Sosiaalinen media ja kirkko

1. Sosiaalinen media ja kirkko

2. Taotaanko kun rauta on kuumaa ?

3. Meidän kirkko 2015 • Olemme valmiit keskusteluun uskosta • Tavoitamme jokaisen jäsenemme laadukkaasti vähintään viisi kertaa vuodessa • Luovumme työntekijäkeskeisestä ajattelutavastamme • Kiinnitämme erityistä huomiota nuorten ja nuorten aikuisten jäsenyyteen • Lisäämme vuorovaikutusta viestinnässämme • Tuemme hengellistä elämää myös median välityksellä

4. Meidän kirkko 2015 • Osallistumme aktiivisesti mediassa käytävään keskusteluun • Lisäämme panostusta uuden median käyttöön • Kehitämme sisäistä viestintäämme • Koulutamme keskeisiä toimijoita viestinnän taidoissa • Seuraamme toimintaympäristön muutoksia ja uudistamme toimintaa perustehtävälle uskollisena

5. Noin periaatteessa sosiaaliseen mediaan liittyvät päätökset ovat kolmen tasoisia: 1. Kokonaiskirkon taso - On päätetty mennä mukaan ja isosti. Kirkolliskokous päättää tästä.2. Työyhteisö - Toimintasuunnitelmassa sovitaan kuka tekee, mitä tekee, missä tekee ja mitkä ovat tavoitteet. 3. Työntekijä - Ohjeina toimivat ammatin ydinosaamiskuvaukset ja ammattikunnan eettiset ohjeet sekä virkamiehiä koskevat lait ja muut säädökset. Eettiset ohjeet löytyvät helpohkosti Googlaamalla, linkki papiston ohjeisiin tässä http://www.akiliitot.fi/00010184-papin-ammattietiikka Eri ammattien ydinosaamiskuvaukset löytyvät täältä http://kappeli.evl.fi/koulutuskeskus.nsf/0/869A7D6CFA403F2DC225747B0027FA83/$FILE/ydinosaaminen_2010.pdf

6. Suomalaiset käyttävät internettiä ahkerasti Internetin käyttäminen edellisten kolmen kuukauden aikana 2000-2009, %-osuus 16-74-vuotiaista Lähde: Tilastokeskus

7. Nettiä käyttävät kaikenikäiset Lähde: Tilastokeskus

8. Sosiaalisen median määritelmä Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita. (Sanastokeskus TSK, Sosiaalisen median sanasto) Sosiaalisen median palveluissa vietetään aikaa, jaetaan tietoa ja mielipiteitä, tehdään yhteistyötä, jutellaan, pelataan ja verkostoidutaan. Sosiaalisen median palveluja jaotellaankin niiden käyttötarkoituksen perusteella esimerkiksi verkkoyhteisöpalveluihin, sisällön jakopalveluihin ja wikimäisiin yhteistyön tekemisen alustoihin. Suomessa tunnetuimpia ja käytetyimpiä sosiaalisen median foorumeita ovat tämän suosituksen julkaisuhetkellä verkkoyhteisöpalvelut Suomi24, IRCgalleria, Facebook, YouTube ja pikaviestiohjelma Windows Live Messenger. Tuija Aalto , julkaisija Oikeusministeriö, Demokratia- ja kieliasioiden yksikkö.

9. Sosiaalisen median muita mahdollisia käyttötarkoituksia hallinnolle Tiedonhankinta o Toimialan ja toimintaympäristön seuranta o Asioiden valmistelu, ideointi ja näkemysten hankinta o Käyttäjäpalautteen hankinta, asiakastyytyväisyyden kartoitus Yhteistyö ja sidosryhmäsuhteet o Organisaation sosiaalisen pääoman kartoittaminen o Organisaation sisäinen yhteistyö o Sidosryhmäsuhteiden vaaliminen o Tuotekehityksen tuki, kehittäjäasiakkaiden tavoittaminen o HR/rekrytointi, työnantajamielikuvan rakentaminen Neuvontapalvelujen tarjoaminen o Organisaation läsnäolo siellä, missä sen asiakkaat ovat o Asiantuntijoiden ja palveluiden löydettävyys Viestintä ja markkinointi o Asiakassuhdeviestintä, maineenrakennus o Liikenteen ohjaaminen tiettyyn web-osoitteeseen Tuija Aalto , julkaisija Oikeusministeriö, Demokratia- ja kieliasioiden yksikkö

10. Hallinnon organisaatio sosiaalisessa mediassa Perinteisten osallistumismuotojen (esimerkiksi yhteydenotot hallintoon ja lausunnon antaminen) rinnalle on syntynyt verkossa organisoituvaa kansalaisaktiivisuutta. Se tuo esiin esimerkiksi tarkennustarpeita lakeihin ja sekä asioita kannattavia että vastustavia adresseja. Omakohtaisia kokemuksia hallinnon menettelyistä sekä hallintoon ja virkamiehiin liittyviä mielipiteitä julkaistaan runsaasti verkossa. Niitä on syytä kuunnella. Organisaation edustaja voi olla sosiaalisen median foorumeilla • Läsnäolija; kuuntelija, tarkkailija, osallistuja • Reagoiva ja proaktiivinen toimija • Informaation tarjoaja, neuvoja, opastaja Mahdollisuudet ja keinot sosiaalisen median hyödyntämiseen arvioidaan osana kunkin hallinnon organisaation toiminnan ja viestinnän suunnittelua. Organisaation tapoja olla läsnä verkossa ovat esimerkiksi • Sisällön julkaiseminen ja jakaminen • Ryhmäideoinnin ja -keskustelujen suunnittelu ja johtaminen (fasilitointi) • Tapahtumien järjestäminen verkossa, esimerkiksi suoran videolähetyksen tarjoaminen ja siihen liittyvä nettijuttelu, tai kokoontuminen virtuaalimaailmassa • Markkinointikampanjat • Yhteistyöverkostojen rakentaminen, aktiivinen vuorovaikutus, läsnäolo asiantuntijafoorumeilla

11. Arviointi ja päätös osallistumisesta Organisaatiot päättävät itse, millä tavoin ne osallistuvat ja miten rohkaisevat henkilöstään sosiaalisen median käyttöön. Arvioita tehtäessä on huomioitava, minkälaisia odotuksia organisaation toimintaan sosiaalisessa mediassa kohdistuu, sekä se, minkälaisia hyötyjä toiminnasta voidaan arvioida syntyvän kansalaisten tai organisaation tavoitteellisen toiminnan näkökulmasta. Useinkaan ei ole tarkoituksenmukaista, että virkamies puuttuu kansalaisten keskenään käymään keskusteluun, vaikka siinä esiintyisikin vääriä käsityksiä tai tiedon puutetta. Usein julkisestikin tapahtuva nettikeskustelu mielletään kuitenkin yksityiseksi, jolloin viranomaisen osallistumista ei kaivata. Organisaation tulisi pyrkiä tunnistamaan tilanteet, joihin reaktiivinen toiminta tuo lisäarvoa. Siellä, missä käydään keskustelua tai esitetään kysymyksiä selvästi julkiseksi tarkoitetussa asiayhteydessä ja vakavassa tarkoituksessa, olisi hyvä hallinnon olla kuulolla ja tarvittaessa kansalaisten käytettävissä. Tarkoituksenmukaisuuden arvioiminen koskee myös omien palvelujen perustamista. Uuden verkko-osoitteen tekeminen löydettäväksi ja viestiminen kansalaisille vaatii suuria viestinnällisiä ja markkinoinnillisia ponnistuksia. On hyvin mahdollista, että viestintätarve toteutuisi paremmin toimimalla internetin avoimilla foorumeilla.

12. Reaktiivisuus ja proaktiivisuus Organisaation on hyvä tehdä yleislinjaus, pyritäänkö verkon keskusteluihin osallistumaan niillä foorumeilla, joilla keskusteluja käydään vai reagoidaanko ko. keskusteluihin esimerkiksi omassa blogissa. Voi olla syytä sekä puuttua selkeään tiedonpuutteeseen siellä, missä sitä esiintyy, että reagoida erheellisen tiedon leviämiseen omassa blogissa. Avoin reaktiivinen toiminta luo mielikuvaa hallinnosta, joka kuuntelee kansalaisia ja haluaa palvella. Perinteisten lehdistötiedotteiden julkaisemisen rinnalla virkamiehen blogi voi antaa hallinnolle helposti lähestyttävät ihmiskasvot. Linkittyminen sosiaaliseen mediaan edistää palvelun löydettävyyttä verkossa nostamalla hakukonesijoituksia. Vuorovaikutus sosiaalisen median ympäristöissä synnyttää luottamusta ja sitouttaa ja on omiaan lisäämään toiminnan vaikuttavuutta.

13. Toiminnan tavoitteenasettelu ja mittaaminen Organisaation on seurattava ja arvioitava toimintaansa sekä sen hyötyjä kansalaisten ja organisaation tavoitteiden kannalta ja kehitettävä toimintaansa sosiaalisen median käytäntöjen ja toimintamahdollisuuksien kehittyessä. 1. Määritä tavoitteet - Mihin organisaation sosiaalisen median läsnäololla pyritään ja mihin ydin- tai tukiprosessiin se liittyy? - Mitä tehdään omasta aloitteesta (proaktiivinen toiminta)? - Mihin verkon keskusteluihin reagoidaan, miten ja kenen toimesta (reaktiivinen toiminta)? 2. Ohjeista ja resursoi - Projekti vai prosessi? - Kuka vastaa, kuka tekee, mitä, miten, ja milloin tekee, syntyykö uusia rooleja vai saadaanko yhdistettyä nykyisiin toimintoihin? - Vastuuhenkilöiden ajankäyttö - Mikä on vuorovaikutuksen tyyli ja ilmaisutapa?

14. Mittaa - Mittarit johdetaan tavoitteista – mikäli tavoitteena esimerkiksi on ollut lausuntopyyntöprosessin tehostaminen ja avaaminen, mitataan, onko tämä tavoite toteutunut. - Järkeviä mittareita ovat esim. toteutuneiden aktiviteettien määrä & laatu, lisääntynyt osallisuus, kasvanut näkyvyys, lisääntynyt liikenne omiin palveluihin). - Sosiaalisen median profiileista ilmenevät seuraajien tai tykkääjien määrät eivät yksin ole relevantteja onnistumisen mittarina, vaan mitattavan asian täytyy olla jokin organisaation asettaman tavoitteen tulos, kuten profiilissa syntynyt laadukas kansalaiskeskustelu - Myös laadulliset mittarit, jotka perustuvat virkamiesten omaan arvioon toiminnan tuloksellisuudesta, ovat käyttökelpoisia. - Mihin aiempaan verrataan, mitä uusia mittareita otetaan käyttöön?

15. Ohjeistus Organisaatiokohtaiset menettelytavat sosiaalisen median palvelujen, kampanjoiden tai muun toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen on hyvä liittää osaksi kunkin hallinnon organisaation muuhun toimintaan, viestintään ja vuorovaikutukseen liittyvää ohjeistusta. Ohjeistuksessa on syytä määritellä menettelytavat sille, miten organisaation nimissä tapahtuva palvelutoiminta voidaan sosiaalisessa mediassa käynnistää, eli kenellä on esimerkiksi oikeus perustaa sosiaaliseen mediaan organisaation yhteisöprofiili. Toimiakseen työnantajan edustajana verkossa virkamiehellä on oltava siihen työnantajan valtuutus. Lisäksi virkamies voi toimia verkossa yksityishenkilönä siviiliroolissa tai eräänlaisessa ammatillisessa asiantuntijaroolissa, mistä tarkemmin seuraavassa luvussa. Ammatillisen asiantuntijaroolin ja työnantajan edustajana toimimisen ero voi monessa tapauksessa olla vaikeasti hahmotettava ja edellyttää siksi erityistä huolellisuutta. Koska organisaatiossa voi olla monia palvelutoiminnaltaan ja tavoitteiltaan toisistaan poikkeavia yksiköitä, organisaatiolla voi olla useita esimerkiksi yksikkökohtaisia yhteisöprofiileja, eikä välttämättä lainkaan koko organisaation ”kattoprofiilia”. On hyvä luoda sellaisia sosiaalisen median käyttäjäprofiileja, joita eri kohderyhmät voivat tunnistaa itselleen merkitykselliseksi.

16. Tavoitteet ja hyödyt on kuvattava selkeästi ja toiminta resursoitava realistisesti. Hyvään ohjeistukseen kuuluu selkeä määrittely vastuista ja velvollisuuksista. Niissä voidaan antaa jonkin verran ohjeita siitä, mitä asioita voi kommentoida ja mistä aiheista kirjoittaa, sekä määritellä kirjoittamisen ja muun ilmaisun tyyli ja sävy. Käytännössä viestinnästä vastaavat joutuvat usein soveltamaan ohjeita ja tekemään itsenäisiä ratkaisuja, koska missään ohjeistuksissa ei voida ennakoida kaikenlaisia tilanteita. Koulutus ja tarvittaessa saatavilla oleva oman esimiehen tuki antavat varmuutta kohdata haastavia tilanteita. Ohjeistukseen kirjataan se, millä foorumeilla ollaan mukana ja miten organisaatio näissä ympäristöissä esittäytyy, esimerkiksi miten muodostetaan käyttäjätunnus, millaista profiilikuvaa käytetään ja miten ihmiset organisaationsa edustajana näkyvät yksilöinä. Hyvät ohjeet ovat kannustavia ja antavat konkreettisen pohjan toiminnan tavoitteen asettelulle ja resursoinnille.

17. Virkamies sosiaalisessa mediassa Yksittäinen virkamies voi toimia sosiaalisen median foorumeilla joko täysin organisaationsa edustajana ja nimissä tai yksityishenkilönä. Yksityishenkilönä omaan lukuunsa toimiessaan virkamies voi olla joko täysin siviiliroolissa tai hän voi esiintyä oman ammattialansa asiantuntijana, jonka työrooli käy ilmi, mutta ei ole verkkoidentiteetin hallitseva määre. Virkamiehen verkkoidentiteetin tasot Virkamies voi toimia verkossa • organisaationsa edustajana työnantajan työnjohdon alaisuudessa tai • yksityishenkilönä ammatillisessa asiantuntijaroolissa tai täysin yksityisenä henkilönä

18. Virkamies organisaationsa edustajana Edustaessaan organisaatiotaan työnantajansa työnjohdon alaisuudessa organisaation määrittelemissä palveluissa virkamies voi esiintyä joko omalla nimellään ja tittelillään, mikäli näin työnantajan kanssa sovitaan, tai hän voi toimia organisaation mukaisesti nimetyn käyttäjäprofiilin ylläpitäjänä. Organisaatio määrittelee toimintansa ja palvelujensa näkökulmasta, milloin virkamiesten omien profiilien sijaan on tarkoituksenmukaisempaa luoda organisaation yhteinen tunnus, jota virkamiehet käyttävät yhteisesti palvelussa. Nämä vaihtoehdot eivät sulje toisiaan pois. Työroolia varten luodussa profiilissa virkamies rekisteröityy omalla nimellään ja tittelillään, työsähköpostiosoitteellaan, julkisilla yhteystiedoillaan sekä mahdollisesti omalla kuvallaan. Virkamiehen roolin organisaationsa edustajana tulee käydä selvästi ilmi muille palvelujen käyttäjille. Verkossa organisaationsa edustajana virkamiesroolissa esiinnyttäessä tulee huomioida mahdolliset oman organisaation ja virka-aseman asettamat rajoitukset: sosiaalisessa mediassa noudatetaan samaa harkintaa kuin muillakin areenoilla siitä, mitkä asiat ovat salaisia tai luottamuksellisia. Silloin kun virkamies osallistuu sosiaalisen median foorumeilla täysin organisaationsa edustajana, toimintaa ohjaavat yhteisesti sovitut tavoitteet ja onnistumisen mittarit .

19. Virkamies asiantuntijaroolissa yksityishenkilönä Jos virkamies haluaa rakentaa omaa asiantuntijuuttaan ja verkkomainettaan ja on varmaotteinen verkkoviestijä, oman ammattialansa asiantuntijana yksityishenkilönä esiintymisen ja työroolin virkamiehenä voi hallita myös yhdellä ja samalla verkkoidentiteetillä toimien. Tällöin niin omia kiinnostuksen kohteita seuratessa kuin työtehtäviä hoitaessa kertyvät kontaktiverkostot jäävät asiantuntijan sosiaaliseksi pääomaksi ja siirtyvät hänen mukanaan työtehtävien vaihtuessa organisaatiosta toiseen. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että asiayhteydestä selviää aina, milloin virkamies toimii yksityishenkilönä ja milloin työnantajansa edustajana. Tällaiselle hybridiroolille, jossa risteävät yksityinen ja julkinen rooli, on hyvä varmistaa organisaation ja esimiehen hyväksyntä.

20. Virkamies siviilihenkilönä Yksityishenkilönä verkossa esiintyessään virkamies voi käyttää joko omaa nimeään tai esiintyä nimimerkillä tai anonyymisti, mikä hänelle vain sopii. Yksityishenkilönä toimiessa palveluihin kirjaudutaan omalla yksityisellä sähköpostiosoitteella, eikä työnantajan tarjoamalla sähköpostiosoitteella. Se, miten muut verkon käyttäjät mieltävät virkamieheksi tiedetyn henkilön, ei kuitenkaan ole virkamiehen itsensä hallittavissa. Yleisön voi olla vaikea erottaa, milloin henkilö toimii verkossa yksityishenkilönä ja milloin virkamiesroolissa. Erityistä harkintaa tulee käyttää silloin, kun yksityishenkilönä osallistuttaessa liikutaan lähellä omaan virkamiesrooliin kuuluvia aihealueita. Sidonnaisuudet ja jääviyskysymykset on harkittava tarkoin. Ei saa syntyä sellaista mielikuvaa, että virkamies ajaisi omaa asiaansa tai ettei hän kykenisi toimimaan tasapuolisesti ja muutoin hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti virkatehtävissään. Virkatehtäviin tai asianomaisen viraston toimialaan kuulumattomista asioista virkamiehellä on oikeus esittää mielipiteitä kuten kenellä tahansa muulla. Joissakin tehtävissä virkamiehen rooli edellyttää virkamies- ja yksityisprofiilin eriyttämistä.

21. Kuuntelu Sosiaalisen median tavoitteellinen käyttö alkaa verkon sisältöjen aktiivisesta seuraamisesta. Organisaation on oltava selvillä siitä, mitä asiakkaat ja sidosryhmät puhuvat siitä ja toimialaan liittyvistä ajankohtaisista asioista verkossa. Hyvä tapa organisoida järjestelmällinen sosiaaliseen median, verkkokeskustelujen ja uutisten seuraaminen on tilata omalle organisaatiolle tärkeiden tahojen verkkopalvelujen uutistarjontaa RSS-syötteinä. Organisaation on syytä myös itse tarjota RSS-syötteet omista verkkopalveluistaan. Tiedonhakua voi tarkentaa seulomalla mainintoja omasta organisaatiosta ja sen palveluista. Sosiaalisen median seurantaan on tarjolla ilmaisia työkaluja ja kaupallisia tuotteita. Niin ilmaiset kuin maksulliset palvelut vaativat paneutumista osuvien hakusanojen listaamiseen. Organisaation tai yksittäisen virkamiehen on hyödyllistä aloittaa oman verkkomaineensa seuraaminen asettamalla hakuvahti omasta nimestään.

22. Reagoinnin oikea-aikaisuudesta Keskustelu verkossa etenee reaaliajassa, ja jos siihen halutaan reagoida, se on tehtävä välittömästi. Toimintamallit esimerkiksi virheellisen tiedon oikaisemiseen eivät välttämättä voi olla samat kuin esimerkiksi painetussa mediassa. Organisaation on siksi ennalta suunniteltava, mitä seurannalla hankituilla tiedolla tehdään: reagoidaanko mahdollisiin virheellisiin väittämiin tai negatiivisiin asiakaspalautteisiin, kenen toimesta ja millä foorumeilla On hyvä sopia siitä, mitkä ovat esimerkiksi niitä asioita, joihin kaikki organisaation jäsenet voivat halutessaan reagoida. Internetin keskustelufoorumit ja muut mielipiteiden esittämisen tilat ovat joskus perinteistä mediaa nopeampia levittämään tietoa. Negatiiviset, tunteisiin vetoavat viestit voivat levitä nopeasti ja laajalle. Itse ongelmaan ei tarvitse olla heti ratkaisua, koska asiakaspalveluhenkisyyttä viestivä vastaus pienentää heti potentiaalista mainevahinkoa ja antaa peliaikaa varsinaisen tapauksen ratkaisemiseen.

23. Kriisiviestintätilanteet ovat poikkeus - tavallisemmin verkon keskustelupalstojen seuraaminen voi tuottaa hallinnolle tärkeää tietoa vallalla olevista asenteista ja mielipiteistä. Verkosta voi poimia heikkoja signaaleja mahdollisista tulevaisuuden kehityslinjoista sekä kansalaisten muuttuvista odotuksista ja tarpeista.

24. Koulutuksen keskeiset alueet ovat • Verkko uusien osallistumis- ja osallistamistapojen kenttänä • Sisällöntuotanto- ja vuorovaikutustaidot verkossa • Verkkoteknologiat ja yksittäiset palvelut • Turvallinen netin käyttö Organisaation on nimettävä koulutuksesta vastaava taho ja osoitettava sille budjetti. On myös hyvä roolittaa organisaatiossa sosiaalisen median vastaava, joka huolehtii koulutustarpeiden tunnistamisesta ja ohjeistuksien ajantasaisuudesta. Organisaatiossa nimetyn vastuuhenkilön on seurattava käytettyjen palvelujen kehitystä ja muutoksia toiminnan luonteessa ja käyttöehdoissa. Mikäli käyttöehdot muuttuvat sellaisiksi, että niitä ei voida hyväksyä, on oltava valmis lopettamaan profiilit kyseisessä palvelussa ja suunnattava toimintaa sopivampaan paikkaan.

25. Kunnioita yhteisöjen toimintatapoja Sosiaalisen median yksi olennaisimmista piirteistä liittyy yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutukseen. Verkkoetiketin tuntemus on onnistuneen vuorovaikutuksen edellytys. Ei pidä pyrkiä määräämään muita keskustelemaan juuri siitä asiasta, jota itse tai organisaatio ajaa. Keskusteluihin voi kuitenkin aina tuoda oman panoksensa tilanteeseen ja asiayhteyteen sopivalla tavalla. Keskustelun ohjailemisessa on enemmän liikkumavaraa, jos on itse sen avannut. Jos haluaa keskusteluttaa verkon käyttäjiä tavoitteellisesti, on tavoite hyvä tuoda esiin heti alussa. Tällöin aiheeseen kuulumattomia repliikkejä voi yrittää suitsia. Organisaation omassa verkkopalvelussa tapahtuvaa viestintää ja vuorovaikutusta voi valvoa kaikkein eniten, mikäli se palvelee vuorovaikutukselle asetettuja tavoitteita. Yleisön kysymyksiin vastatessa on syytä olla harkitseva ja rehellinen. Kaikkiin kysymyksiin ja kommentteihin ei tarvitse vastata. Keskusteluissa voi esittää tarkentavia lisäkysymyksiä. Ei myöskään tarvitse heti osata esittää oikeaa vastausta, vaan voi luvata selvittää asiaa ja siihen on tällöin muistettava palata.

26. Miten valita oikea foorumi läsnäololle? Palvelun valintakriteerit riippuvat siitä, mitä niillä on tarkoitus tehdä ja millaisia kohderyhmiä on tarkoitus tavoittaa. Valinnassa painavat myös palvelujen käyttöehtojen rajoitukset. Sosiaalisen median palvelujen käyttäjämääristä Eräs peruste valita käytettäviä palveluja on verrata niitä keskenään käyttäjämäärillä. Suomalaisia verkkopalveluja listaavat kävijämäärien perusteella TNS Metrics, Oindex, Alexa ja Netcraft. Suuret kävijämäärät eivät toki takaa palvelun soveltuvuutta hallinnon verkkoviestinnän tarpeisiin. Mikään verkon yhteisöllinen palvelu ei voi tarjota otosta koko kansasta, eikä useamman palvelun yhdistelmäkään. Organisaatio päättää, millä foorumeilla toiminta on omaa työtä rikastavaa ja organisaation tavoitteita edistävää. Virallisen tiedottamisen ja osallistamisen edistämisen tulisi mahdollisuuksien mukaan tavoittaa kaikki kansalaiset ja olla mahdollisimman saavutettavaa ja esteetöntä. Sosiaalisen median ympäristöissä on usein piirteitä, jotka sulkevat joitain käyttäjäryhmiä ulkopuolelle. Toisaalta sosiaalisessa mediassa on mahdollista tavoittaa erilaiset erityis- ja intressiryhmät. Ei ole itsetarkoitus, että areena on mahdollisimman avara.

27. Ajankäyttö Ajanhallinnan menettämisen pelko on verkon käyttäjien usein kokema riski. Virkamies voi aiheellisesti pelätä, ettei kykene hoitamaan vastuulleen asetettua tonttia käytettävissä olevan työajan puitteissa. Sosiaalisen median palvelujen käyttäminen työtehtävissä työajalla on suunniteltava niin, että organisaatio ja yksittäinen virkamies pystyy arvioimaan siellä tapahtuvan työn tuloksellisuutta yhtä täsmällisesti kuin muidenkin työtehtäviensä. Riski hallitaan parhaiten täsmällisellä tavoitteenasettelulla ja jatkuvalla seurannalla ja arvioimisella.

28. Huoneentaulu: Virkamies verkossa • Kerro, kuka olet ja mitä organisaatiota edustat • Kuuntele muita ennen kuin itse osallistut • Harkitse ja kysy työkavereilta, kun et ole varma, miten toimia • Puhu arkikieltä, jätä kapulakieli toimistoon • Älä jaa organisaatiosi mainosviestejä siellä, missä niitä ei kaivata • Tee selväksi muille, milloin puheenvuorosi on organisaation virallista viestintää ja milloin yksityisajattelua • Ole oma persoonallinen itsesi työroolisi rajoissa – jokaisella on hyvät ja huonot päivänsä • Tunne netiketti ja kunnioita yhteisöjen toimintatapoja • Kehitä osaamistasi, opi muilta ja jaa oppimaasi eteenpäin • Huolehdi salasanoistasi, tietoturvasta ja yksityisyydestäsi • Tunnista avoimuuden rajat, vaali kanssaihmisten yksityisyyden suojaa niinkuin omaasi • Keskity päätehtävääsi ja arvioi onnistumistasi tavoitteittesi valossa • Rakenna yhteistyöverkostoja organisaation sisällä ja ulkona • Suojele vapaa-aikaasi – työt eivät tekemällä lopu netissäkään

29. Linkit Lainsäädäntö Kansalaisten osallistumista koskevia säännöksiä Suomen lainsäädännössä Perustuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621 Hallintomenettelylaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1982/19820598 Henkilötietolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523 Virkamieslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940750 Hallintolaki/hyvän hallinnon periaatteet: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434 Työelämän tietosuojalaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040759 Sähköisen viestinnän tietosuojalaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040516 Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040516

32. Sosiaalisen median mahdollisuudet kirkolle • Sosiaalinen media viestinnän välineenä • Sosiaalinen media ihmisten kohtaamisen paikkana ja keskustelualustana

33. Hengellinen työ verkossa • Kouluttajakoulutus 2009 -2010 • Peruskoulutukset 2010 -2012 • Jatkokoulutukset 2011 • Kristittynä verkossa –koulutukset seurakunnissa vapaaehtoisille seurakuntalaisille

34. 2011 Hengellinen työ verkossa peruskoulutus 2.-3.9.2010 Kokkola, Vasikkasaaren leipirkeskus 14.-15.10.2010 Rokua, Oulun ev.-lut. seurakuntien leirikeskus 4.-5.11.2010 Rovaniemi, Norvajärven leirikeskus 8.-9.2.2011 Oulun tuomiokapituli, koulutussali 15.-16.2.2011 Kemi 15.-16.3.2011 Kokkola 5.-6.4.2011 Raahe, seurakuntakeskus 10.-11.5.2011 Oulun tuomiokapituli, koulutussali, Hallituskatu 3 17.-18.5.2011 Rovaniemi, seurakuntakeskus