelshögskolan) • Toteutetaan vuosina 2006-2007 • Tavoitteena edistää verkko-opiskelun tuottamien • kompetenssien, • mitoituskäytäntöjen ja • tilastointiperusteiden yhdenmukaisempaa käyttöä yliopistojen opetussuunnitelma- työssä, opetuksessa, arvioinnissa ja seurannassa.

4. Kompetenssit jaetaan kahteen eri ryhmään • Yleiset akateemiset kompetenssit • Ne valitaan valmiista listasta ja niille voidaan haluttaessa asettaa painoarvo. • Määritellään minkälaisia yleisvalmiuksia verkko-opetuksen kautta tavoitellaan. • Sisältöön liittyvät kompetenssit, substanssiosaaminen • Ne esitetään tavoitelauseina. • Opintojaksolla tavoiteltava osaamisen taso määritellään ja sen mukaan tehdään päätöksiä siitä minkälaista vuorovaikutusta opetuksen pitää sisältää, ts. tehdään päätös opintojakson aikana käytettävistä opetusmenetelmistä.

5. Yleiset akateemisen kompetenssit • KoMiTi projektissa käytetty luokittelu perustuu yhteiseurooppalaisiin DeSeCo ja Tuning hankkeiden mukaisesti seuraaviin kohtiin: • 1) välineelliset kompetenssit • 2) yhteistoiminnalliset kompetenssit • 3) itsenäisen toiminnan kompetenssit

6. 1) Välineelliset kompetenssit • a) Tekniset taidot • b) Ohjelmistojen käyttötaidot • c) Kieli- ja viestintätaidot: kyky ymmärtää kommunikointikielten lisäksi erityisesti verkkoympäristölle leimallisia tapoja käyttää kieltä ja merkkejä • d) Menetelmälliset taidot: • kyky toimia ja käyttää hyväkseen verkon tarjoamia oppimismahdollisuuksia ja –välineitä • e) Tiedonhakutaidot • f) Kysymysten esittämistaidot • g) Tiedon käsittely ja prosessointitaidot • h) Uuden tiedon tuottaminen • i) Tiedon kriittinen arviointitaito • j) Asiantuntijadokumenttien tuottamistaidot • k) Opiskelutaidot

7. 2) Yhteistoiminnalliset kompetenssit • a) Vuorovaikutustaidot • b) Tiimityöskentely • c) Osaamisen jakamisen taidot • d) Projektijohtaminen • e) Taito saattaa omat käsitykset toisten ymmärrettävään, kirjalliseen muotoon • f) Verkostoitumisen taidot • g) Osallistuminen yhteiskunnalliseen tiedonmuodostukseen: tiedon/näkemysten levitys (esim. Wikipedia)

8. 3) Itsenäisen toiminnan kompetenssit • a) Abstraktit ajattelu- ja arviointitaidot • b) Oleellisen tiedon erottaminen • c) Kokonaisuuksien hahmottaminen • d) Itsenäinen työskentely, itseohjautuvuus • e) Muutoksen ja epävarmuuden sietokyky • f) Vastuullisuus • g) Sitoutuminen • h) Elinikäisen oppimisen taidot • i) Metakompetenssit

9. Sisältöosaaminen ja sille asetettu tavoitetaso: • KoMiTi –projektissa osaamistasot on määritelty seuraavasti: • 1) faktataso • 2) käsitetaso • 3) taitotaso • 4) oivaltava taso • 5) metatieto • 6) eettinen osaaminen Opintojaksolle asetetut sisältöosaamisen tavoitteet määritellään tavoitelauseiden muotoon.

10. Kompetenssit, KoMiTi -hankkeen aikana saatuja tuloksia Verkossa voi oppia työelämässä edellytettävää osaamista: - viestintätaitoja, - teknistä osaamista, - osaamisen tiedostamista. Nämä tietoyhteiskuntataidot ovat tärkeitä! Verkko-opetuksen kautta voidaan välittää monia sellaisia taitoja joista työnantajat ovat kiinnostuneita. Osaamisen näkyväksi tekeminen verkossa, edesauttaa muutakin osaamisen näkyväksi tekemistä (portfoliot yms.) ja ennen kaikkea oman osaamisen tiedostamista.

11. Aika • on oppimisen laatutekijä ja välttämätön edellytys oppimiselle • tarvitaan ennen kaikkea ajattelemiseen • esim. lukeminen, tehtävien tekeminen ja kirjoittaminen ovat ajattelun apuvälineitä • ajattelun voi tehdä vain opiskelija itse, joten hän tarvitsee aikaa itsenäiseen työhön • opettaja ohjaa opiskelijan työskentelyä ajan avulla • opiskelijan ajantarve yksilöllistä, mutta opintoja ei voi mitoittaa yksilöllisesti Ks. Karjalainen, Alha & Jutila. 2003. Anna aikaa ajatella.

12. Miksi mitoitetaan? • mitoittamisella luodaan oppimisen edellytykset • opintojen oikea mitoitus liittyy myös opiskelijan oikeusturvaan ja edunvalvontaan • opintotuki • tutkintojen samanarvoisuus • virtuaalisuuden harha • opiskeluun käytettävä aika ei näy lukujärjestyksissä

13. Mitoittaminen • oikean aikamäärän varaamista opiskelijalle • ajan tarve riippuu paljon opiskelijan omista valmiuksista, tottumuksista ja tavoitteista • mutta myös opetuksen ja ohjauksen laadusta • tavoitteena ymmärtävä oppiminen • kategorinen arviointivirhe • ajankäytön tarve tulee arvioida oppimiseen vaadittavan ajan perusteella, ei kurssin suorittamiseen käytetyn ajan perusteella Ks. Karjalainen, Alha & Jutila. 2003. Anna aikaa ajatella.

14. KoMiti-hankkeen aikana saatuja tuloksia (mitoitus) 1/2 • Mitoitusasioita ei oteta tarpeeksi huomioon verkko-opiskelun suunnittelussa • Yhtenäiset mitoituskäytännöt ja –perusteet puuttuvat • Opintojakson opettaja vastaa mitoituksesta • Mitoitus perustuu ”näppituntumaan” ja kokemuksiin ns. perinteisestä luento-opetuksesta-> ohjeita tai suosituksia ei ole • Saman opintojakson laajuus vaihtelee yliopistoittain • Myös tulkinnat opintojaksojen laajuudesta vaihtelevat • Samanlaajuiset opintojaksot eivät ole keskenään yhteismitallisia Tervonen Sari ja Levänen Kirsi (toim.). 2006. Näkymättömästä näkyvää - Verkko-opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointi (KoMiTi) -hankkeen esiselvitys.

15. KoMiti-hankkeen aikana saatuja tuloksia (mitoitus) 2/2 • Systemaattista opiskelijoiden ajankäytön seurantaa ei tehdä • Opiskelijat kokevat verkko-opiskelun työläänä, mutta opintojaksojen ja verkko-opiskelun erilaisten työmuotojen edellyttämästä todellisesta ajankäytöstä ei ole tietoa • Satunnaista seurantaa oppimisalustalta saatavista tunnusluvuista (kirjautumiset, läsnäoloaika verkkoympäristössä) tehdään Tervonen Sari ja Levänen Kirsi (toim.). 2006. Näkymättömästä näkyvää - Verkko-opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointi (KoMiTi) -hankkeen esiselvitys.

16. Mikä verkko-opiskelussa vie aikaa? • Käytettävät laitteet, oppimisympäristöt ja ohjelmistot • Työtilojen ja laitteiden saavutettavuus, tekninen käytettävyys • Tekniset ongelmat (laiteongelmat, verkkoyhteydet jne.) • Työskentelymuoto ja –tapa • Ryhmäytyminen • Verkkotyöskentelyssä tarvittavat vuorovaikutustaidot • Kirjoittamalla kommunikointi • Tiedonhaku ja materiaalin löytäminen • Oman työn aikatauluttaminen Levänen, K. & Tervonen, S. & Haapaniemi, T. 2005. Verkko-opetuksen tuottamat akateemiset kompetenssit ja mitoitus. Oppimiskeskus. Kuopion yliopisto.

17. Ajanhallintaa Time can’t be managed, time is uncontrollable. We can only manage ourselves and our time. Online courses must offer direct help. G. Salmon 2003

18. Esiselvityksestä opittua 1/2 Verkko-opiskelun erityispiirteet tulee ottaa paremmin huomioon opintojen suunnittelussa ja mitoituksessa • Oppimisprosessin läpinäkyväksi tekeminen helpottaa verkko-opiskelun mitoitusta • Tarve yhtenäisille mitoitusohjeille ja –suosituksille on todellinen • Opintojen vertailtavuus, yhdenmukaisuus ja hyödynnettävyys yliopistojen välillä • Helpottaa verkko-opiskelun suunnittelua ja toteuttamista • Opintojen kuormittavuusarvio vastaa paremmin todellisuutta Tervonen Sari ja Levänen Kirsi (toim.). 2006. Näkymättömästä näkyvää - Verkko-opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointi (KoMiTi) -hankkeen esiselvitys.

19. Esiselvityksestä opittua 2/2 • Opiskelijoiden ajankäytön seurantaan verkko-opintojaksoilla tulee kiinnittää huomiota • Antaa todellista tietoa opintojen ja erilaisten verkko-opiskelun työmuotojen kuormittavuudesta • Helpottaa verkko-opiskelun suunnittelua ja oikeaa mitoitusta • Auttaa opiskelijaa hahmottamaan paremmin, mihin aika verkko-opintojaksoilla kuluu • Tervonen Sari ja Levänen Kirsi (toim.). 2006. Näkymättömästä näkyvää -Verkko-opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointi (KoMiTi) -hankkeen esiselvitys. • Ks. myös Jutila Suvi. 2005. Aina ajoissa?

20. Verkko-opintojen mitoituskehikko Siis, mitä opiskelija tekee ? Orientoituu Rakentaa tietoa Arvioi Ohjeet Sisältö, tavoitteet ja oppimistehtävät Omat tavoitteet Aikataulu Ohjelmistot Oppimisalusta Ryhmäytyminen Oppimistehtävät ja keskustelu Tiedon haku Oppimateriaaliin perehtyminen Oleellisen tiedon omaksuminen Kirjoittaminen Kurssitovereiden tuotoksiin, ajatteluun perehtyminen Palautteen antaminen Saadun palautteen prosessointi ja hyödyntäminen Itsearviointi Vertaisarviointi Tentti Kurssipalaute • mitoituskehikko löytyy suomeksi ja ruotsiksi osoitteesta: www.komiti.fi

21. Tuloksia opiskelijoiden ajankäytöstä verkossa: • Opiskelijat käyttävät aikaansa verkossa hyvin eri tavoin. Usein ajat ovat alle ohjeellisten aikojen. Tosin seuranta on ulottunut vain kurssin loppuun tai ensimmäiseen tenttiin asti. • Tavoitteeksi ei tule asettaa sitä että kaikki käyttävät saman verran aikaa, vaan ajankäytön tulisi olla suhteessa aikaisempiin valmiuksiin ja opintojaksolle asetettuihin tavoitteisiin. • Myös sellaisia opiskelijoita, jotka käyttävät opintoihin hyvin paljon aikaa, löydettiin. Kaikenlainen ajankäyttö ei hyödytä opiskelutavoitteiden saavuttamista. Opiskelijoita voidaan ohjata myös vähentämään ajankäyttöään tiettyihin asioihin. • KoMiTin pilottikurssien alustavien tulosten mukaan aiemmat opinnot korreloivat opintoihin käytettävän ajan kanssa. Tulosten mukaan ne opiskelijat joilla on aiempaa koulutusta enemmän, käyttävät opintoihinsa muita enemmän aikaa.

22. …tuloksia ajankäytöstä: • Mitä enemmän opiskelijat käyttävät aikaa tentin lukemiseen, sitä paremmin he menestyvät siinä. • Sellaiset opiskelijat joilla on aiempaa enemmän koulutusta mutta jotka eivät käytä muita enemmän aikaa tentin lukemiseen eivät menesty tentissä sen paremmin kuin muutkaan. • Tenttikysymykset eivät välttämättä korreloi muiden verkko-opetuksen tehtävien kanssa. • Ajankäytönseurannan avulla opettaja saa tietoa siitä, missä vaiheessa kurssin keskeyttäneet opiskelijat putoavat kurssilta.

23. Pedagogisia huomioita kompetensseista ja ajankäytöstä: • Yleisten akateemisten valmiuksien nimeäminen integroi eri opintojaksoja toisiinsa jos niiden opettajat keskustelevat yhdessä mitä kompetensseja milläkin opintojaksolla tulisi tavoitella. • Opettajien tulisi tavoitella sisällöllisesti yhtenäisiä opintokokonaisuuksia, joissa eri tehtävät tukevat toisiaan ja myös opintojaksolle asetettuja tavoitteita. Jos arviointi liittyy pelkästään opintojakson päätteeksi järjestettyyn tenttiin eikä muiden tehtävien tekeminen edesauta tätä päämäärää, verkko-opetuksen hyöty jää kyseenalaiseksi. Tällöin opiskelijat todennäköisesti käyttävät mahdollisimman paljon aikaa tenttiin lukemiseen koska saavat siitä suurimman hyödyn itselleen.

24. Verkko-opetuksen ongelmakohtia, rajoitteita ja haasteita: • Materiaalien tuottaminen on työlästä ja niitä pitää päivittää usein. Tämä on yksi verkko-opetuksen suurimpia ongelmia. • Verkko-opetuksen järjestäminen on usein perustunut opettajien omaan vapaaehtoisuuteen ja kiinnostukseen. Ongelmaksi nousevat ne opettajat jotka eivät ole kiinnostuneita verkon käyttämisestä opetuksen tukena. • Harva opettaja käyttää verkkoa opetuksensa ensisijaisena foorumina mutta valtaosa käyttää sitä opetuksen tukena. Vaihtelut siinä, miten paljon verkkoa käytetään ovat suuria ja vaikeasti määriteltävissä. Sellaiset opettajat jotka eivät ollenkaan käytä verkkoa ovat vähemmistö, joka on pienenemään päin. • Eniten on lisääntynyt monimuoto-opetus (blended models), ei perinteinen verkko-opetus.

25. Kirjoittaminen painottuu (liikaa?): • Kirjoittaminen painottuu verkko-opetuksessa. Sen vuoksi sen kautta ei ole luontevaa opettaa monimutkaisia vuorovaikutustaitoja, joita tarvitaan esimerkiksi asiakastyössä. • Kirjoitetun median avuksi tarvitaan puhuttua kieltä ja eri tavoin aikaan saatua havainnollistamista (demonstraatioita, kuvan käyttöä). • Kun opetetaan monimutkaisia taitoja palautteen välittäminen ja esimerkiksi opiskelijoiden toiminnan diagnosointi ja korjaaminen on tärkeätä. Tätä on vaikeampi, mutta ei mahdotonta, toteuttaa verkossa. • Toisaalta tietokoneavusteinen opetus voi olla ainoa varteenotettava tapa välittää monimutkaista osaamista (vrt. esimerkiksi erilaiset simuloidut oppimisympäristöt, tietokannat, käyttöympäristöt).

26. Arvioinnista ja palautejärjestelmistä: • Verkko-opetus mahdollistaa hyvät keinot kerätä opiskelijapalautetta. Ei ole kuitenkaan viisasta erottaa verkossa tapahtuvan opetuksen palautejärjestelmää muista, jo olemassa olevista järjestelmistä. • Verkko-opetuksen avulla voidaan kerätä helposti erilaista tietoa joka on avuksi opetuksen ja oppimisen arvioinnissa ja analysoinnissa. Kuitenkin on kiinnitettävä erityistä huomiota tietosuojaan kun käytetään hyväksi uutta teknologiaa joka mahdollistaa sellaisia asioita joita ei aikaisemmin ole voitu tehdä (esimerkiksi erilaiset tekniset lokitiedostot).

27. Verkkopedagogiikkaa toivotaan lisää! • Verkko-opetuksessa voidaan käyttää monenlaisia pedagogisia keinoja, jotka eivät ole käytössä perinteisessä opetuksessa. Opettajat eivät ole välttämättä saaneet tähän mistään koulutusta. Moni on asiasta kuitenkin tietoinen. Samoin monet verkko-opetusta antavat opettajat ovat itse kehittäneet opetuksensa tueksi erilaisia käytäntöjä. Näiden käytäntöjen välittäminen muille ja niistä käytävä keskustelu olisi hyödyksi ja monet opettajat toivoivat itse lisäkoulutusta verkon käyttöön. • Pullonkaulana verkko-opetuksen lisäämiselle ovat ennen kaikkea opettajien (eivät opiskelijoiden) tietotekniset taidot, epätietoisuus verkko-opetuksen käytännöistä ja mahdollisuuksista sekä teknisen tuen puute tai huoli tästä.

28. Julkaisut Tervonen Sari ja Levänen Kirsi (toim.) Näkymättömästä näkyvää -Verkko-opiskelun kompetenssit, mitoitus ja tilastointi (KoMiTi) -hankkeen esiselvitys. 2006. www.komiti.fi Levänen, Tervonen, Suhonen & Stigell: Verkko-opintojen mitoituksen arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvosto. 11/2006. http://www.kka.fi/julkaisut.lasso

29. Aada&Aaron Työkalu verkko-opiskelun suunnitteluun (tavoiteltavat kompetenssit, opintojakson mitoitus ja ajankäytön ohjeistus) ja seurantaan (kompetenssien arviointi, ajankäytön toteutuminen ja opintojakson tilastointi).

30. Aada&Aaronin rakenne • perustiedot (pakolliset) linkki kompetenssien arviointilomakkeeseen • tavoitelauseet, sisällöt, yleiset akateemiset • opetusmenetelmät • mitoitus linkki mitoituskehikkoon • ajankäytönseuranta • raportit-välilehti

31. Miksi käyttää Aada&Aaronia? • Helpottaa opetussuunnitelmatyötä • Auttaa opiskelijoita tunnistamaan omaa osaamistaan • Tekee näkyväksi verkko-opiskeluun kuluvaa aikaa ja sen kuormittavuutta • Auttaa arvioimaan ja kehittämään opetusta

32. Aada&Aaron • Aaronin esittely

33. Lisätietoja • www.komiti.fi • tai KoMiTi –hankeryhmä: • projektikoordinaattori Sari Tervonen (at) uku.fi • suunnittelija Kirsi Levänen (at) uku.fi (mitoitus) • suunnittelija Tuire Palonen (at) utu.fi (kompetenssit) • suunnittelija Katri Rintamäki (at) tritonia.fi (tilastointi) • Aada&Aaron: Tomi Kontio (at) uku.fi