280 likes | 469 Views
Tkt- ja DI-linjojen LuK-seminaari. Joulukuu 2001 – kevät 2002 Vetäjä: Jukka Teuhola teuhola@cs.utu.fi. Tutkielmien tarkoitus. Laajan kirjallisen esityksen harjoittelu Tieteellisen kirjoittamisen harjoittelu Tieteellisen kirjallisuuden käyttö
E N D
Tkt- ja DI-linjojenLuK-seminaari Joulukuu 2001 – kevät 2002 Vetäjä: Jukka Teuhola teuhola@cs.utu.fi
Tutkielmien tarkoitus • Laajan kirjallisen esityksen harjoittelu • Tieteellisen kirjoittamisen harjoittelu • Tieteellisen kirjallisuuden käyttö • LuK-tutkielma: asiallisesti helpompi;opetellaan lähinnä muotosääntöjä;lyhyempi (tyypillisesti 20-30 sivua). • Pro gradu –tutkielma / diplomityö: vankempi asiasisältö, laajempi(yleensä > 50 sivua).
LuK-tutkinnon asema • Tärkeä välitavoite • LuK-tutkinto on jo ’jotain’ • Arvostus nousussa (’Bolognan sopimus’) • Tilanne: Vain kolmasosa TKO:ssa aloittaneista valmistuu maisteriksi.
LuK-tutkielman tekemiseen sisältyvät elementit • Tutkielman kirjoittaminen ohjaajan tuella • Seminaari (muutama istunto) • Kirjoituskoe (’kypsyyskoe’) • Kielen tarkastaminen (kielikeskus) • Hyväksyminen (laitoksen johtaja) • Yht. 5 ov, arvostelu: 1, 2 tai 3.
Miksi LuK-seminaari? • Ohjeita tiedon hakemiseen • Ohjeita kirjoittamiseen • Suullisen esityksen harjoittelu • Palautteen saaminen ryhmältä (opponointi) • Laadukkaampi lopputulos • Kiinnitetty aikataulu – työ valmistuu ripeästi
Vaiheet ja alustava aikataulu • Ma 3.12 klo 14-16 E: Alustus; vinkkejä ai-heen valintaan ja kirjallisuuden hankintaan • Ti 11.12 klo 14-16 E: Ohjeita kirjoittamiseen • Tammikuu: tilannekatsaus, aikataulun laadinta, opponoinneista sopiminen • Helmi-maaliskuu: Suunnitelmien esittely • Huhti-toukokuu: Lopullisten töiden esittely
Tutkielman aiheen valinta • Keskeisin onnistumiseen vaikuttava tekijä • Kannattaa valita alueelta, joka on ainakin osittain tuttu • Saattaa muuttua/rajautua työn kuluessa • Alkuperäinen aihe usein liian laaja ja kunnianhimoinen • Aiheen ei tarvitse olla ’muodinmukainen’
Miten aihe löytyy? • Itse valittu aihe • Voi liittyä työtehtäviin. • Osa ohjauksesta voi tulla työpaikalta • Itse ehdotettu aihepiiri • Ohjaaja antaa tarkan aiheen Ohjaaja valitaan aihepiirin mukaan; kullakin on omat tutkimus- ja erikoistumis- alueensa.
Ohjaajia: Jukka Arvo • Grafiikka Antero Järvi • Tietoturva, ohjelmistotekniikka, verkot, kuvan-käsittely, hahmontunnistus Timo Kaukoranta • Verkkopelit, keinoelämä, polunhaku dynaamisessa ympäristössä, kuvanpakkaus, klusterointi Risto Lahdelma • Sulautetut järjestelmät, optimointi, logiikka-ohjelmointi, monikriteerinen päätöksenteko
Lisää ohjaajia Ville Leppänen • Ohjelmistotekniikka, verkot, rinnakkaislaskenta Timo Raita • Ohjelmistotekniikka, tiedon hakujärjestelmät, pakkausmenetelmät Jouni Smed • Verkkopelit, keinoelämä, virtuaalimaaston generointi, ’flocking’ (’parvikäyttäytyminen’) Jukka Teuhola • Tietokannat, tiedon hakumenetelmät, tietoraken-teet, algoritmit, tiedon pakkaus
Laitoksen tutkimus • LuK-tutkielmat ja (erityisesti) gradut liittyvät joskus laitoksen omaan tutkimus-toimintaan. • Tutkimusprojekteja:http://www.cs.utu.fi/main/tutkimus.htm • Julkaisutoimintaa (TUCS): http://www.tucs.fi/Research/Pub_db.php (haku tekijän tai tutkimusryhmän mukaan)
Tutkielmatyypit • Kirjallisuuspohjainen katsaus • Yleisin • Kirjallisuuden perusteella tehty omaperäinen synteesi • Kunnianhimoisempi • Omia uusia ideoita ja tuloksia sisältävä • Harvinaisuus
Lähdekirjallisuuden hankinta • Tästä kannattaa aloittaa • Äärimmäisen tärkeä vaihe • Nykyiset automatisoidut apuvälineet (www) tehneet haun paljon helpommaksi • Ongelma: Informaation runsaus ja sen laadun sekalaisuus • Ohjaaja avustaa alkuunpääsyssä
Lähdemateriaalityypit • Kirjat • Tieteelliset aikakauslehdet • Konferenssijulkaisut • Väitöskirjat • Tekniset raportit • WWW-sivut • Manuaalit
Kirjat • Etu: paras luettavuus • Ongelma: kalliita • Kirjastot • Kaukolainat (pääkirjaston kaukopalvelu; maksullinen)http://www.utu.fi/kirjasto/palvelut/kaukopalvelu.html
Tieteelliset aikakauslehdet • Yleensä luotettavia • TKO:n kirjastossa muutamia kymmeniä sarjoja, mm. • ACM:n tärkeimmät lehdet • Useita IEEE:n lehtiä • Elektroninen kirjasto (’Tellu’): 148 lehteä TKO:n alalta, käyttö utu.fi-domainista • Paperikopio kaukopalvelusta (kallis)
Konferenssijulkaisut • Taso kirjavampi kuin lehdissä • Yleensä tiiviitä esityksiä meneillään olevasta tutkimuksesta • Usein tuoreempia kuin lehdet • TKO:n kirjastossa niukasti • Usein saatavilla tekijän kotisivulta.
Väitöskirjat • Johdanto usein yleistajuinen katsaus; hyödyllinen tutkielman kirjoittajalle • Laatu tarkistettu • Hyvä saatavuus • Tekijän kotisivulta • Pyytämällä esim. sähköpostitse
Tekniset raportit • Yleensä laajempia ennakkoversioita tulevista julkaisuista. • Ei tarkistettu ulkopuolisilla; suhtauduttava varauksin • Yleensä hyvä saatavuus verkosta
WWW-sivut • Tarjonnan runsaus ongelmana • Tiedon laatu tarkistettava • Tärkeää: Antaa linkkejä julkaisuihin • Joskus ainoa paikka saada tuoretta tietoa • Hyviä johdatuksia (tutorial) eri aiheisiin • Oppilaitosten opetusmateriaalia tarjolla
Miten lähteitä löydetään? • WWW:n hakukoneet: • Google (http://www.google.com/) • Altavista (http://www.altavista.com/) • Lycos (http://www.lycos.com/) • Go (http://www.go.com/) • Yahoo (http://www.yahoo.com/) • W3 Search Engines: Hakukoneiden luettelo(http://cui.unige.ch/meta-index.html)
Ongelma: haun rajaus • Ei liian yleisiä hakusanoja • Mielellään usean sanan yhdelmiä(+, , AND, OR, NEAR, BEFORE, ”...”) • Kirjoittajan / tutkimuslaitoksen nimi rajoittaa tehokkaasti • Henkilöiden kotisivuilla usein oma julkaisuluettelo
Kirjastot • TKO:n kirjasto: Kotilainoja vain ohjaajan luvalla • ÅA (DataCity 3. krs): Ei kotilainoja • Matem. kirjasto (Luonn. talo II, 4. krs):Ei kotilainoja • Kurssikirjasto: Lähinnä oppikirjoja • Pääkirjasto: Haku- ja kaukopalveluthttp://www.utu.fi/kirjasto/palvelut/kaukopalvelu.html
Kirjastotietokannat • TY:n kirjatietokanta; haku eri tavoilla http://volter.csc.fi • Tieteenalakohtaiset artikkelitietokannat: http://www.utu.fi/kirjasto/tellu/ • Tärkeä: Inspec (elektroninen versio Computer and Control Abstracts –lehdestä, jonka tilaus lopetettu); vuosittain eritellyt artikkeliluettelot hyvin monesta lehdestä.
Muut bibliografiat Esim. DBLP (http://www.informatik.uni-trier.de/~ley/db/index.html) • Haku: Author - Title - Advanced - Home Page • Conferences: SIGMOD, VLDB, PODS, ER, EDBT, ICDE, POPL, ... • Journals: CACM, TODS, TOIS, TOPLAS, DKE, VLDB J., Inf. Systems, JLP, TCS, ... • Series: LNCS/LNAI, DISDBIS • Books: Collections - DB Textbooks • By Subject: Database Systems, Logic Prog., IR, ... Ks. myös: http://www2.cs.utu.fi/research/rrelated.html
Kustantajien ym. WWW-sivuja • ACM:http://info.acm.org/ • Addison-Wesley: http://www.aw.com/cseng/ • Amazon: http://www.amazon.com/ • Balzer Science: http://ns.balzer.nl/ • Bol (Suomi): http://www.bol.fi/fi/ • Cambridge Univ. Press: http://www.cup.cam.ac.uk/ • Elsevier: http://www.elsevier.nl/ • IEEE Publications: http://www.ieee.org/
Kustantajien WWW-sivuja • John Wiley & Sons: http://wiley.com/ • Kluwer: http://www.wkap.nl/ • MIT Press: http://mitpress.mit.edu/ • Morgan Kaufmann: http://www.mkp.com/ • Oxford Univ. Press http://www4.oup.co.uk/ • SIAM: http://www.siam.org/nnindex.htm/ • Springer Verlag: http://www.springer.de/