NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti

1. NOPPANäkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti

2. Lähtökohta • Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: • "Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti valitsemastaan lähteestä tarvitsemansa liikennetiedon: ennen matkaa valitakseen itselleen sopivat kulkutavat, reitit ja matkustusajankohdan ja matkan eri vaiheissa pystyäkseen tekemään matkan mukavasti ja varmasti sekä tarvittaessa muuttamaan suunnitelmiaan olosuhteiden mukaan. Visio toteutuu, kun osapuolet muodostavat yhdessä tiedotuspalveluja tuottavia palveluketjuja, joissa toimintamallit ja osapuolien roolit ovat selvät." • Näkövammaisten osalta tämä edellyttää tukea koko matkaketjun ajan, tarkkaa paikannusta ja opastusta • Näkövammaiset eivät tarvitse mitään sellaista informaatiota, mille ei olisi käyttöä myös suurilla käyttäjäryhmillä.  Hyvä kohderyhmä kehitettäessä tarkkoja navigointipalveluja

3. Kesto: 1.6.2002 - 31.12.2004 Budjetti: 465 000 € Tekijät: VTT Tuotteet ja tuotanto, Ari Virtanen ja Sami Koskinen Rahoitus: Liikenne- ja viestintäministeriö, HEILI-ohjelma 50% VTT Helsingin kaupungin rakennusvirasto Espoon kaupunki Näkövammaisten Keskusliitto Ry Arlainstituutti Ratahallintokeskus YTV Tiehallinto Helsingin kaupungin liikennelaitos Yhteistyöyrityksiä Lingsoft, Timehouse, Microsoft, VTI Hamlin Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti

4. Tavoitteet • On edullinen hankkia • On käyttökustannuksiltaan kohtuullinen • On helppokäyttöinen • Mahdollistaa julkisten kulkuvälineiden käytön • Mahdollistaa julkisten palveluiden käytön • Mahdollistaa näkövammaisten kulkemisen myös ennakkoon tuntemattomalla reitillä.

5. Katkeamaton matkaketju

6. NOPPA-järjestelmäarkkitehtuuri

7. Informaatiopalvelin • Informaatiopalvelin toimii tulkkina käyttäjän ja palveluiden välillä. • Pienryhmät voivat käyttää palveluita oman palvelimensa kautta ja muodostaa oman yhteisön. • Näkövammaisille puhekäyttöliittymä, kuulovammaisille tekstiä • Käyttäjäkeskeinen, tehtäväorientoitunut, kontekstitietoinen ja proaktiivinen lähestyminen • Käyttäjälle esitetään vain häntä itseään ja tehtävää koskevia tietoja, joita haetaan useasta lähteestä • Palvelin on Internetin kautta yhteydessä matkustajainformaatiota, karttoja tai paikkariippuvia palveluita tarjoaviin palvelimiin. • Modulaarisuus ja selkeät rajapinnat eri komponenttien välillä mahdollistavat järjestelmän jatkuvan kehittymisen ja komponenttien korvaamisen tarvittaessa uusilla ja paremmilla komponenteilla.

8. Puheentunnistus • Puhujasta riippumaton tunnistus perustuu rajallisiin sanastoihin • Suomen kielessä on arvioitu olevan 1027 erilaista sanaa, kun esimerkiksi saksan kielessä on vain 60 000 sanaa • Vapaamuotoista puhetta ei pystytä tunnistamaan reaaliaikaisesti, ei edes pitkiä lauseita, jos dialogia ei etukäteen tarkkaan tunneta. • Päätelaitteen resurssit riittävät tyypillisesti 20-40 sanan tunnistamiseen • Käyttöliittymässä tunnistusviive saisi olla enintään 1-2 sekuntia • Kuntia on Suomessa 444 kpl ja katuja jo pääkaupunkiseudulla noin 10 000 kpl, joten jo pelkästään kadunnimisanaston koko on yli 100 000 sanaa

9. Puhekäyttöliittymä • Palvelimella Lingsoft Oy:n puheentunnistin. Sanastossa yhteensä 13200 katua tai paikannimeä. • Tunnistusta nopeuttaa, jos valitsee etukäteen haetun kaupungin. • Kämmentietokoneen puhesyntetisaattori Timehouse Oy:n Mikropuhe • Puhe nauhoitetaan puhelimella ja samaan aikaan nauhoitetta siirretään (GPRS) pakatussa muodossa palvelimelle tunnistettavaksi. • Palvelin tekee tunnistuksen ja palauttaa tuloksen tekstinä päätelaitteeseen, jossa se luetaan puhesynteesiä käyttäen. • Käytännössä päätelaitteeseen tarvitaan oma pienen kiinteän sanaston puheentunnistin itse laitteen käyttöä varten ja palvelimelle toinen palveluiden käyttöä varten • Puheen esikäsittely päätelaitteessa voisi nopeuttaa varsinaista puheentunnistusta

10. Prototyyppi • Puhekäyttöliittymä • Kävelyreittien suunnittelu • Omien reittien nauhoitus • Joukkoliikenteen matkasuunnittelu (YTV, VR ja Matkahuolto, TaKL) • Reaaliaikainformaatio • Bussit (Helmi) • Junat (Juse) • Lähtevät kotimaan lennot (Hki-Vantaa) • Katutyöt (HKR Winkki-tietokanta) • Reitinseuranta ja opastus kävellessä ja linja-autossa • Uutiset, kello, paikallissää, muistio, osoitehaku • puhelin ja tekstiviestit

11. Esimerkki: Seuraavien junien haku

12. Esimerkki: Pysäkille saapuminen

13. Esimerkki: päätepysäkin ilmaisu

14. Yhteenveto • Konsepti on osoittautunut teknisesti hyvin toimivaksi • Konseptia voidaan soveltaa myös muuhun käyttöön • Vasta käyttötestit syksyllä antavat kuvan järjestelmän todellisesta hyödystä näkövammaisille • Informaation saatavuus on hyvä pääkaupunkiseudulla ja Tampereella, ei muualla • Panostaminen matkustajainformaation tuottamiseen ja saatavuuteen tärkeää, ilman sitä ei synny palveluja