1 / 20

8. kurssikerta

8. kurssikerta. Työt 28-32 ja DTVEE 22. Näköaisti. elektromagneettinen aisti (ihmisellä aallonpituudet 397-723 nm) fotoreseptorit tappisolut kolme eri tyyppiä värien näkeminen eivät toimi hämärässä 5 milj/silmä sauvasolut toimivat hämärässä muotojen, liikkeen jne. erottaminen

bree
Download Presentation

8. kurssikerta

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. 8. kurssikerta Työt 28-32 ja DTVEE 22

  2. Näköaisti • elektromagneettinen aisti (ihmisellä aallonpituudet 397-723 nm) • fotoreseptorit • tappisolut • kolme eri tyyppiä • värien näkeminen • eivät toimi hämärässä • 5 milj/silmä • sauvasolut • toimivat hämärässä • muotojen, liikkeen jne. erottaminen • 100 milj./silmä

  3. VERKKOKALVO • verkkokalvo ”nurinpäin” • pigmenttiepiteeli: • estää valon heijastumisen silmän sisällä. • tapit ja sauvat • näköreseptoreita • horisontaalisolut ja amakriinisolut • välittävät informaatiota poikittaissuun-taan • bipolaarisolut • gangliosolut • aksonit muod. näköhermon

  4. Fovea ja sokea piste

  5. KYSYMYS:Miksi kaukana oleva kohde näkyy hämärässä paremmin, jos et katso suoraan kohteeseen, vaan katsot hieman ohi?

  6. VASTAUS • Kun katse fiksoituu johonkin kohteeseen, kuva muodostuu foveaan, jossa on ainoastaan tappeja. • Pimeällä tapit eivät toimi. • Kun katsotaan hieman kohteen ohitse, kuva muodostuu verkkokalvolla alueelle, jossa on hämärässä toimivia sauvoja → hahmon ääriviivat ja mahdollinen liike erottuvat paremmin

  7. SILMÄN AKKOMMODAATIO • tarvitaan, jotta lähellä oleva kohde nähdään tarkasti • lähelle katsottaessa linssi on kupera • lähelle katsominen aktiivista ja kauas katsominen passiivista

  8. VALOADAPTAATIO • tapahtuu, kun ihminen tulee hämärästä kirkkaaseen valoon • Mustuainen pienenee: mustuaisen kurojalihakset • Silmien siristely vähentää valon määrää verkkokalvolla • Rodopsiini pilkkoutuu: vain voimakas valo aktivoi reseptoreita

  9. HÄMÄRÄADAPTAATIO • toimii, kun tullaan kirkkaasta valosta hämärään • Mustuainen laajenee (mustuaisen laajentajalihas) • Näköpigmentit muodostuvat • Näköradan neuronireitit järjestäytyvät: gangliosolu kerää informaatiota yhä useimmilta sauvoilta

  10. NÄKÖPURPPURA eli RODOPSIINI • Proteiiniosa • erilainen sauva- ja kussakin tappisolussa • määrittää mille aallonpituudelle reseptorit ovat herkkiä • sauvojen proteiini = opsiini • Retinaali • kovalenttisesti kiinni proteiinissa • muodostuu β-karoteenista • valoherkkä

  11. Värien näkeminen • sini-, viher- ja punaherkät tapit, kussakin yhtä valoon reagoivaa väriainetta) • eri tappien suhteellinen toiminta • ihminen erottaa n. 160 väriä

  12. Työ 28: Silmän näkökenttä, värien näkeminen ja sokea piste • Todetaan mahdollinen värisokeus • Määritetään perimetrillä oikean silmän näkökenttä eri väreille • Piirrä tulokset näkökenttäympyrään (s. 87) • perimetri kliinisessä työssä • työkyvyn arviointi • liikennenäkö

  13. Perimetrin käyttö • leuka tukea vasten • vasen silmä kiinni • oikea silmä metallisen kaaren kohdalle • katsotaan suoraan eteenpäin • avustava henkilö liikuttaa sauvaa perimetrin asteikkoa pitkin, kunnes koehenkilö näkee sauvan väriympyrän • luetaan asteluku perimetrin ulkoreunalta • mittaus oik. ja vas. puolelta

  14. käännetään perimetri pystyasentoon • tehdään mittaukset ylhäältä ja alhaalta • tulokset monisteen kuvaan

  15. KEMIALLISET AISTIT • makuaisti • hajuaisti • glukoreseptorit • osmoreseptorit

  16. Hajuaisti (hajuepiteeli)

  17. Työ 30: Hajuaistin adaptoituminen • nuuhkitaan erilaisia kemikaaleja ohjeen mukaan

  18. Makuaisti • perusmaut • makea • suolainen • hapan • karvas • umami • makusilmut

  19. Työ 31: Makukynnyksen määrittäminen • maistellaan taulukon liuoksia • ensin laimeimmat • maistaja ei tiedä järjestystä • huuhtele suu • merkitään taulukkoon missä konsentraa-tiossa aistimus havaitaan

  20. Työ 32: Makuaistimukset ovat usein hajuaistimuksia • 20 % ruokosokeriliuos • 20 % ruokosokeriliuos + anisöljy • maistellaan sieraimet suljettuna • maistellaan sieraimet auki • Ero??

More Related