Mit ä aggressio on

1. Mitä aggressio on • kymmeniä erilaisia määritelmiä • tässä: vihamielinen tunne tai teko • esim. ”aggressiivinen leikki” on paradoksi, koska aggressio ei ole symbolista • väkivalta = toiseen kohdistuva fyysinen aggressio

2. Vihamielinen tunne • on seurausta pettymyksestä, joka aiheutuu mielihyvän lähteen menettämisestä • on tarkoitettu viestiksi, eli se on kommunikaatiota (joskin alkeellista) • kommunikaatioluonne saatetaan menettää, jos pettymyksiä on sietämättömän paljon • aggressiosta tulee automaattiraivoa, joka laukeaa vähäisistä syistä

3. Aggressioiden syntymisestä • Aivofysiologiaa • amygdala (eli mantelitumakkeet) on tärkeä pelon ja vihan tunteiden keskus • toiminnassa jo lapsen syntyessä • välttämätön hengissä säilymiselle • tarvitsee kehittyneempien aivoalueiden kontrollin tai tapahtuu ”tunnekaappaus”

4. Aggression kontrollista • Riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus on ns. orbitofrontaalisen aivokuoren kehittymisen edellytys • po. aivoalue säätelee sosiaalista käyttäytymistä ja aggressioiden hallintaa • vakava ja pitkäkestoinen lapsen varhainen laiminlyönti ja kaltoinkohtelu voivat johtaa ”vuorovaikutustraumoihin”

5. Kiintymyssuhde ja aggressiot • turvallinen kiintymyssuhde: lapsi voi tuoda vuorovaikutukseen vihamieliset tunteet, koska tietää rakkautta olevan enemmän kuin vihaa • lapsen aggressio ei johda hylkäämiseen eikä pahoinpitelyyn • viha sulaa rakkauteen

6. Välttelevä kiintymyssuhde • välttelevästi kiintynyt lapsi on oppinut ehkäisemään vihamielisten tunteiden ilmaisemista • ”normatiivinen” välttelevä kiintymys ei ole yhteydessä psykopatologiaan • jotkut lapset kasvavat jatkuvassa pelossa ja joutuvat tukahduttamaan kaikki kielteiset tunteet

7. Miten tukea lasta ilmaisemaan vihaa? • jotkut huostaanotetut lapset ovat tunneilmaisussaan aivan lukossa • aikuisten on tärkeä antaa psykologinen lupa olla vihainen • aluksi keskustelu aiheesta voi olla hyvin ”teoreettista” • muut kuin kielelliset ilmaisukeinot voivat auttaa (musiikki, kuvataide, liikunta jne)

8. Ristiriitainen kiintymyssuhde • ristiriitaisesti kiinnittynyt lapsi käyttää aggressiota vuorovaikutuksessa • tunnepurkaus on ollut luotettavin tapa saada aikuinen lähelle • lapsen sisäinen kokemus: olen yksin ja avuton ylivoimaisten haasteiden edessä • arvaamattomia, ailahtelevia • ryhmässä aivan erilaisia kuin kahden kesken

9. Miten estää lasta hallitsemasta ympäristöä raivolla • lapselle/nuorelle raivokohtaukset ovat olleet kuin oljenkorsi hukkuvalle • on tarjottava parempaa tilalle • rutiinit, ennakoitavuus, säännöt ovat tärkeitä • tunteiden nimeäminen ja niistä puhumaan opettaminen (vauvan ”ei”-sana fyysisen aggression asemesta

10. Organisoitumaton kiintymys • lapsi ei ole saanut turvaa enempää välttelevällä kuin ristiriitaisellakaan strategialla • hoivaaja on ollut pelokas tai pelottava • lapsella voi olla outoa käytöstä (esim. dissosiaatiota) • voi hakeutua vieraan syliin stressitilanteessa vaikka äiti/isä on paikalla

11. Antisosiaaliset häiriöt • selvä geneettinen komponentti • fysiologisia taustatekijöitä: alhainen pulssi, ihon sähkönjohtokyky, alhaiset stressihormonitasot • käytöshäiriö + ADHD  huonompi ennuste kuin jos jompikumpi häiriö on yksin • lähes puolet lapsuusiän käytöshäiriöistä paranee

12. Antisosiaaliset häiriöt II • alhainen itsetunto on yhteydessä aggressioihin • käytöshäiriöön liittyy usein muita ongelmia (heikot verbaaliset kyvyt, dysfasia, oppimisvaikeudet, ADHD) • itsetuntoa voidaan yrittää parantaa hoitamalla oppimisvaikeuksia ym. ja etsimällä vahvoja alueita

13. Psykopatia • antisosiaalisten häiriöiden ja narsististen häiriöiden äärimuoto • n. 20% antisosiaalisista nuorista tai aikuisista on psykopaatteja • tunnekylmiä, empatiakyvyttömiä, julmia, sadistisia • sujuvia valehtelijoita (”helppoa kuin hengittäminen”)

14. Psykopatia II • psykopatian etiologia on vahvasti geneettinen • ympäristötekijöillä verrattain vähäinen osuus • jos geenirasituksen lisäksi on vakava varhainen traumatisoituminen  useammin vakavia väkivaltarikoksia

15. Narsistiset häiriöt • taustalla lapsen katteeton idealisointi tai krooninen hyljeksiminen • narsistinen, toisista piittaamaton käytös on suoja häpeää ja nöyryytystä vastaan • pettymysten sieto on heikko  raivokohtauksia syntyy helposti • tie parempaan itsehallintaan on pitkä…

16. Narsistiset häiriöt II • ylimielisen kuoren takana itsetunto on hauras • lapsi/nuori ei saa hallita ympäristöä raivolla • ”kaikki muut saavat, minä en ikinä mitään”– mikään ei riitä eikä tyydytä • kiitollisuus on aivan vierasta

17. Isättömät tytöt ja pojat • mikään kehitys ei synny puutoksen ympärille vaan sen ympärille mitä on • millaiset ovat lapsen/nuoren mahdollisuudet luoda isästä mielikuvia • millaisen käsityksen äiti antaa lapsen isästä: onko isälle tai miehelle tilaa äidin mielessä • äidin ”triadinen kyky” on keskeisen tärkeä

18. Isättömyyden vaikutukset • yleisesti isän mahdollisimman runsas osallistuminen on lapsen kehityksen kannalta edullista • vaikutuksia mm. pojan kognitiivisten kykyjen kehitykseen ja käyttäytymisen hallintaan • isätön tyttö voi hakeutua aikaisin seurustelusuhteeseen vanhemman miehen kanssa

19. Isättömyyden vaikutukset II • isän mahdollisesti tärkein tehtävä on muodostaa äidin kanssa liitto, joka luo eron sukupolvien välille • ns. oidipaalivaihe on lapsen havahtumista siihen, että vanhempien välillä on seksuaalisuhde, johon hän ei voi osallistua • ulkopuolisuuden kokemus vie kehitystä eteenpäin

20. Lastensuojelulapsen oidipus… • joskus sijaisperheeseen tai perhekotiin tulee lapsi/nuori, jolla ei ole mitään käsitystä parisuhteesta • hyväksikäytetyn lapsen psyykkiset rajat on rikottu; samoin sukupolvien välinen raja on kadonnut • tällainen lapsi saattaa käydä läpi po. vaiheen ”vääränä” aikana

21. Onko kaikista isistä hyötyä? • jos isä on asosiaalinen, hänestä on sitä enemmän haittaa lapsille mitä enemmän hän viettää aikaansa perheessä • kaksoisrasite: geenit ja ympäristö • geneettinen yhteys isän alkoholismin ja pojan käytöshäiriön välillä • joskus vaikea lojaliteettiristiriita jos oma isä ja sijaisisä ovat aivan eri maailmasta