Ajankohtaista sivistystoimialalta

1. Ajankohtaista sivistystoimialalta Kasvatus- ja opetuslautakunta 2.4. 2014

2. Talouden toteutuma 3/2014

3. Tilinpäätösvertailu 2010-2013 eräillä toimialoilla

4. Talousarvion laskentavirhe

5. Hallituksen päättämiä uudistuksia Esiopetuksen pakollisuus: • Hallituksen esitys annetaan budjettilakina 2014. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015. Ei suurta vaikutusta, 50.000€ Oppivelvollisuusikä • Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisen vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen. • Uudistus valmistellaan opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellun mallin pohjalta tiiviissä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Uudistus koskee koko ikäluokkaa ja valmistellaan siten, että sillä tavoitetaan erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen. • Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi jatkovalmistelussa korostetaan yhteyttä ammatilliseen kuntoutukseen, kytköstä etsivään nuorisotyöhön sekä vahvistamalla opinto-ohjausta. Uudistus toteutetaan perustuslain reunaehtojen sisällä. Hallituksen esitys annetaan siten, että se tulee voimaan1.1.2015. Ei tarkkaa tietoa vaikutuksista, helpostikin 1,4 M€.

6. Hallituksen päättämiä uudistuksia Ammatillisen koulutuksen tarjonta • Tutkintojärjestelmää uudistetaan ja sitä koskeva hallituksen esitys annetaan keväällä 2014 siten, että uudistus tulee voimaan 1.8.2015 ja rahoituslainsäädäntö 1.1.2015. Valmistavan koulutuksen hakumenettelyt otetaan käyttöön kesällä 2014. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen kokonaisuus 1.8.2015. Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen, toimenpideohjelma 2014. Järjestämislupauudistus viimeistään 1.1.2017. Vaikutus epäselvä. Koulutuksen yhteistyön tiivistäminen • Lukiokoulutuksen tavoitteet ja tuntijako sekä opetussuunnitelmien perusteet tulevat voimaan 1.8.2016. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistetut säädökset tulevat voimaan 1.8.2015. Hyväksiluku ammatillisissa tutkinnoissa • Ammatillisen koulutuksen osalta muutokset toteutetaan tutkintojärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Hallituksen esitykset annetaan 2014. Lainsäädäntö tulee voimaan 2015. • Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen käynnistettiin marraskuussa 2013. Ehdotukset valmiit lokakuussa 2014. • Opetushallituksen yhteyteen sijoitettavan aikaisemman osaamisen hyväksilukemista edistävän toiminnon valmistelu tapahtuu vuonna 2014.

7. Hallituksen päättämiä uudistuksia Lukioiden rahoitusperusteet ja lukion digitalisointi • Lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan. Hallituksen esitys annetaan keväällä 2014 ja uudistus tulee voimaan 1.1.2015. Heikentää erityislukioiden ja iltalukion asemaa merkittävästi. • Ylioppilastutkinto sähköistetään. Ensimmäiset kokeet voidaan suorittaa sähköisesti vuonna 2016 ja koko tutkinto vuonna 2019. OKM tehnyt kehysehdotuksen, mutta sitä ei ole sisällytetty kehykseen. Lukiokoulutuksen digitaalisia oppimisympäristöjä ja opetuksen tukena toimivia sovelluksia kehitetään osana kansallista koulutuspilveä. Esityksellä on taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen. Kustannusvaikutus epäselvä, YTL arvioi, että noin 20.000 euroa/lukio? Kotihoidontuki ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen • Hallituksen esitys kotihoidon tuen muuttamisesta annetaan budjettilakina 2014. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.8.2015. • Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen osalta hallituksen esitys annetaan keväällä 2014. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015. • Toimenpidekokonaisuuden määrärahavaikutukset on sisällytetty kehykseen. Esityksellä on taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen. Kustannusvaikutus miljoonaluokkaa, jos isät eivät jää kotihoidon tuelle.

8. Kuntaliiton kannanottoja Kuntaliitto pitää kehysriihen ratkaisuja oikeansuuntaisina mutta kantaa huolta alimitoitetuista kustannusarvioista ja lisätehtävistä. Liitto pitää hyvänä, että säästöjen painopiste kohdistettiin valtion menosäästöihin eikä kuntien valtionosuusleikkauksiin, kuten aiempina vuosina. - Kuntaliitto pitää tärkeänä, että hallituksen rakennepoliittisen ohjelman osana päätetty kuntien tehtävien ja velvoitteiden purku miljardilla eurolla toteutetaan. On välttämätöntä, että hallitus päättää näistä asioista ensi syksyn budjettiriihessä uskottavalla tavalla. Tässä yhteydessä myös kuntien henkilöstön kelpoisuusehtoja, erilaisia ryhmäkokosäädöksiä sekä määräaikoja tulee joustavoittaa, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. Kuntaliitto on huolissaan siitä, että kehysratkaisuun sisältyy lukuisia uudistuksia, joiden kustannuksia aliarvioidaan tai rahoitussuhteita muutetaan. Näistä merkittävimpiä ovat oppivelvollisuuden pidentäminen ja kotihoidon tuen perusteiden muutokset.- Nämä muutokset voivat enimmillään aiheuttaa yhteensä jopa yli 200 miljoonan euron lisäkustannukset. Ratkaisujen kustannukset on arvioitava oikein, vaatii Kietäväinen. Ratkaisut toisen asteen koulutuksen rahoituksessa johtavat valtion rahoitusosuuden vähenemiseen. Tämä nostaa kuntien rahoitusosuuden yli 70 prosenttiin samalla kuin kuntien vaikutusmahdollisuudet toiminnan järjestämiseen ja kustannuksiin pienenevät. Liitto on huolissaan toisen asteen koulutuksen saavutettavuudesta. Liitto pitää myönteisenä myös päivähoito-oikeuden rajaamista. Kuntaliitto ei voi hyväksyä valtion kuntatalouden uuden ohjausjärjestelmän toteuttamista siten, että tasapainoa haetaan ensisijaisesti valtionosuuksien leikkauksien eikä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen kautta. Kuntien tuottavuuden esteitä on poistettava. - Puolet julkisen talouden kestävyysvajeesta kohdistuu kuntiin. Tämän ratkaisemiseksi on kunnille annettava riittävät keinot ja riittävä aika, huomauttaa Timo Kietäväinen. Kuntapalvelujen rahoituksen kannalta on ratkaisevaa, että kuntaverojen vähennysten korotukset korvataan kunnille täysimääräisesti hallitusohjelman mukaisesti.

9. OAJ:n kannanottoja Koulutuksen ja osaamisen laadun pitkäjänteinen kehittäminen on unohdettu hallituksen kehysriihen linjauksissa, toteaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Laatua poljetaan ratkaisuilla, jotka väistämättä kasvattavat ryhmäkokoja ja väheksyvät opettajien ammattitaitoa. – Hallituksen koulutuslinjaukset on valjastettu palvelemaan pääasiassa työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa. Aito sivistyksen arvostus ja koulutuksen laadun kehittäminen loistavat poissaolollaan, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka toteaa. Erityisen pettynyt OAJ on siihen, että säästöjä haetaan oppimateriaalihankintojen keskittämisestä, kun siirrytään digitaaliseen oppimateriaaliin. Halvimpia materiaaleja etsiessä ohitetaan helposti sekä laatu että opettajien ammattitaito, ja näin horjutetaan keskeistä suomalaisen opetuksen laatutekijää eli opettajien pedagogista vapautta valita itse opetusmateriaalinsa. – Keskitetty materiaalien hankinta on merkittävä ideologinen muutos ja kannanotto. Siitä alkaa suomalaisen opetuksen laadun alasajo, Heljä Misukka sanoo. Opettajien ammattitaitoa väheksytään myös laskemalla jatkossa kouluavustajat osaksi opettaja–oppilas-suhdetta. Muutos kasvattaa väistämättä ryhmäkokoja, jolloin eniten tukea tarvitsevat oppilaat kärsivät erityisesti. Samaan aikaan leikataan perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistettuja valtionavustuksia 57 miljoonaa euroa eli nykyisten perusopetuksen ryhmäkokorahojen verran. OAJ vaatiikin, että edes jäljelle jäävät valtionavustukset kohdennetaan jatkossa ryhmäkokojen pienentämiseen. Vaikutus Turun talouteen 2,5 miljoonaa. Hallitus myös puolittaa erityislukioiden valtionosuudet ja rajaa lukion ja ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen enintään kolmeen vuoteen. – Myös tämä vaikeuttaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tilannetta. Pahimmillaan se lisää syrjäytymistä ja keskeytyksiä myös lukiossa, jossa ne eivät nyt ole ongelma. Opiskeluajan joustavuus on ollut yksi luokattoman lukion kulmakivistä, Heljä Misukka muistuttaa. OAJ kiittää hallituksen päätöstä pidentää oppivelvollisuus 17-vuotiaisiin ja vahvistaa ohjausta. – Tietojemme mukaan nyt päätetty malli sisältää kuitenkin monia ongelmia. On hyvä, että uudistus luvataan valmistella tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, Misukka toteaa. OAJ:n mielestä vapaan sivistystyön miljoonaleikkaukset ovat kohtuuttomia. Sen vaikutukset sekä yhteiskuntaan että yksilöiden henkiseen hyvinvointiin ovat tutkitusti suuret. Erittäin pettynyt OAJ on siihen, ettei varhaiskasvatuslaki löydy kehysriihen päätöslistalta mutta sen sijaan subjektiivisen päivähoidon rajaus toteutuu. – Onko nyt luovuttu tavoitteesta saada laki valmiiksi tällä hallituskaudella? Jos näin on, lapset saavat hallitukselta kylmää kyytiä, Misukka toteaa. Mitä vaikuttaa, ei tietoa.