Yksikään lapsi tai nuori ei saa syrjäytyä!

1. Viljamaan kirjoja Anna lapsen onnistua (Gummerus 2008) Mitä minä teen tämän lapsen kanssa – Haastavan lapsen kasvatus (Minerva 2009) Pidä puolesi – irti narsistin hampaista (WSOY 2010) Pakko saada - addiktoitunutyhteiskunta (WSOY) 2011) Käytä kiukkuasi – aggressio voimavarana (WSOY 2012) Tue lapsesi lahjakkuutta (WSOY 2013) Kuka täällä oikein määrää (WSOY 2014) Katso kotisivu www.janneviljamaa.com Yksikään lapsi tai nuori ei saa syrjäytyä! VTM, sosiaalipsykologi Janne Viljamaan luento

2. Kouluterveyskyselyn 2010-2011tuloksia Kouluterveyskyselyn 2010-2011 yhdistetyn aiheiston mukaan- Joka kymmenes nuori käyttää television katseluun, tietokoneelle ja erilaisiin peleihin yli kuusi tuntia päivässä. Keskiarvo on 2-4 tuntia päivässä. Joka viides käyttää mobiililaitteisiin yli neljä tuntia päivässä. - Ihmissuhteisiin netin käytön ja pelaamisen katsoi vaikuttavan haitallisesti vain joka kahdeskymmenes- 48 prosenttia peruskoululaisista katsoi hukkuvansa koulutöihin muutaman kerran kuussa- 31 prosenttia näki kuukausittain, ettei opinnoilla ole mitään merkitystä- 10 prosenttia peruskoululaisten kiusaamisesta oli kännyköillä tapahtuvaa tai internetissä tapahtuvaa. Perättömien juttujen levittämiseen oli osallistunut tai ilkeiden juorujen kohteeksi oli joutunut joka viides vastaaja- 70 prosenttia peruskoululaisista katsoi, että aikuiset eivät ole puuttuneet kiusaamiseen-

3. Joka neljäs lukiolainen hyväksyy marihuanan polttamisen - Humalan kerran viikossa hyväksyi 36 prosenttia peruskoululaisista- Vähintään kerran kuukaudessa juovilla 16 prosentilla isä tai äiti hankki alkoholijuomat edellisellä kerralla- Marihuanaa oli kokeillut kerran kolme prosenttia peruskoululaisista ja viisi prosenttia lukiolaisista ja kahdeksan prosenttia ammattikoululaisista- Marihuanan polttamisen silloin tällöin hyväksyy 17 prosenttia peruskoululaisista ja 28 prosenttia lukiolaisista Päivittäin tupakoi 14 prosenttia peruskoululaisista tytöistä ja 15 prosenttia pojista- Peruskoululaisista tytöistä ja pojista käytti alkoholia vähintään puoli pulloa keskiolutta vähintään kaksi kertaa kuukaudessa liki joka viides. Tosi humalaan itsensä joi peruskoululaisista 13 prosenttia 1-2 kertaa kuukaudessa. Lukiolaisilla luku oli jo 22 prosenttia

4. Syrjäytymisen riskitekijät Haastava temperamentti, vilkkaus, intensiteettiHeikko tuki poikien vilkkaalle temperamentille Aikuisen puute Tuen puute voi syrjäyttää pojat jatko-opinnoista ja työelämästä tyttöjä helpommin Peruskoulun aikainen ylivilkkaus ja aggressio ennakoivat ajautumista epävakaille työurille ja heikensivät sosiaalista asemaa Temperamentti ei yksin syrjäytä, vaan ongelmallinen vuorovaikutus yksilön ja yhteisön välillä. Haastava temperamentti lisää syrjäytymisriskiä Suuri luokkakoko häiritsee erityisesti aggressiivisia, impulssikontrolliongelmaisia, estyneitä ja arkoja

5. Syrjäytymisen hinta miljoona euroa Tilastokeskuksen mukaan Vuonna 2010 syrjäytyneitä 15–29 -vuotiaita nuoria oli yhteensä noin 51 300. Tämä on noin 5 % kaikis­ta tämänikäisistä nuorista Sosiaali-terveysministeriön mukaan satsaamalla 4500 eurolla voidaan pelastaa syrjäytyvä nuori. Panostus tuo yhteyskunnalle pitkällä aikavälillä miljoonan euron säästöt. Syrjäytynyt nuori on jäänyt opiskelun ja työelämän ulkopuolelleSyrjäytyneistä on 64 prosenttia miehiä ja 36 prosenttia naisiaSyrjäytyneiden ydinryhmä, 32 500 nuorta on löydettävä pikaisestiSyrjäytyneiden nuorten vanhemmista yli puolet on itsekin ulkopuolisia tai työttömiäYhteiskunnan ulkopuolelle jää helposti vähän koulutettu, varaton, sairas, väkivaltainen tai mielenterveysongelmainen tai rikollinenSuomessa on 17 000 huostaan otettua lasta ja nuorta. Heistä valitettavan moni putoaa tukiverkon läpi

6. Joka neljäs syrjäytyjä maahanmuuttajataustainen Syrjäytyneistä nuorista työttömiä työnhakijoita oli 18 800 ja muita työvoiman ulkopuolisia 32 500. Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Syrjäytymisen kovassa ytimessä on 32 500 ulkopuolista nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa. Kukaan ei tarkkaan tiedä keitä he ovat ja mitä he tekevät.Ensisijainen keino ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa nuoria takaisin työmarkkinoille on koulutus. Ulkopuolisiksi tai työttömiksi päätyneistä nuorista 80 % ei myöhemminkään suorita perusastetta korkeampaa tutkintoaMitä kauemmin nuori on syrjäytynyt, sitä pienemmäksi koulutuksen suorittamisen todennäköisyys muuttuu.Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia

7. 40 prosenttia pysyy syrjäytyneenä Vieraskielisistä kouluttamat­tomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt – kantaväestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas. Syr­jäytyneiden nuorten osuus kaikista 15–29 -vuotiaista on vaihdellut 90-luvun alun lähes yhdeksästä pro­sentista nykyiseen viiteen.Viiden vuoden kuluessa 60 % syrjäytyneistä nuorista siirtyy töihin tai opiskelemaan, 40 % pysyy syrjäytyneenä.

8. Ratkaisuja syrjäytymisongelmaan Varhainen puuttuminen Ongelmakotien tunnistaminen ja tukeminen päiväkodista astiOpettajille pitäisi antaa tietoa oppilaiden erilaisesta temperamentista Epävakaa kotiympäristö on erityisen haitallinen geneettisesti herkillä lapsilla Haastavat lapset tarvitsisivat erityistä tukea ja pitkämielisyyttä kasvattajilta Peruskoulussa syrjäytyminen ennustaa myöhempää syrjäytymistä Miesopettajien määrää pitäisi lisätä mieskiintiöillä Koulutilat pitäisi muokata paikoiksi, joissa voi opiskella, olla vaan ja harrastaa

9. Varhainen puuttuminen tärkeää Pienluokissa voi harrastaa vapaammin Kiusaamiseen on puututtava heti ja jokaisessa luokassa on tehtävä nimetön kiusaamiskysely ja luotava luokan omat, kiusaamisen vastaiset säännöt Kiusaamiseen puuttuminen on kaikkien vastuulla Tarvitaan varhaista puuttumista jo päiväkodissa ja opettajien, sosiaalitoimen ja terveysalan yhteistyötäIltapäiväkerhot tarjoavat mielekästä tekemistä lapsille iltapäivälläAivojen dopamiini ja serotoniini -aineenvaihdunnalla on suuri merkitys. Mielihyvä ja jännitys on saata muusta kuin hölmöilystä.

10. Estä syrjäytyminen 1. Tiedä missä nuori viettää aikaansa, kenen kanssa ja sovi milloin hän tulee. Tarkista nuoren kunto2. Vietä aikaa nuoren kanssa kahden kesken joka viikko, kokkaa, liiku tai puuhaa jotain yhdessä3. Ilmaiseen tai halpaan kerho- ja harrastustoimintaan panostaminen4. Säännölliset, samoina toistuvat rutiinit, toistuvuus luo turvallisuutta5. Palkitse aktiivisuudesta6. Selvät, mitattavat tavoitteet joka tunnille, joka päivälle ja viikolle. Pitää tietää, missä ollaan nyt, mihin ollaan menossa, kenen kanssa ja lopuksi katsotaan miten onnistuttiin ja tehdään uudet tavoitteet7. Keskity yhteen muutettavaan asiaan kerrallaan8. Kritiikissä keskity tekemiseen, älä persoonaan, opettele minä-viestintä ja unohda sinä-viestintä9. Ole rehellinen, älä lupaa liikoja, ole täsmällinen, pidä lupauksesi10. Ole inhimillinen, älä kaksinaismoralisti, joka tekee toista ja puhuu toista11. Jatkuva yhteydenpito koteihin. Ongelmaperheinen varhainen tukeminen ja löytäminen12. Syrjäytymisen sukupolviketjun katkaisu. Sijoitettujen vanhempien lapset ovat liian usein itsekin sijoitettuja13. Myös hyväosaisten perheiden lapset syrjäytyvät. Vanhemmat eivät voi ostaa läsnäoloa rahalla. Syrjäytyminen voi olla sosiaalista, kulttuurista, taloudellista tai alueellista tai kaikkia näitä

11. Ei syyllisiä, vaan ratkaisuja 14. Ryhdy tukiperheeksi, voit pelastaa elämän ja yhteiskunta säästää miljoonan. Helsingissä tukiperhettä odottaa 160 lasta (elokuu 2012), joista nuorimmat ovat vasta 3-vuotiaita. 15. Lapsen ja nuoren auttaminen vaatii kodin, koulun ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyötä16. Etsitään ratkaisuja, ei syyllisiä17. Lapsen ja nuoren auttaminen on kaikkien vastuulla18. Luo henkisen turvallisuuden ilmapiiri, jossa ei tarvitse olla täydellinen ja jossa voi kokea olevansa arvostettu19. Ole rehellinen, älä sarkastinen, sano mitä tarkoitat ja tarkoita mitä sanot20. Luo lapselle ja nuorelle onnistumisten ilmapiiri, jossa hän kokee olevansa arvostettu ja hyväksytty ja jossa hän näyttää parhaita puoliaan21. Hyvä itsetunto ei rakennu olen hyvä, olen hyvä –mantralle, vaan päivittäisille onnistumisen kokemuksille

12. Kehitystehtäviin liittyvät kriisit psykologi Erik H. Eriksonin mukaan perusturvallisuus / turvattomuus oma-aloitteisuus / syyllisyys itsenäisyys / häpeä ja epäily selvä / epäselvä identiteetti lamaantuminen / luominen läheisyys / eristyneisyys minän eheys / epätoivo

13. TRAUMAATTINEN KRIISI: - Ole rehellinen, älä lupaa liikoja - Säilytä rutiinit Keskustele - Seuraa lapsen television katselua ja lehtien lukemista - Hyväksy erilaiset tunteet - Älä erota lasta vanhemmistaan - Rohkaise lasta puhumaan tunteistaan- Jaa lapsen tunteet

14. Vaikean kriisin käsittely - Lapsen ikätasolle liian haastava, lapsi ei pysty käsittelemään sitä - Yhtäkkinen - Dramaattinen - Ei sosiaalista tukea - lapsi jää yksin - Ei tietoa kriisin aiheuttajasta ja kestosta - Uusi ympäristö ja vieraat ihmiset

15. Kysy ammattiapua lapselle Jos lapsi vetäytyy ystävistä ja/tai aikuisista - Käyttäytymisessä on dramaattisia muutoksia - Lapselta puuttuu sosiaalinen tuki - Koulunkäynti häiriintyy - Lapsi selvästi tukahduttaa tunteensa ja käyttäytyy tilanteeseen nähden epäsopivasti - Lapsella on hallusinaatioita ja hän puhuu hajanaisesti - Lapsi käy traumaattista tapahtumaa yhä uudestaan läpi - Lapsella on voimakkaita itsesyytöksiä tapahtuneesta - Koko perheen ilmapiiri on lamaantunut ja kielteinen

16. Mediatrauman käsittely - lapsi näkee esimerkiksi pelottavan elokuvan - pieni lapsi reagoi usein ruumiillisesti, esimerkiksi vatsaoireina tai pulssi kiihtyy voimakkaasti - lapsi kokee kuolemanpelkoa - lapsi yhdistää pelon uusiin tilanteisiin - alkaa pelätä kaikkia koiria tai jokaista mustatakkista miestä - Yllättävätkin uuden tilanteet voivat laukaista pelon - leikki jää junnaamaan paikoilleen - tunne-elämä turtuu - lapsi voi erakoitua, tai voi olla teennäisen rohkea - ohjelma voi tulla lapsen leikkeihin ja piirustuksiin - aikuisen täytyy tukea lasta: "Ei kai noin iso poika pelkää" -kehotukset ovat väärä tapa lähestyä asiaa - aikuisen on vaikea eläytyä lapsen maailmaan ja tajuta, miten tämä tuntee ja näkee maailman - luottamuksen ilmapiirissä lapsi uskaltaa puhua peloistaan - luottamuksen ilmapiirissä voi olla heikko ja pelkäävä - Jos pelot kestävät useita viikkoja, niin täytyy ottaa yhteyttä ammattiauttajaan, kuten kasvatusneuvolan psykologiin tai koulupsykologiin .

17. Trauman ulos kirjoittaminen Traumaattisesta kokemuksesta selviytymistä voi auttaa kirjoittaminen. Katso James W. Pennebaker: Opening up. The Healing Power of Expressing Emotions. The Guilford Press: New York 1997 Pennebaker on käyttänyt kirjoittamista apuna tutkiessaan mm. opintonsa aloittaneita, työpaikkansa menettäneitä työnhakijoita, syöpäsairaita ja keskitysleirivankeja. Trauman yli voi päästä kirjoittamalla. Kirjoitusohjeet: 1. Valitse rauhallinen tila 2. Kirjoita 20 minuuttia keskeytyksettä 3. Laita kello soimaan ajan loppuessa 4. Kirjoita itsellesi, älä muille 5. Jos sanottava loppuu, toista se, minkä juuri sanoit 6. Älä välitä kielioppivirheistä 7. Kirjoita neljän päivän ajan traumaattisesta kokemuksesta ja vapauta syvimmät tunteesi 8. Voit kirjoittaa samasta kokemuksesta neljän päivän ajan tai eri kokemuksista .

18. TEMPERAMENTTIPIIRTEITÄ Katso Liisa Keltikangas-Järvinen Temperamentti ja koulumenestys • Aktiivisuus • Rytmisyys – esim. aamu- tai iltaunisuus • Lähestyminen tai vetäytyminen uusissa tilanteissa • Sopeutuminen ja mukautuminen uudessa tilanteessa • Ärsykekynnys

19. Reaktiovoimakkuus Mieliala – positiivinen / negatiivinen Häirittävyys Tarkkaavuuden kesto ja sinnikkyys 1. Helppo temperamentti 40 prosenttia lapsista 2. Hitaasti lämpiävä 40 prosenttia lapsista 3. Vaikea 20 prosenttia lapsista 19

20. Haastavuudesta voi olla hyötyä Sinnikäs jaksaa Herkkä havaitsee Aktiivinen ehtii Positiivinen ottaa haasteet vastaan Intensiivinen on vahva esiintyjä Lahjakkailla ihmisillä on keskimääräistä enemmän adhd-piirteitä, autistisia piirteitä ja haastavia temperamenttipiirteitä

21. PERSOONALLISUUS • Perimä arviolta 50 % • Ympäristö arviolta 50 % • Lahjakkuus kehittyy suotuisissa oloissa

22. ITSETUNTO Tunne omasta arvosta Pohjautuu hyvään itsearvostukseen MINÄKUVA Psyykkinen Fyysinen Sosiaalinen

23. ITSEARVOSTUS SYNTYY NÄISTÄ AINEKSISTA 1. Fyysinen turvallisuus - Ei fyysisiä haittoja tai uhkaa 2. Henkinen turvallisuus - Oikeus olla oma itsensä 3. Identiteetti - Kuka minä olen? 4. Yhteenkuuluvuus - Onko ympärilläni samanhenkisiä ihmisiä? 5. Pystyvyys - Pääsenkö näyttämään parasta osaamistani? 6. Päämäärä - Onko elämälläni suunta ja merkitys?

24. Minä pystyn! korkea minäpystyvyys hyvä itsetunto ja korkea stressinsietokyky taidot ja tiedot aikaisemmat selviytymiskokemukset sosiaalinen tuki temperamentti ja sinnikkyys psyykkinen ja fyysinen jaksamiskyky motivaatio ikä ja kypsyystaso selvä identiteetti persoonallisuus, rohkeus ja elämänkokemus vaikuttavat

25. PowerPoint-esityksen kokosi 8.2.2011 Tarja Silokoski Janne Viljamaa, VTM, sosiaalipsykologi janne.viljamaa@netti.fi p. 050-321 6005